Toivo tuli taloon
Erityislapsen vanhempana olen joutunut kokemaan viiden ensimmäisen kouluvuoden aikana aikamoisen määrän pettymyksiä ja ymmärtämättömyyttä. Onpa ihan naurettu päin naamaa ja sanottu, että olemme väärässä. Meille on myös suoraan ilmaistu, että vika on vain täällä kotona, meissä vanhemmissa. Me emme vain osaa kasvattaa. Eskarissa alkanut ihana positiivisuus, kannustaminen ja kasvatuskumppanuus muuttuivat vuosia…
Koulupaikan pohdintaa ja diagnooseja
Postaustahti Luomulaaksossa on ollut viime aikoina vähintäänkin hidas. Syynä ei suinkaan ole bloggausinnon katoaminen vaan ihan puhtaasti se, että aika ei ole riittänyt vaativan arjen keskellä. Luomulaaksoahan kirjoittaa vain yksi ihminen ja siitä syystä välillä törmätään siihen seikkaan, että vuorokauden tunnit eivät vain riitä. Haaveilen ajasta, jolloin pääsisin taas vanhaan…
Katse ensi syksyssä
Koulut päättyivät viime viikolla ja Suvivirsi kajahti ilmoille. Se, jos mikä on selvä kesänmerkki, vaikka kurkuntaimet pitääkin yhä peitellä hallaharson alle nukkumaan. Suvivirrestä huolimatta ei meillä ehkä olla vielä ihan lomatunnelmissa, sillä nuorimmaisen puhe- ja SI-terapiat jatkuvat vielä juhannukselle saakka ja aistihuoneen rakentaminen taitaa jatkua vielä hetken sen jälkeenkin. Jos…
Koulu alkaa uusilla opettajilla
Tänä aamuna katselin loittonevia selkiä pihatiellämme. Sinne ne lapset nyt taas menivät. Pikkuvelikin tuntuu jo kaipaavaan kouluun lähteneitä veljiään. Iloinen hälinä on poissa ja talo hiljainen. Viimeisen viikon pojat ovat malttamattomina puhuneet koulun alusta. Molemmilla on ollut hirveä hinku päästä jo takaisin kouluun ja hyvä niin. Paljon mukavampaa on lopettaa…