Avainsana-arkisto: Ruokakorin Reseptit

Mummin Serinakakut

Serinakakut ovat hyviä. Fariinisokeri antaa niille ihanan syvänmakean maun ja mantelinrouhe päällä kruunaa koko herkun.

Mieheni isoäiti piti näistä aivan erityisen paljon. Ja pari kesää sitten leivottuani näitä ensimmäisen kerran myös yksi lapsistamme ihastui pikkuleipiin ikihyviksi, joten joudun leipomaan niitä aina välillä uudelleen.

Mummin Serinakakut

Serinakakkujen resepti löytyi oman Mummini vanhasta, kuluneesta keittokirjasta, josta hän niitä itsekin tapasi leipoa. Kirja on painettu kauan sitten, aikana jolloin keittokirjoissa ei ollut vielä oikeastaan lainkaan kuvia. Hassua,  että nykyaikaisissa keittokirjoissa kiinnitän huomioni hyvin nopeasti juuri kuviin ja minusta kuvat ovat iso ja tärkeä osa keittokirjaa. On mukavaa, kun lopputuloksen voi nähdä ja hyvät kauniit kuvat houkuttelevat kokeilemaan uutta reseptiä.  Näissä vanhoissa keittokirjoissa en kuitenkaan osaa kuvia kaivata lainkaan vaan nenä syvällä kirjassa selaan sivuja, ahmin tekstiä silmilläni, kunnes löydän reseptin, jota on ihan pakko päästä kokeilemaan juuri sillä sekunnilla.

Vanhoissa keittokirjoissa on tosiaan sitä jotain. Ne tuoksuvat, tuntuvat ja henkivät vanhan keittiön salaisuuksia ja tuovat tuulahduksen onnistumisista ja epäonnistumisista. Joskus vanhoista kirjoista voi löytää sen aikaisen emännän raapustuksiakin – muistiinpanoja ja korjauksia, jotka tekevät kirjasta taas hiukan elävämmän. Ja joskus, jos on oikein onnekas, on väliin sujautettu vielä jokin lehdestä leikattu aarre – sen aikainen suosikkiresepti.

Noin 45 pikkuleipää:

100 g fariinisokeria
200 g voita
1 muna>
1 tl leivinjauhetta
2 tl vaniljasokeri
225-250 g vehnäjauhoja
—–
muna
raesokeria
mantelirouhetta

1. Vaahdota voi ja sokeri.
2. Lisää muna ja sekoita hyvin.
3. Sekoita kuivat ainekset keskenään ja lisää ne massan joukkoon.
4. Muotoile taikinasta pieniä palloja pellille.
5. Voitele munalla ja ripottele päälle raesokeri ja mentelirouhe.
6. Paista uunin keskiosassa n. 10 minuuttia  200°C  asteessa.

resepti_serina02

shopify analytics tool


Hummus

Hummusreseptejä lienee yhtä monta erilaista kuin on tekijöitäkin. Isoimmat erot lienevät siinä, kuinka paljon joukkoon laitetaan tahinia. Määrät nimittäin vaihtelevat parista ruokalusikallisesta todella siihen, että kikherneitä ja tahinia on sama määrä. Mikään niistä ei taida olla se ainoa oikea ja itselleen parhaan version saa selville vain kokeilemalla.

Itse teen hummuksen yleensä alla olevan ohjeen mukaan, mutta joskus teen sellaistakin versiota, jossa on paljon vähemmän tahinia – tosin lähinnä siksi, että tahini alkaa olla loppu. 😀  Tahinin reseptin voit katsoa täältä tai käyttää kaupan valmista tahinia.

Hummus

 

Hummus taipuu moneen. Käytämme sitä paljon leivän päällä, Kasper syö sitä suoraan lusikalla kupista, mutta mahtavaa on myös dipata porkkanoita, kukkakaaleja ja parsakaaleja tähän välimerelliseen herkkuun! Usein hummus on ollut katettuna perjantaiseen mezepöytäämmekin ja aika ajoin tarjoan sitä lapsille välipalana kasvisten ja tuoreen leivän kera.

400 g keitettyjä kikherneitä (suoraan purkista tai itse keittäen)
150-200g tahinia
4-6 valkosipulinkynttä
0,5 dl oliiviöljyä
0.5 dl vettä
n. 1 dl sitruunamehua
1 tl paprikajauhetta
suolaa (suolaa ei yleensä tarvitse lisätä, jos käyttää säilykeherneitä)
mustapippuria

1. Liota kikherneitä yön yli. Kaada liotusvesi pois. Keitä vähintään kaksi tuntia. Säilykeherneitä käyttäessäsi avaa purkki ja valuta herneet.
2. Kaada kikherneet, valkosipulinkynnet ja tahini monitoimikoneeseen ja surauta tahnaksi.
3. Lisää joukkoon mausteet ja sitruunamehu.
4. Lisää joukkoon öljy.
5. Lisää joukkoon kiehautettu vesi, jos massaa tavitsee ohentaa.

Koristele oliiviöljyllä, persiljasilpulla sekä paprikajauheella.

Paprikajauheen tilalla voi käyttää juustokuminaa.

R_hummus02


web statistics


Tahini

Viime aikoina pikkuisemme on syönyt hiukan huonosti. On ollut niin paljon katseltavaa ja ihmeteltävää, että ruokalautasen ääressä nyt ei vain jaksa viihtyä kovinkaan kauan. Kasvua seurataan kuitenkin yhä, joten ruoka-aikaan olisi syytä olla kotona ja lautasen tyhjennyttävä aika tehokkaasti tai ollaan pian takaisin tiuhemmissa seurannoissa. Tahini onkin yksi osa herkkua, jonka avulla Kasper söisi varmasti vaikkapa pieniä kiviä! 🙂 Niinpä oli taas korkea aika pyöräyttää tahinin teko kunnolla käyntiin.

Meillä tahinia kuluu enimmäkseen  yhteen Kasperin herkkuista eli hummukseen. Käytän tahinia kyllä aika ajoin halvaankin ja valmistuupa keittiössä  myös baba ghanoush. Enimmäkseen taitaa tahinit kuitenkin tuohon hummukseen kulua.

Tahini

Meillä tapasi ennen olla kotitekoista tahinia aina jääkaapissa, mutta eipä ole sitä hetkeen aikaan nyt näkynyt – ennen kuin vähän aikaa sitten aloin sitä taas tehdä. Muistilokeroita piti hetken kaivaa, että reseptin osasten määrät tulivat taas mieleen, vaikka se ei todellakaan ole vaikea resepti  ja loppujen lopuksi kaadan öljyä seesaminsiementen joukkoon ihan silmämääräisesti, mutta pitkän tauon jälkeen lusikoin vanhan reseptini määrän ihan kiltisti siementen joukkoon. Hetken surruuteltuani seosta sauvasekoittimella tulin kuitenkin siihen tulokseen, että se vaatii joukkoon hiukan lisää öljyä, sillä en pidä liian paksusta tahinista. Tahini säilyy jääkaapissa ainakin kuukaudenpäivät – paitsi ei meillä, sillä  se kuluu yleensä samantien. Teen kyllä monesti tämän annoksen ainakin kaksinkertaisena, ettei tarvitse olla yhtenään tekemässä uutta. Tosin kaksinkertainen reseptikään ei pitkälle riitä.

Tässä perusreseptini tahinille.

n. 160 grammaa seesaminsiemeniä (itse pidän enemmän kuorituista, mutta voit hyvin käyttä kuorimattomia niin halutessasi)
n.4-6 rkl oliiviöljyä
(suolaa)

1. Paahda seesaminsiemenet kevyesti pannulla tai uunissa, mutta varo polttamasta. Halutessasi voit jättää paahtamattakin.

2. Surauta (paahdetut) seesaminsiemenet ja öljy tahnaksi monitoimikoneessa tai sauvasekoittimella. Lisää tarvittaessa oliiviöljyä.


shopify analytics tool


Bataatti-omenasosekeitto

Bataatti-omenasosekeittoMuistan joskus nähneeni jossain bataattia yhdistetyn omenoihin ja ainakin silloin maistajat kehuivat kovasti yhdistelmän sopivuutta. Minkäänlaista muistikuvaa ei ollut enää tarkoista aineista tai siitä minkä verran mitäkin sosekeittoon tuli, mutta parin kerran jälkeen oma reseptini muotoutui tällaiseksi. Mukavaa oli sekin, että vihkoon saatiin taas uusi resepti bataattia varten. Bataattireseptejä kun ei voi koskaan olla liikaa!

Tämä reseptin hyväpuoli oli sekin, että kaapin perälle epähuomiossa jääneet Granny Smith-lajikkeen  omenat pääsivät hyötykäyttöön. En edelleenkään ymmärrä, miten omenat pääsivät sillä tavalla unohtumaan, koska kysessä sattuu olemaan lempilajikeeni, jota voisin syödä varmastikin kilo tolkulla. Ihanan vihreät Granny Smithit ovat nimittäin suloisen happamia eli parhaita omenia ikinä! Onneksi meillä muut pitävät makeammista omenoista. 😀

n. 1100 g bataattia
n. 150-200 g sipulia
300-400 g omenoita
n. 0,5 dl  vettä
mustapippuria
suolaa
n. 1 dl kermaa

1. Paloittele omenat ja bataatit. Keitä bataatit ja omenat kevyesti suolatussa vedessä pehmeiksi.

2. Kuullota sipulit kevyesti.

3. Surauta bataatit, omenat ja sipulit sekaisin ja soseeksi sauvasekoittimella. Lisää joukooon vesi, kerma ja mausteet ja sekoita hyvin sauvasekoittimella.

Tästä ohjeesta tulee aika paksua sosetta ja se ihan laskostuu lautasella. Joskus lisään seokseen enemmän nestettä (vettä ja/tai kermaa/maitoa) jos kaipaan juoksevampaa versiota. Nestettä lisäämällä sose muuntuu helposti vaikkapa keitoksi. Muista tarkistaa nesteen lisäämisen jälkeen mausteiden määrä.



free hit counters


Sitruunaistakin sitruunaisempi sitruunapiirakka

 

R_sitruunamarenkipiirakka1

Sitruuna on minulle vähän niin kuin joillekin suklaa. Sitruuna voi lisätä oikeastaan minne vain ja se on aina hyvää. Hankalinta meidän taloudessamme on, että ihan kaikki meillä eivät ole samaan tapaan sitruunanystäviä. Tämä piirakka on sellainen, joka vielä juuri ja juuri toimi niiden ei niin paljon sitruunasta pitävien kohdalla ja me todelliset sitruunanystävät tuumimme, että täytteeseen olisi voinut lisätä vielä puolisen desiä sitruunamehua ja pohjaan ainakin puolikkaan sitruunan kuoren ja ehkäpä tuo pinnan marenki olisi voinut olla vieläkin herkullisempi, jos olisimme puristaneet siihen sen toisenkin sitruunanpuolikkaan verran mehua. Tuolla sitruunaisemmalla reseptillä taas ensi kerralla – tällä kertaa käytimme tuota vähän vähemmän sitruunaista variaatiota. Varoituksen sana kuitenkin: jos et pidä sitruunasta on tämä piirakka sinulle kamala koettelemus. 😀

Alkuperäinen resepti oli erilainen ja nimeltään ihan simppelisti sitruunamarenkipiirakka enkä enää muista, mistä sen aikoinaan olin löytänyt. Ainesosat ovat kuitenkin tässäkin pääpiirteissään, kuin missä tahansa marenkinsitruunapiirakassa.

Sen muistan, että muunsin jo alkuun reseptiä niin, että se oli nopeampi tehdä ja sopii kiireisempäänkin hetkeen. Hienostelut ja kaikki ylimäärinen jätettiin siis jo alkuun pois ja marenkiinkin vatkataan reilusti kaikki sokeri kerralla sekaan eikä erissä niin kuin se oikeaoppisesti tulisi tehdä. Nopeasti aloin lisäillä reseptiin oman mieleni mukaan sitruunaa sinne, missä sitä ei vielä ollut (marenkin ja pohja)  ja lisäsin jo olemassa olevia määriä aika reippaalla kädellä. Sitruuna nyt vain on hyvää!

Tämä resepti tuli mieleeni nyt siksikin, että edelliseen ruokatilaukseen oli yksi näppäräsorminen tabletinkäyttäjätaapero lisännyt reilulla kädellä sitruuna (Heh, ymmärtää jo hyvän päälle! 😀 ) ja laskeskelin, että vaikka meillä sitruuna paljon kulutetaankin niin reilu kolme kiloa on kyllä jo vähän liioittelua.

Reseptiin kirjoitetut pienemmät sitruunamäärät ovat niitä, joilla meidän sitruunasta vähemmän pitävät saivat piirakan vielä syötyä. 😀

 

TÄYTE:

3,5 tai 3 dl vettä  (nestettä yhteensä 5 dl)
1 1/2 dl sokeria
n. 4 rkl luomumaissitärkkelystä
3-4 keltuaista
1,5 tai 2 dl sitruunanmehua (nestettä yhteensä 5 dl)
2-3 sitruunan raastettu kuori
nokare tai pari voita

POHJA:

n. 2 1/2 dl vehnäjauhoja (tai spelttijauhoja tai ohrajauhoja ja toimiipa tässä ruiskin)
100 g voita
1 muna 
1-2 sitruunan raastettu kuori
(sokeria 2 rkl)

MARENKI:

4 valkuaista
1 dl sokeria
n. puolikkaan sitruunan mehu

1. Nypi jauhot, huoneenlämpöinen voi (ja sokeri) keskenään. Lisää muna ja sekoita tasaiseksi. Taputtele massa n. 24 cm vuoan pohjalle ja reunoille niin halutessasi. Itse taputtelen tämän vain vuoan pohjalle. Paista pohjaa n. 175 n. 10 minuuttia.

2. Sekoita puristettu sitruunanmehu, vesi, sokeri, maissitärkkelys ja sitruunan raastettu kuori  ja kuumenna koko ajan sekoittaen, kunnes seos paksuuntuu. Kun seos paksuuntunut sekoita joukkoon voi nokare ja anna jäähtyä.

3. Vatkaa valkuainen, sokeri ja sitruunamehu kovaksi vaahdoksi.

4. Kaada jäähtynyt (saa olla vielä lämmin, mutta ei tulinen) piirakkapohjan päälle. Lusikoi pinnalle vielä marenkivaahto.

5. Paista piirakkaa uunnissa 175 asteessa n 15-20 minuuttia tai kunnes pinta on ottanut kauniisti väriä. Itse paistoin tämän alatasolla, jotta se ei palaisi niin nopeasti, jos satun sen hetkeksi unohtamaan. Jos paistat keskitasolla niin kuin se kuuluisi tehdä niin paistoaika on varamasti hiukan lyhyempi  eli todennäköisesti n. 12-15 minuuttia.

R_sitruunamarenkipiirakka2


shopify traffic stats


Rukiiset banaanimuffinit

Rukiiset banaanimuffinit

Tänä aamuna banaanikulho näytti surulliselta ja meidän tapauksessamme se tarkoittaa todella tummia banaaneja, sillä meillä on omasta takaa syöjä sellaisille normitummille. Itse asiassa tuntuu siltä, että jokaisella perheenjäsenellä on mielipide siitä, milloin banaanin kypsyysaste on juuri oikea. Toisin sanoen meiltä ei yleensä löydy näin tummia banaaneja, mutta koska tilanne oli päässyt näin onnettomaksi äitymään niin päätin tehdä rukiisia banaanimuffineja. Ihan piti jo kaivella muistilokeroita, että muisti reseptin, kun edellisestä kerrasta oli niin kauan aikaa. Lopputulos tuntui oikealta, joten en varmaan unohtanut mitään todella oleellista.

Ruis maistuu muuten todella hyvältä näissä. Olen itse asiassa monesti pohtinut, miksi kaikessa leivonnassa aina käytetään valkoisia vehnäjauhoja. Ruis toimii monesti hyvin ja maistuu jopa paremmalta! Muffineissa ei kaivata sitkoakaan, joten vehnäjauhot on helppo vaihtaa ruisjauhoiksi.

Nämä muffinit eivät ole megamakeita ja niissä on yhdistynyt ihanasti banaanin ja inkiväärin maut ja appelsiinimarmeladi tuo joukkoon vielä oman herkullisen säväyksen.  Muffinit voi syödä sellaisenaan tai koristella vaikkapa hillotuilla appelsiininkuorilla, jotka viimeistelevät maun ja tuovat mukavaa rakennettakin. Myöskin hillottu inkivääri toimii mainiosti.

Rukiiset banaanimuffinit

300 g ruisjauhoja
2,5 tl leivinjauhetta
1-2 tl inkivääriä
n. 100 g intiaanisokeria
n. 300 g (n. kolme banaania)
1,25 dl piimää
2 munaa
n.70 g voita
n. 4  kukkuraista ruokalusikallista appelsiinimarmeladia (tai sen verran kuin purkin pohjalle on sattunut jäämään 😀 )

1. Sulata voi kattilassa ja lisää siihen appelsiinimarmeladi. Sekoita.
2. Vatkaa munat ja piimä kulhossa.
4. Sekoita toisessa kulhossa kuivataineet keskenään.
5. Lisää maito-muna seos, voi-marmeladiseos sekä banaanit kuivien aineiden joukkoon ja sekoita nopeasti sähkövatkaimella. Banaanit menevät pieniksi paloiksi samalla. Jos sekoitat lusikalla paloittele banaanit ensin.
6. Lusikoi massa 12 koloiseen muffinivuokaan, joka on voideltu. Paista n. 200 asteessa n. 25 minuttia tai kunnes tikkuun ei tartu taikinaa.

Rukiiset banaanimuffinit

web analytics