Avainsana-arkisto: luomupossu

Herkullinen uutuus voileipäpöytään Kiven Säästöpossulta

Jokunen vuosi sitten kaupoista sai vielä lauantaimakkaraa luomuna. Moneen vuoteen sitä ei ole enää näkynyt enkä edes muista enää miltä valmistajalta kyseinen tuote silloin tarjolla oli. Lapset ovat välillä tuota makkaramakua kaiholla muistelleet.

Viime kerralla Nurmijärven REKOssa olikin ilo huomata, että iki-ihana karkkilalainen  Kiven Säästöpossu oli alkanut tuottaa myös lauantaimakkaraa! Niinpä muutama pötkö Kiven Parempaa Pikkulauantaita  muutti oitis ostoskoriimme ja yhdessä luomuruisleivän kera sitä sitten kotona iltapalalla maistelimme.

Herkullinen uutuus voileipäpöytään Kiven Säästöpossulta

Lapsilla oli hymy herkässä ja makkara ylistettiin vähintään maasta taivaaseen ja myönnettävä on, että kyllä tuli hyvä mieli itsellenikin, kun pitkästä aikaa oli taas lauantaimakkaraa leivän päällä. Pidän sen miedosta ja pehmeästä mausta, joka ei  vaikkapa meetvurstin tapaan hukuta leivän makua alleen. Minä pidän siitä, että raaka-aineiden maut erottuvat ja Pikkulauantai täydensi leipää juuri niin kuin pitikin.

Pakkauskoko oli minusta varsin mainio ja pakastamisenkin makkara kestää hienosti, joten kerralla voi hyvin ostaa enemmänkin. Ja tokihan pötköstä voi pakastaa vain osan, jos sitä ei riittävän nopeasti saa kokonaan kulutettua. Tosin maku on sen verran mainio, että avattu pakkaus kuluu kyllä aikamoisen nopeasti.

Meidän perheeltämme Kiven Säästöpossun uutukainen luomulauantai saa ihan täydet pisteet ja siitä taitaakin tulla vakituinen herkku välipalapöytään.

kivenpossunlauantaimakkara



web counter


Traktorin kyydissä luomupossutilalla

Traktorin kyydissä luomupossutilalla

Tänä kesänä ehdimme onneksi tehdä vähän muutakin kuin vain remonttia. Yksi näistä kesän kohokohdista oli vierailu Kiven Säästöpossussa, jossa kävimme melkein koko perheen voimin.

kivenpossu2016_15
Kiven Säästöpossu

Lapset olivat yhtä mieltä siitä, että possuja täytyi käydä katsomassa. Niinpä hiukan pilvisenä päivänä pakkasimme lapset autoon ja aloitimme vajaan tunnin ajomatkan kohti possutilaa. Matka sujui iloisesti ja kulki pitkin metsien ja myöhemmin peltojen reunustamaa tietä. Takapenkkiläiset katselivat maisemia ja juttelivat iloisesti näkemistään asioista.

Karkkilan keskustan läpi ajaessamme lapset muistivat jo, että enää ei ollut pitkä matka tilalle. Kokemus vahvistui, kun avarat pellot aukenivat tien molemmin puolin ja pääsimme ajamaan lempeissä maalaismaisemissa auringon välillä pilkistellessä pilvien lomasta.

kivenpossu2016_13

Possutilalle päästyämme jännitys etenkin taaperon kohdalla oli melkein käsin kosketeltava. Meillä aikuisilla oli yhä tuoreessa muistissa viime vuonna sanavarastoon tullut sana ”possu”, joka sai alkunsa juuri samaisella tilalla. Mukava kokemus vahvisti sanan muistamista ja samalla kertaa opittua possu-viittomaa käytettiin tiuhaan seuraavien viikkojen ajan. Mietimme, mikä tällä kertaa olisi se järisyttävin kokemus taaperolle.

kivenpossu2016_10

Lapset kirmasivat kurkkimaan possuja samalla kun isäntäväki . Reetta Kivi ja Timo Koli – apulaisineen tervehti iloisesti  uusia tulijoita herkullisen grillimakkaran tuoksun täyttäessä ilman. Vastaanotto Kiven Säästöpossussa onkin aina yhtä iloinen vuodesta toiseen.

kivenpossu2016_09

Possuja katseltiin hyvä tovi. Ihmeteltiin niiden kärsää ja saparoa. Juteltiin toisten possuja ihastelemaan tulleiden kanssa ja räpsittiin valokuvia välillä pienessä tihkusateessa, välillä muutama auringonsäde seuranamme.

kivenpossu2016_01

Possulan isot ovet oli avattu ja pääsimme lasten kanssa kurkkimaan, miltä sisäpuolella näytti. Possut vaikuttivat uteliailta meidän suhteemme ja moni kärsä puikahtelikin aidan rakosista haistelemaan uusia tuoksuja. Ja ehkä suloisin possukuva ikinä saatiin myös napatuksi.

kivenpossu2016_04

Possuja aikamme ihasteltuamme suuntasimme kohti traktoreita, joiden kyytiin oli taaperon aivan pakko päästä. Niinpä Rasmus lupautui kiipeämään kuskinpukille yhdessä Kasperin kanssa ja isoveljen huomassa oli hyvä tutustua maailmaan vähän korkeammalta. Hymy oli taaperolla herkässä, kun isoveli lupautui vielä toiseenkin traktoriin kaveriksi. Eikä mennyt aikaakaan kun uusi sana ja viittoma tarttuivat mieleen. Traktori oli elämys.

kivenpossu2016_07

kivenpossu2016_08

Aikaa oli kulunut hyvä tovi ja taapero alkoi olla jo väsynyt. Loppuajan hän matkusti isoveljen reppuselässä tilan ihmeitä ihastellen, kun kipaisimme vielä ostoksilla, sillä kesän grillimakkaravarannot piti vielä täyttää, koska edessä oli vielä mökkireissu, jossa tarvittiin makkaroita ja lihaa niin nuotiolle kuin keittiöönkin.

Vierailu Kiven Säästöpossuun oli jälleen ollut ilontäyteinen ja mukaan oli kerätty aimo annos elämyksiä aina pusuttelevista possuista suureen traktoriin sekä tilan lasten puumajaan, joka ihastutti vihreällä lehtikatollaan puun oksien kannatellessa kesäistä leikkipaikkaa. Retkestä puhuttiin vielä pitkään.

kivenpossu2016_11

Kiven Säästöpossu on mukana tänä lauantaina 10.09.2016 pidettävässä Osta tilalta- päivässä ja ovet ovat avoinna  klo 10-13. Tuona aikana voi tehdä ostoksia sekä käydä kurkkimassa luomupossuja. Tarkempia tietoja tilan FB-sivulta.

Kuvat: © Luomulaakson Maria

click tracking


Lasten kanssa Kiven Säästöpossussa

Kiven Säästöpossussa

Juhannusviikolla Kiven SäästöpossussaJo vuosien ajan olemme hakeneet luomulihan Kiven Säästöpossusta ja aina siellä on yhtä mukava käydä. Iloinen asiakaspalvelu ja erinomaiset luomulihat – voiko sitä paljon enempää edes pyytää. Ja vaikka olemmekin lihamme sieltä jo näinkin kauan hakeneet niin nyt vasta pääsivät lapset ensimmäisen kerran mukaan kurkkaamaan, mistä se meidän possun liha oikein tulee, sillä juhannusviikolla Kiven Säästöpossu piti parina iltana ovensa auki ja halukkaat pääsivät katsomaan possujen touhuja tarhassa.

Niinpä autoon pakattin mukaan kaikki kolme poikaa sekä tällä kertaa myös Mummi, sillä mieheni jäi rakennuspuuhiin kotiin. Automatkalla kyseltiin perinteitä noudatten joko jo kohta ollaan perillä, vaikka matka ei todellakaan ole huima. Lihareissumme tilalle kestääkin aina vajaan tunnin suuntaansa eikä se ollut siitä lyhetynyt tai pidentynyt, vaikka nyt ei varsinainen lihareissu ollutkaan. Päätyi tosin tälläkin matkalla pakastimeemme muutama herkullinen kyljyspaketti….

Tila_Kivenpossu06

Kiven Säästöpossulle ajaessa saa nauttia myös kauniista maisemista. Toisilla reiteille enemmän kuin toisilla ja kerran on GPS kierrättänyt meidät keväisten tulvajärvien poikki ja näimme valtavat laumat lintuja kauniiden maisemien ja rakennusten lisäksi. Se reitti oli kuitenkin himpun pidempi, joten yleensä menemme sitä vähemmän maisemallista reittiä Karkkilan keskustan läpi. Niin teimme nytkin. Sillekin matkalle tosin mahtui vehreitä puita, loputtomia peltoja ja kauniita niittykukkia. Jos olisin kaikesta näkemästäni ottanut kuvan emme olisi varmaan vieläkään perillä.

Juhannusviikolla Kiven Säästöpossussa

Pojat olivat kovin innokkaita näkemään possuja ja Mikael sekä Rasmus selittivät kilvan Kasperille milloin mitäkin possuista. Kaiken kukkuraksi oppi Kasperkin vihdoin viittomaan possun ja kuuluupa sieltä jonkinmoinen sanakin aina possun kohdalla.

Elävät possut olivat aika jännittäviä, kun tulivat ihan aidalle saakka ja ääntäkin niistä lähti. Tässä vaiheessa pitikin päästä jo syliin. Kuvakirjan possut kun pysyvät sillä lailla sopivan matkan päässä eivätkä ole lainkaan niin suuria ja äänekkäitä. Hauskaa kuitenkin oli ja isoin jännittyskin laantui pian, kun possuja aikamme ihmeteltiin. Etenkin pienempien possujen aidan takan tuli vietettyä hyvä tovi.

Juhannusviikolla Kiven Säästöpossussa

Tila_Kivenpossu10

Juhannusviikolla Kiven Säästöpossussa

Possujen lisäksi tilalta löytyy myös suloinen kissa, joka oli Kasperille ihan uusi juttu. Kissa olikin ihanan pehmeä, kiltti ja antoi paijata vaikka kuinka kauan. Ja kyllä Kasper jaksoikin sitä paijata – eläinrakkaat isoveljet myöskin. Harvoin olen nähnyt kissaa, joka noin kauan viihtyi siliteltävänä. Kasper osasi hienosti ja hellästi paijata ja siitä olen iloinen.

Tila_Kivenpossu03

Lapset olisivat mielellään jääneet pidemmäksikin aikaa katselemaan possuja ja silittelemään kisua, mutta takaisin päin oli pakko lähteä, jottei iltapuuhat venyneet ihan mahdottomiksi ja olipa kissansilitysjonossa jo muitakin lapsia. 😀  Niinpä sanoimme heipat enemmän ja vähemmän karvaisille uusille ystävillemme sekä kiitimme kauniisti aina niin mukavaa ja sydämellistä isäntäväkeä hauskasta elämyksestä.

Vielä tänäänkin – vaikka tilavierailusta on jo reilu 3 viikkoa aikaa –  jaksaa Kasper jutella possuista ja kisusta sekä käydä ryöstöretkellä veljensä huoneessa. Veljellä on nimittäin pehmoleluissaan pieni vaaleanpunainen possu, jota Kasper mielellään halailee ja suukottelelee.



web stats