Avainsana-arkisto: Luomutila

Naurispuuron monet muodot

Viime viikon reissu nurmijärveläiselle Lohenojan luomutilalle (pääset lukemaan siitä klikkaamalla tästä) poiki esiin muistin sopukoista vanhaakin vanhemman puuroreseptin.

Tällä viikolla tie kohti Luomupuuron maailmanennätystä koukkasi luomunaurispellon kautta ja pian keittiössä sujahtivat herkulliset nauriit osaksi perinteikästä puuroa, kun eräänä aamuna auringon kuivatellessa aamukastetta ruohikosta raastoin naurista ja aloin keitellä perheelle yllätysaamupuuroa.

Naurispuuron monet muodot
Lohenojan luomutilan maanmainioita nauriita, punajuuria sekä perunoita.

Naurispuuron monet muodot

Muistelen erään jo edesmenneen sukulaiseni kertoneen, että hän tapasi tehdä naurispuuroa parillakin eri tavalla ja vieläpä parilla eri jauhovaihtoehdolla.

Naurispuuroa on tavattu tehdä sekä ruisjauhoilla että ohrajauhoilla. Meidän suosikkimme on ruisjauhoihin keitetty satokauden herkku, mutta ohraversio kiri ihan kannoilla!

Nauriin voi puuroon joko raastaa tai jauhaa. Raaste tuo mukavaa suutuntumaa ja jauhettu nauris maistuu puurossa ihan kauttaaltaan. Meidän  nuorimmaisemme, jolle SI-puoli tekee tepposiaan myös ruokapöydässä, piti enemmän sileämmästä koostumuksesta. Perinteisimmissä naurispuuroversioissa on naurista käytetty juuri soseutettuna.

nauris01

Naurispuuro

1 l vettä
n.200 g luomunaurista (= n. 5 dl naurisraastetta) 
n. 3 dl luomuruis tai -ohrajauhoja (jos kaipaat ohuempaa puuroa laita hiukan vähemmän)
n. 1-2 tl suolaa

Raasteversio:

1. Pese ja kuori nauris. Paloittele ja raasta.
2. Laita kattilaan vesi ja suola ja lisää  kiehuvaan veteen naurisraaste.
3. Lisää erissä jauhoja hyvin vispilällä sekoittaen, jotta puuroon ei pääse syntymään paakkuja.
4. Hauduttele puolisen tuntia.
5. Tarjoile hyvänlaisen voisilmän kera. Voit myös lisätä puuroon maitovoisilmän (=lisää kuumaan maitoon hiukan voita) Oma suosikkini on voin ja maidon sekoitus.

Soseversio:

1. Pese ja kuori nauris. Keitä suolatussa vedessä.
2.  Soseuta kypsät nauriit kattilassa ja lisää erissä jauhoja hyvin vispilällä sekoittaen, jotta puuroon ei pääse syntymään paakkuja.
3. Hauduttele puolisen tuntia.
4. Tarjoile hyvänlaisen voisilmän kera. Voit myös lisätä puuroon maitovoisilmän (=lisää voihin kuumaa maitoa) Oma suosikkini on voin ja maidon sekoitus.

luomupuuronme

 

Ensi perjantaina taas erilaiset puurot. Tule katsomaan, mitä silloin on tarjolla.

Aiempien viikkojen  Puuroperjantai-postauksiin pääset tutustumaan näppärästi täällä. Tähän mennessä on maisteltu monenmoisia makuja aina kahvista valkosipuliin ja basilikaan sekä taateliin.

Tule mukaan tekemään Luomupuuron maailmanennätystä!

———————————————————————————————

Seuraatko jo Luomulaaksoa Facebookissa? Tai Instagramissa? Jos et, niin tule ihmeessä mukaan! Facebookissa jaan myös linkkejä kiinnostaviin uutisiin ja Instagramissa väläyksiä arjen touhuista, joista kaikki eivät milloinkaan päädy blogiin saakka. Molempien kautta voit tietenkin seurata blogipäivityksiä.

Kuvat: © Luomulaakson Maria paitsi Luomupuuron ME-logo



web counter





real time web analytics


Nurmijärveläinen Lohenojan luomutila

Nurmijärveläinen Lohenojan luomutila
Kivenheiton päässä Nurmijärven Klaukkalan keskustasta mutkittelee ihanasti kumpuilevan maaston keskellä tie, jota ympäröivät vehreät pellot. Ilta-aurinko jaksaa vielä silitellä säteillään värikkäitä niittykukkia ja niissä pörrääviä hyönteisiä.

Pian edessämme siintää Nurmijärven  Nummenpään kylässä sijaitseva Lohenojan luomutila, jolla on jo pitkät perinteet luomuviljelyssä.

lohenojanluomutila15

Nurmijärveläinen Lohenojan luomutila

Lohenojan tila hankittiin jo vuonna 1955, kun Ahti Lohenojan vanhemmat tilan ostivat ja 1960-luvulla he toimittivat tuotteitaan Helsingin tukkutorille. Tilalla asusti tuolloin myös lampaita, lehmiä, sikoja  ja kanojakin.

Toinen pala maata ostettiin 1960-luvun lopulla ja samaan aikaan vuokrattiin myös naapurin pellot, joissa oli myös harjoitettu vihannesten viljelyä. Tuohonkaan aikaan ei Lohenojan tilalla käytetty rikkaruohomyrkkyjä.

Sukupolven vaihdos, jonka myötä tilaa alkoi viljellä Ahti Lohenoja, tehtiin 1979. Ensimmäinen luomusopimus allekirjoitettiin 1996 ja siitä hetkestä lähtien ovat Lohenojat viljelleet luomusertifikaatin alla herkkulisia kasviksiaan.

lohenojanluomutila16

lohenojanluomutila02

Taimia ja vihanneksia

Lohenojan luomutila on jo kahtena peräkkäisenä vuonna tuottanut meille lähes kaikki kasvimaalla ja kasvihuoneessa käyttämämme taimet ja molempina vuosina olemme saaneet ihastella aivan upeita, vantteria ja vehreitä taimia, jollaisia emme ole koskaan ennen saaneet mistään. Laatu on varmasti parasta mahdollista ja se auttaa kummasti harrastusviljelijää onnistumaan. Hyvistä lähtökohdista aloittaessa on aina suurempi mahdollisuus onnistua, vaikka välillä hiukan tumpeloisikin.

Taimien lisäksi tila tuottaa juurilleen uskollisena kaikenlaisia juureksia ja kasviksia sekä perunaa ja yrttejäkin.  Oma ruokapöytämme on jo hetken aikaa saanut nauttia Lohenojan uuden satokauden alusta ja kotiin onkin REKO-jakelun kautta kannettu niin jäävuorisalaattia kuin kyssäkaaltakin, joka on lasten herkku. Myös naurisniput, punajuuret sekä raitajuuret ja kesän ensimmäiset porkkanat ovat hävinneet nopeasti parempiin suihin ja tuntuu, että aina tulee ostaneeksi liian vähän. Makoisia juureksia ja vihanneksia kun nakertaa ihan ilokseen ja jotkut meistä iskevät tuoreisiin ja tuoksuvaisiin herkkuihin hampaansa jo silloin kun satokauden herkut ovat vielä korissa!

lohenojanluomutila12

lohenojanluomutila11

lohenojanluomutila10

Luomuviljely Lohenojan tilalla

Pienellä kahden hehtaarin tilalla ulkopuolisen työvoiman palkkaaminen ei ole mahdollista, niinpä kaikki työt tehdään sisarten ja vaimon avulla heidän omien palkkatöidensä ohella. Lisäksi vaimo Liisa hoitaa Karjaan Mustiolta mm. kaikki yhteydenotot, REKO-ilmoitukset sekä laskutukset.

Ahti Lohenoja nostaa perunat käsin maasta. Ei siis edes kuokalla vaan jokainen kuluttajalle huolella kasvatettu peruna pääsee töitä paljon nähneiden käsien kautta pussiin ja kuluttajalle.

Tänä keväänä Lohenojat viettivät neljä viikkoa kitkien porkkanamaan rikkaruohoja, jotta saivat viljelykset esiin ja kasvulle parhaat olosuhteet. Siinä voi jokainen kuvitella, miltä tuntuu tehdä neljä viikkoa nelinkontin töitä, jotta sato voisi hyvin ja ihmiset saisivat makeat porkkanat ruokapöytäänsä. Tämän tietäessäni kannan erityisen suurella kiitollisuudella ruokaostokseni korissa autooni.

Harva jaksaa rikkaruohot poistaa käsin kitkemällä sekä haraamalla. Lohenojat todella tekevät työnsä käsin ja rakkaudella – sen näkee kaikesta tekemisestä.

lohenojanluomutila04

lohenojanluomutila07

lohenojanluomutila09

REKOt ja ruokapiirit

Vuosien ajan ovat Lohenojat tuottaneet ruokapiirien ja muiden luomuruuan ystävien tarpeisiin herkullisia kasviksiaan, joiden kasvatuksessa ei käytetä mitään eläinperäisiä lannoitteita.

Lohenojan laadukkaita, huolella viljeltyjä kasviksia saa haettua suoraan tilalta, mutta myös monen REKOn kautta. Lohenojat REKOilevatkin ahkerasti ja tällä hetkellä heidän tuotteitaan löytyy ainakin Tuusulan, Keravan, Käpylän, Nurmijärven, Vihdin, Lohjan ja Karjaan REKOista sekä Järvenpään ja Hyvinkään Farmarin markkinoilta.

lohenojanluomutila14

———————————————————————————————

Seuraatko jo Luomulaaksoa Facebookissa? Tai Instagramissa? Jos et, niin tule ihmeessä mukaan! Facebookissa jaan myös linkkejä kiinnostaviin uutisiin ja Instagramissa väläyksiä arjen touhuista, joista kaikki eivät milloinkaan päädy blogiin saakka. Molempien kautta voit tietenkin seurata blogipäivityksiä.

Kuvat: © Luomulaakson Maria



free hit counter


Haluaisitko mainostaa ilmaiseksi luomutilaasi tai ekoyritystäsi?

Viime aikojen ikävät uutiset lopettavista luomutiloista sekä luomu/ekokaupoista saivat minut mietteliääksi. Tilallisen tai yrittäjän arki ei ole helppoa. Noiden ajatusten keskellä  mieleeni nousi idea.

kuva_maisema01

Haluaisitko mainostaa ilmaiseksi luomutilaasi tai ekoyritystäsi Luomulaakso-blogissa?

Luomulaakso-blogissa on mainoksia. Olisi mukava, jos noista blogimainoksista  olisi monelle iloa.  Näistä ajatuksista sekä halusta auttaa tämä idea sitten lähti.

Haluaisin tarjota ilmaista mainostilaa  niin luomutiloille kuin erilaisille kotimaisille pienille eko/luomuyrityksille, kuten esimerkiksi kaupoille ja  ravintoloille.

Mikäli haluat mainostaa ilmaiseksi yllä olevaan kuvaukseen istuvaa elinkeinoasi, laita minulle viestiä ja kerro tilastasi/yrityksestäsi.

Mainosta varten tarvitsen mielellään 300×250 kokoisen bannerin. Tarvittaessa voin myös auttaa sellaisen tekemisessä.  Jokainen bannerimainos olisi vaikkapa kuukauden kerrallaan tuossa blogin sivupalkissa kävijöiden ihasteltavana ja lisäksi jakaisin mainoksesi enemmän kuin mielelläni myös somessa: mm. Instagrammissa ja Facebookissa.

Bannerisi voi olla perinteinen mainos tai se voi sisältää vaikkapa alekoodin lukijoille. Mikä vain parhaiten sinulle sopii. Toteutustapoja on monia.

Mikäli innostuit ajatuksesta, niin laita minulle sähköpostia (maria(at)luomulaakso.fi) tulemaan, niin saadaan mainos mahdollisimman pian pyörimään. Mainospaikkoja on tarjolla 2 per kuukausi.

P.S. Oletko huomannut, että voit halutessasi saada luomutilasi/luomukauppasi listatuksi Luomulaaksossa kohdassa luomu- ja ekolinkit.

Haluaisitko mainostaa ilmaiseksi luomutilaasi tai ekoyritystäsi?


shopify site analytics



shopify analytics ecommerce tracking


Traktorin kyydissä luomupossutilalla

Traktorin kyydissä luomupossutilalla

Tänä kesänä ehdimme onneksi tehdä vähän muutakin kuin vain remonttia. Yksi näistä kesän kohokohdista oli vierailu Kiven Säästöpossussa, jossa kävimme melkein koko perheen voimin.

kivenpossu2016_15
Kiven Säästöpossu

Lapset olivat yhtä mieltä siitä, että possuja täytyi käydä katsomassa. Niinpä hiukan pilvisenä päivänä pakkasimme lapset autoon ja aloitimme vajaan tunnin ajomatkan kohti possutilaa. Matka sujui iloisesti ja kulki pitkin metsien ja myöhemmin peltojen reunustamaa tietä. Takapenkkiläiset katselivat maisemia ja juttelivat iloisesti näkemistään asioista.

Karkkilan keskustan läpi ajaessamme lapset muistivat jo, että enää ei ollut pitkä matka tilalle. Kokemus vahvistui, kun avarat pellot aukenivat tien molemmin puolin ja pääsimme ajamaan lempeissä maalaismaisemissa auringon välillä pilkistellessä pilvien lomasta.

kivenpossu2016_13

Possutilalle päästyämme jännitys etenkin taaperon kohdalla oli melkein käsin kosketeltava. Meillä aikuisilla oli yhä tuoreessa muistissa viime vuonna sanavarastoon tullut sana ”possu”, joka sai alkunsa juuri samaisella tilalla. Mukava kokemus vahvisti sanan muistamista ja samalla kertaa opittua possu-viittomaa käytettiin tiuhaan seuraavien viikkojen ajan. Mietimme, mikä tällä kertaa olisi se järisyttävin kokemus taaperolle.

kivenpossu2016_10

Lapset kirmasivat kurkkimaan possuja samalla kun isäntäväki . Reetta Kivi ja Timo Koli – apulaisineen tervehti iloisesti  uusia tulijoita herkullisen grillimakkaran tuoksun täyttäessä ilman. Vastaanotto Kiven Säästöpossussa onkin aina yhtä iloinen vuodesta toiseen.

kivenpossu2016_09

Possuja katseltiin hyvä tovi. Ihmeteltiin niiden kärsää ja saparoa. Juteltiin toisten possuja ihastelemaan tulleiden kanssa ja räpsittiin valokuvia välillä pienessä tihkusateessa, välillä muutama auringonsäde seuranamme.

kivenpossu2016_01

Possulan isot ovet oli avattu ja pääsimme lasten kanssa kurkkimaan, miltä sisäpuolella näytti. Possut vaikuttivat uteliailta meidän suhteemme ja moni kärsä puikahtelikin aidan rakosista haistelemaan uusia tuoksuja. Ja ehkä suloisin possukuva ikinä saatiin myös napatuksi.

kivenpossu2016_04

Possuja aikamme ihasteltuamme suuntasimme kohti traktoreita, joiden kyytiin oli taaperon aivan pakko päästä. Niinpä Rasmus lupautui kiipeämään kuskinpukille yhdessä Kasperin kanssa ja isoveljen huomassa oli hyvä tutustua maailmaan vähän korkeammalta. Hymy oli taaperolla herkässä, kun isoveli lupautui vielä toiseenkin traktoriin kaveriksi. Eikä mennyt aikaakaan kun uusi sana ja viittoma tarttuivat mieleen. Traktori oli elämys.

kivenpossu2016_07

kivenpossu2016_08

Aikaa oli kulunut hyvä tovi ja taapero alkoi olla jo väsynyt. Loppuajan hän matkusti isoveljen reppuselässä tilan ihmeitä ihastellen, kun kipaisimme vielä ostoksilla, sillä kesän grillimakkaravarannot piti vielä täyttää, koska edessä oli vielä mökkireissu, jossa tarvittiin makkaroita ja lihaa niin nuotiolle kuin keittiöönkin.

Vierailu Kiven Säästöpossuun oli jälleen ollut ilontäyteinen ja mukaan oli kerätty aimo annos elämyksiä aina pusuttelevista possuista suureen traktoriin sekä tilan lasten puumajaan, joka ihastutti vihreällä lehtikatollaan puun oksien kannatellessa kesäistä leikkipaikkaa. Retkestä puhuttiin vielä pitkään.

kivenpossu2016_11

Kiven Säästöpossu on mukana tänä lauantaina 10.09.2016 pidettävässä Osta tilalta- päivässä ja ovet ovat avoinna  klo 10-13. Tuona aikana voi tehdä ostoksia sekä käydä kurkkimassa luomupossuja. Tarkempia tietoja tilan FB-sivulta.

Kuvat: © Luomulaakson Maria

click tracking


Haastattelussa luomupensasmustikkatilan Hannele Mäntyjärvi

Lepomäen luomupensasmustikkatila sijaitsee Jyväskylän kyljessä, Kuohulla. Tilalla on viljelty maata jo 1600-luvulta lähtien ja Lepomäen tila onkin entinen Valtion Kruunun torppa, jonka nykyisen emännän, Hannele Mäntyjärven isovanhemmat lunastivat itsenäiseksi tilaksi 1920-luvun alkupuolella.  Tilaa viljeltiin aktiivisesti aina 1980-luvulle saakka ja sen mailla ovat laiduntaneet niin maito- kuin lihakarjakin.

Haastattelussa luomupensasmustikkatilan Hannele Mäntyjärvi

Pensasmustikan viljely saa alkunsa Lepomäellä

1998 metsittyneitä ja pusikoituneita peltoja alettiin raivata Hannelen ja hänen miehensä Hannun toimesta ja työn tuloksena saatiin istutettua  ensimmäinen hehtaari pensasmustikkaa.  Tuolloin tila oli vielä tavanomaisessa viljelyksessä, mutta pari vuotta sitten tila siirtyi luomuun, sillä vaakakupissa painoivat niin  halu tuottaa puhdasta kotimaista ruokaa kuin parempi kilpailukyky kiristyvillä markkinoilla, sillä pensasmustikkaa tuodaan paljon ulkomailta Suomeen. Luomu vastasi näihin ja moniin muihinkin toiveisiin.

Pensasmustikka oli luonteva vaihtoehto tilan kivisille pelloille. Lisäetuna esimerkiksi mansikkaan nähden oli, ettei pensasmustikan kasvustoja tarvinnut uusia muutaman vuoden välein. Suomessa pensasmustikka oli tuolloin vielä melko tuntematon eikä sitä edelleenkään paljon viljellä – tähän lienevät syynä suuret perustamiskustannukset ja se, että satoa joudutaan odottelemaan neljästä viiteen vuotta.

Pikku hiljaa hehtaarin kokoinen viljelysala on kasvanut ja käsittää nyt lähes neljän hehtaarin alan.

lepomaenmustikkatila03

Luomutilan arkea asiakkaineen

Arki luomutilalla kolmen lapsen kanssa sisältää paljon työtä. Luomumustikan viljely on sesonkiriippuvainen ala, mutta pitkin kevättä ja kesää riittää tekemistä pelloilla ennen kuin sato on kypsynyt ja  valmis korjattavaksi.

Lepomäen pensasmustikat kuuluvat monen S-marketin sekä Prisman pakastemarjavalikoimaan ja Keski-Suomen kaupoista sitä saa myös tuoremarjana. Mainittava on sekin, että jos mielii saada tuoretta pensasmustikkaa ja tilalle on liian pitkä matka eikä satu asumaan lähelläkään Keski-Suomea niin toimittaapa Lepomäen tila mustikkaa matkahuollonkin kautta asiakkailleen. Hyvä lisäpalvelu pensasmustikanystäville!

Hannele kertoo, kuinka mukavaa on, kun vuosien varrella tutuksi käyneet asiakkaat tulevat jälleen noutamaan jokavuotisen marjasatsinsa suoraan viljelijältä ja samalla rupatellaan mukavia. Pitkät asiakassuhteet ovatkin arjen rikkautta. Joskus  käy niin, että vuosia tilalla käynyt asiakas ei jonain kesänä ilmaannukaan ja Hannelelle nousee huoli, onko jotain vakavaa mahdollisesti sattunut. Asiakkaisiin kiintyy.

lepomaenmustikkatila06

Luomupensasmustikan haasteet

Lepomäellä, ihan niin kuin kaikilla tiloilla, ollaan huolissaan, jos kasvustoihin iskee tauteja, joita ei luomuviljelyssä voisi torjunta-aineilla torjua. Ainakin toistaiseksi asiat ovat kuitenkin sujuneet mallikkaasti ja kasvustot ovat terveitä ja hyvin voivia ja jaksavat tuottaa makoisaa sinistä marjaa niin isäntäväen kuin asiakkaidenkin iloksi.  Huoli sadosta on kuitenkin aina olemassa.

Hannele toivoisi kovasti, että luomulannoitteitakin tehtäisiin monipuolisemmin myös liuoksina , jolloin niiden käyttö ja levittäminen olisi nopeampaa ja helpompaa tihkukastelujärjestelmän avulla. Se säästäisi työaikaa ja helpottaisi maatilan vaativaa arkea.

Mäntyjärven perheestä kaikki pitävät kovasti pensasmustikan mausta ja se oli yksi lisävaltti viljeltävää kasvia valittaessa. Iänikuista keskustelua pensasmustikan ja metsämustikan eroista Hannele ei välitä käydä. Nehän ovat aivan eri marjatkin! Silti Hannele harmittelee, että joskus törmää ihmisiin, joilla on valmiiksi ennakkoasenne pensasmustikkaa kohtaan ja tämä vaikeuttaa osaltaan myös markkinointia ja asettaa sille omanlaisiaan haasteita.

Hannele innostuu kertomaan pensasmustikan ominaisuuksista. Kotimaisten lajikkeiden jalostuksessa on käytetty metsämustikkaa, juolukkaa, variksenmarjaa ja pensasmustikkaa ja hän kertoo, että pensasmustikalla on kyky tuottaa hedelmäsokeria jäätyessään. Lisäksi napakka kuori laajentaa marjan käyttömahdollisuuksia sulaneenakin. Pensasmustikka kelpaa koristeluun vielä pakastamisen jälkeen, toisin kuin metsämustikka. Lisäksi pensasmustikalla on monen lapsiperheen korkealle arvostama ominaisuus: se ei sotke oikeastaan ollenkaan ja niinpä lapsetkin voivat huoletta napsia näitä makoisia herkkupaloja. Pensasmustikka onkin varsin helppokäyttöinen ja käytännöllinen marja.

lepomaenmustikkatila02

Ruoantuotanto tulevaisuudessa

Hannele, ihan niin kuin moni muukin kotimainen viljelijä, on huolissaan kotimaisen ruuan tuotannosta. Hän pohtii niin ihmiskunnan ruuan saantia kuin sitäkin, että ruoka ei kaupungeissa kasva.

Maaseudun pitäisi pysyä elävänä ja tuottavana ja tämä pitäisi mahdollistaa mm. ylläpitämällä maaseudun palveluja. Ruoka kauppoihin ei tule tyhjästä, jonkun se täytyy kasvattaa.  Maaseutu työllistää paljon ihmisiä ja siksi onkin tärkeää, että  kauppojen hyllyiltä päätyisi ihmisten ostoskoreihin mahdollisimman paljon kotimaista tuotantoa.

Hannele itsekin suosii luonnollisesti kotimaista luomutuotantoa ja toimii ostoksissaan monesti maku edellä. Hänen, kuten monen muunkin mielestä luomu maistuu paremmalta. Lisäksi se on ravinteikkaampaa.

lepomaenmustikkatila04

Hannelen puheesta huomaa, että maaseutu on hänelle rakas ja tärkeä eikä hän halua nähdä sitä asumattomana ja ränsistyneenä käyttökelvottomaksi. Hän toivoo tulevaisuudessa enemmän arvostusta ruuantuottajille ja että ihmiset huomaisivat maaseudun hyvät puolet.  Hän toivoisikin, että enemmän ihmisiä muuttaisi maaseudulle ja että nykyihmiset ymmärtäisivät paremmin omavaraistalouden merkityksen.

Nyt, kiireisimmän satokauden keskellä, on vielä kesäisiä päiviä jäljellä. Hannele kertoo, että tila osallistuu ensi viikonloppuna (lauantaina 27.8.2016) pidettävään Suomen luonnon päivään, jolloin tila pitää ovensa auki ja ihmiset pääsevät tutustumaan tilaan ja tekemään ostoksia. Hän toivottaakin vierailijat lämpimästi tervetulleiksi.

lepomaenmustikkatila05

Pian satokauden jälkeen alkavat syystyöt ja lepomäkiset pääsevät ihastelemaan värienloistoa, kun mustikkapensaat pukevat yllensä syksyasunsa kuin tanssiakseen viimeisen kerran auringon kelmeissä säteissä ennen vaipumistaan talviunille.

Kuvat: Lepomäen Tila /Hannele Mäntyjärvi


web analytics


Luomupuutarha keskellä kaupunkia

Luomupuutarha keskellä kaupunkia

Jo pidemmän aikaa minua on kiinnostanut käydä tutustumassa Helsingin ainoaan luomupuutarhaan, Stadin puutarhuriin ja mikäpä olisi ollut parempi ajan kohta kuin vähän aikaa sitten ollut Avoimet puutarhat-päivä, johon Stadin puutarhurikin osallistui.

Ihan Herttoniemen metroaseman tuntumassa sijaitseva puutarha ihastutti niin vihreydellään, historiallisella ympäristöllään (josta kuvia muutaman postauksen päästä) sekä tunnelmallaan. Tänne tulisi mielellään toistekin. Ehkäpä voisi osallistua vaikkapa jollekin Stadin puutarhurin järjestämälle kurssille Herttoniemen kartanolla. Tai sitten voisi kipaista poimimassa auringonkukkia  nyt torstaina (25.8.2016), jolloin Stadin puutarhuri järjestää Kerää oma auringonkukkasi-tapahtuman.

stadinpuutarhuri02

stadinpuutarhuri03

stadinpuutarhuri04

Emme ole pahemmin ajelleet Helsingissä ja mieheni huokaisikin hellpotuksesta, kun kännykästä löytyi nykyisin GPS, jonka avulla pääsimme vaivattomasti perille. Tuntui muuten hassulta, kun betoniviidakon jälkeen edessä avautui vehreä ”muuri”, joka kätki sisäänsä kauniin maalaismaiseman peltoineen ja kanoineen. Oli vaikea uskoa todella olevansa kaupungissa, sillä ympärillä leijui ihana rauha eikä liikenteestä ollut tietoakaan.

Parkkipaikalta eteemme avautui peltoja ja kaunis puiden reunustama tie, joka vei kohti Herttoniemen kartanoa ja sen piha rakennuksia, joita niitäkin kävimme osaa vilkaisemassa ja kävelemässä vehreässä pihapiirissä.stadinpuutarhuri26

 

stadinpuutarhuri20

stadinpuutarhuri06

stadinpuutarhuri16

Kasvit Stadin puutarhurilla olivat komeita ja tuuheita. Täytyy sanoa, että tämä kesä ei omalla vaatimattomalla kasvimaallani näyttänyt lainkaan yhtä hyvältä etenkään kaalikasvien osalta ja olikin ilo katsella reheviä istutuksia ja haistella muhevan mullan tuoksua sekä ihastella pölyttäjien suurta määrää.

stadinpuutarhuri19

stadinpuutarhuri17

stadinpuutarhuri15

Ja koska luomutilalla oltiin, niin piti toki kipaista ostoksillakin – tosin ostokset eivät ihme kyllä tällä kertaa olleet ruokaa vaan puutarhatyökaluja, sillä aiemmin viikolla oli ruokakappi tullut täytettyä Nurmijärven REKOssa.

Omaksi ja lasten iloksi ostin kätevät apuvälineet rikkaruohojen poistamiseen ja täytyy sanoa, että hyvin ovat toimineet. Ruotsalainen Lucko osasi asiansa.  Työkalua (ja muitakin puutarhatöitä helpottavia juttuja) on muuten myynnissä Stadin puutarhurin putiikissa.

stadinpuutarhuri22

stadinpuutarhuri09

stadinpuutarhuri10

Kasvihuoneisiin tutustuin mielelläni, sillä vaikka olen muutaman vuoden tomaatteja ja kurkkuja sekä yrttejä omassa kasvihuoneessani viljellytkin niin oppi ei ollut koskaan pahasta. Oli mukava nähdä sekin, millaisiin astioihin tomaatit oli istutettu, miten nypitty lehtiä ja niin edelleen. Vierailut puutarhoihin ja tiloille ovatkin parhaimmillaan varsinaisia opintomatkoja!

stadinpuutarhuri08

stadinpuutarhuri07

Stadin puutarhurin kanakoppiinkin kävimme tutustumassa. Jaksoimme ihastella kovasti sitä seikkaa, että koppiin oli laitettu penkkejä, joihin vieraat pääsivät sääntöjen puitteissa istumaan ja halutessaan myös ruokkimaan kanoja. Yksikin suloinen pikku tyttö heitteli etanoita kanojen iloksi. Hän oli kerännyt niitä pois puutarhan alueelta ja syötti niitä nyt kanoille, jotka nokkivat ahnaasti jokaisen niille tarjotun herkkupalan.

stadinpuutarhuri14

stadinpuutarhuri13

stadinpuutarhuri12

Ihmiset tuntuivat nauttivan leppoisasta tunnelmasta poissa kaupungin hälystä ja hiukan pilvisen aamun jälkeen alkoi aurinkokin paistella ja ilostuttaa puutarhaan tutustumaan tulleita ihmisiä. Monella olikin hymy herkässä ja mukavia juttutuokiota tuli viettettyä yhden jos toisenkin kanssa.

Rauhallinen ympäristö ja kiireetön ilmapiiri olivat omiaan rentoutumiseen ja pieneen irrottautumiseen arjesta yhdelle jos toisellekin.

stadinpuutarhuri23


hit counter