Avainsana-arkisto: juurileivonta

Juurileivontakurssilla tunnelmallisessa Parkvillassa

Juurileivontakurssilla tunnelmallisessa Parkvillassa

Muutama viikko sitten, hentoisen lumikerroksen vielä peittäessä maata, osallistuin Kotiseututalo Parkvillassa, Espoon Leppävaarassa juurileivontakurssille.

Olenhan minä juurella leiponut ennenkin ja olen myös oppinut, että jokaisella on siihen omat niksinsä ja lopputulos on aina hiukan erilainen noista nikseistä riippuen.

leivontakurssi07
Juurileivontakurssilla tunnelmallisessa Parkvillassa

Juurileivontakurssin järjesti REKOsta minulle tutuksi tullut tuottaja, Täysjyvä Gourmet’in Karin Autio, jolla on leipomotoiminnan lisäksi takanaan mittava ura Valtion Teknillisen Tutkimuskeskuksen johtavana tutkijana.
Parempaa opettajaa saa muuten ihan tosissaan hakea, sillä vastaavaa vuosien aikana karttunutta tietotaitoa ei hevin löydä. Kurssimateriaalista huomasi, että kaikki pohjasi vankkaan tietoon ja kokemukseen. Oli ilo saada noin asiantuntevaa ja mukavaa opetusta juurileivänsaloihin.

leivontakurssi02
leivontakurssi01
Juurileipä kursseja järjestetään kolmea erilaista: Ruisleivontakurssi, Gluteenittomien leipien (kaura- ja tattarileivät) kurssi ja Spelttileipäkurssi. Itse osallistuin gluteenittomien leipien kurssille. Kurssit soveltuvat hyvin niin koti- ja ammattileipureille kuin kokeillekin.

Kolmituntinen kurssi sisälsi sekä teoriaa että käytäntöä  ja mukavaa rupattelua toisten osallistujien kanssa teekupposten äärellä juureen leivottuja leipiä maistellen, jolloin pääsimme juttelemaan niin leipomisesta kuin monesta muustakin mielenkiintoisesta asiasta.

Vaikutti siltä, että meillä kaikilla oli aikamoisen mukava iltapäivä, sillä tunnelma oli iloinen ja oppimiselle otollinen. Kaikki tuntuivat viihtyvän kurssilla varsin hyvin ja parityöskentelynä suoritettu käytännön osio sujui sekin vallan mainiosti.

leivontakurssi12
Täysjyvä Gourmet’in Karin Autio kertoi meille juurileivän saloista.

Opetustilanteeseen valittu paikka, Parkvilla, oli omiaan juurileivonnan saloihin tutustumisessa. Vanha rakennus tuntui jo henkivän jos minkälaisia tarinoita historian lehdiltä ja luulenpa, että sen keittiössä on yksi jos toinenkin pyöräyttänyt aikanaan niin juurella kohotettuja leipiä kuin muitakin tuoksuvia leivonnaisia.

Parkvillassa viettämistäni tunneista jäi hyvä kokemus ja olen enemmän kuin tyytyväinen, että kurssille osallistuin. Nyt meidänkin perheemme gluteenittomat saavat juureen leivottua leipää.

leivontakurssi03
leivontakurssi05

Kotiin viemisinä uudet opit ja pussillinen tykötarpeita

Kurssilta saivat kaikki mukaan pussit, jotka sisälsivät mm.  kaksi juurta. Gluteenittomien leipien kurssilta mukaan tuli siis kaurajuuri ja tattarijuuri, jotka ovat molemmat aivan uskomattoman hyvänmakuisia ja minä, joka en tattarista ole pahemmin ennen perustanut lainkaan, taisin ihastua sen makuun, joka tuli juureen leivotussa leivässä ihan uudella tavalla esiin. Pussissa oli myös luennosta koostettu kansio, joka pitää sisällään kaiken opetetun sekä ohjeet, kuinka hoitaa saamiamme juuria ja kuinka leivomme niistä leipää. Kurssi piti sisällään juuri sen, mitä olin toivonutkin ja vähän vielä enemmän.

Ja mukava oli myös taas tavata yrittäjää, jolta olin jo reilun vuoden ehtinyt leipää usein ostella ennen kuin hän siirtyi uusille urille ja aloitti kurssitoiminnan.

Mikäli olet kiinnostunut juurileivonnasta, niin enemmän kuin lämpimästi suosittelen osallistumista heidän kurssilleen.

Täysjyvä Gourmet löytyy kätevästi  Facebookissa ja heidän verkkosivuiltaan löytyvät tarkemmat tiedot mm. kursseista.

leivontakurssi09


hit counter


Tapaus taikinajuuri: Miltä näyttää valmis juuri

Taikinajuurihan lähti hienosti käyntiin. Yhtenä päivänä sille oli käydä köpelösti kun taaperomme iski silmänsä purkkiin ja aina tilaisuuden tullen kävi nappaamassa sen mukaansa keittiön työpöydältä, vaikka purkki olikin sysätty kaikkein kauimmaisimpaan nurkkaan.

Pieni pitkäkyntisemme ei kuitenkaan jäänyt ihmettelemää vaan haki jakkaran ja kiipesi sillä hakemaan saaliinsa. Tästä tympääntyneenä vaihdoin juuren säilytyspaikkaa, josta juuri ei sitten taas pitänyt, sillä paikka oli viileämpi ja kupliminen väheni huomattavasti yhden yön aikana. Tilanne ratkesi kuitenkin helposti siirtämällä juuri taas lämpimämpään paikkaan – ja pitkäkyntisemme ulottuville.

Tapaus taikinajuuri: Miltä näyttää valmis juuri

Useamman kerran on juuri ollut jo ihan todellisessa vaarassa, sillä Kasper osaa myös avata purkin ja taikina sen sisällä on valtavan mielenkiintoinen. Voi olla, että vielä tulee päivä, jolloin joudumme aloittamaan juuren teon alusta, kun nykyinen on päätynyt jonnekin lattialle.

Tällä viikolla pääsemme kuitenkin vihdoin leipomaan ruisleipää juurella tai ehkäpä teemmekin ensin vehnäleipää ihan vain siksi, että sitä ei ole tehty pitkään aikaan. Vehnäleipä juurella on ihan jotain muuta kuin kaupan leivät. Sen huomaa vasta, kun kokeilee.

Viikon vanha juuri on hyvin kupliva ja eläväinen. Se on täynnä ilmakuplia ja kun vähän rikkoo pintaa, niin näkee loputtomien tunnelien verkoston. Massa on todella kuohkea. Tällainen juuri voi hyvin ja jaksaa nostattaa leivän toivotulla tavalla.

Valmis taikinajuuri tuoksuu happamalta ja hiivaiselta. Jokainen taikinajuuri tuoksuu hiukan erilaiselta ja myös maistuu erilaiselta. Ennen kuin juuri on valmis on tuoksu hyvin erilainen, happamampi ja terävämpi – joskus jopa paha. Mutta ei koskaan homeinen tai selkeästi pilaantunut. Pilalle menneen juuren kyllä tunnistaa jo kaukaa. Se on oikeasti pahan hajuinen! Viikon jälkeen onnitunut taikinajuuri on vakaapi ja toimii taikinassa toivotulla tavalla.

Home pinnassa on aina merkki huonosti alkaneesta toiminnasta ja silloin onkin syytä heittää juurenalku pois, puhdistaa purkki huolella ja aloittaa alusta.

Mikäli kaipaat kotiisi omaa pientä juurta, löydät ohjeet sen tekemiseen täältä.


shopify traffic stats


Tapaus taikinajuuri: osa 2

Aamusella katselin taikinajuurta. Se oli tuplaantunut ja jonkin verran kupliakin pystyin jo erottamaan. Niinpä päätin heittää joukkoon toiset 50 g ruisjauhoja sekä vettä. Sekoitin hyvin ja laitoin taas purkin kannen kiinni. Voipi olla, että käyn sekoittelemassa vielä päivän mittaan lisää.

kuva_taikinajuuri02

Toistaiseksi näyttäisi siltä, että noin viikon kuluttua meillä päästään taas leipomaan leipää juureen. 🙂 Aika mahtavan tuntuista on katsella ja odotella uuden juuren valmistumista.

Vuosien aikana olen kuullut ja lukenut, että moni laittaa juurensa käyntiin rusinoiden tai hedelmän palasien avulla. Itse ole kerran tätä systeemiä kokeillut eikä se päättynyt hyvin vaan haisi sellaiselta, että en sitä ainakaan leipääni halunnut laittaa. Kompostiin päätyi, koska selvästikin seoksessa oli tapahtunut rutkasti ei-toivottavaa kasvua.

Olen myös lukenut, että hedelmät ja rusinat eivät kuulu mukaan massaan, jos tehdään ihan oikeaa juurta ja virheen riskikin kasvaa, kun massaan sotketaan muuta kuin jauhoa ja vettä. Taikinajuuressahan olisi tarkoitushan  saada jauhoissa olevat ”hyvät kaverit” (mm. villihiivat)  lisääntymään niin, että saadaa toimiva, taikinaa nostattava juuri. Monet lähteet kertovat, että hedelmien hiivat eivät yleensä toimi toivotulla tavalla jauhoissa ja koska tarkoituksena on luoda hyvä ja vakaa taikinajuuri, jolla nostattaa leipiä, pitäydyn vanhassa hyväksi havaitussa konstissa.

Vesi ja jauhot ovat kuitenkin se perinteisin ja yksinkertaisin tapa – sekä tietenkin edullisin.

Toistaiseksi teen uutta juurtani luomuruisjauhoilla. En ole vielä päättänyt tuleeko tästä juuresta lopulta valkoisilla jauhoilla ruokittu lemmikki vai mennäänkö tämän kanssa edeltäjän tavoin eli täysjyvälinjalla. Voi olla, että innostun ja lopulta pöydännurkalla eleleekin sitten kaksi juurta. 🙂 Onneksi asiaa ei kuitenkaan vielä tarvitse päättää.

On se vaan hieno juttu, että ei vaihteeksi tarvitse tämän isompaa asiaa pohtia. 😀

Leipominen on muuten ihmeen rentouttavaa. Kannattaa kokeilla! Taikinaa vaivatessa unohtuu niin pienemmät kuin vähän isommatkin murheet. 🙂


free hit counter