Sari Spåran sydämellinen Meren maku

Sari Spåran reseptit olivat tulleet perheellemme tutuksi kevään mittaan, kun kokeilin muutamaa reseptiä Sarin blogista Sweet Food O’Mine. Taaperomme suureksi herkuksi nousi hänen  muunnoksensa kuuluisasta avokadopastasta. No, alkuperäistä emme ole koskaan maistaneet emmekä maistakaan, koska Sarin versio oli niin hyvää, ettei paremmaksi voi mennä.

Sitten julkaistiin Sarin uusi keittokirja Meren maku.

Olin pohtinut, miten kirja parhaiten meille päätyisi. Ostaisinko vai kipittäisinkö kirjastoon. Joistain kirjoista vain näkee jo heti päältä, että se on pakko saada käsiinsä.

Riemulla ei ollutkaan rajaa, kun kesällä satuin osallistumaan Blogiringin arvontaan ja voittamaan tuon himoitsemani keittokirjan! Voi ihme ja onni!

Puutarhatyötkin takkusivat, kun piti päästä selaamaan kirjaa. Ensimmäisenä päivänä taisivatkin pihahommat jäädä tekemättä, kun kirja vei voiton. Voisikohan Saria syyttää siitä, että meidän takapihamme on edelleen viidakko… 😉

Meillä  on aina luettu keittokirjoja. Lapsuudessani ja sitten isompanakin olemme äitini kanssa istuneet keittiönpöydän ympärillä ja selanneet vinot pinot keittokirjoja illan myöhäisinä tunteina ja suunnitelleet, mitä kaikkea voisimme tehdä. Yöunet jäivät ehkä lyhyiksi, mutta iloa ja riemua riitti! Tuota samaa teemme edelleen, mutta enemmän päiväaikaan, koska kumpikaan ei enää jaksa valvoa niin pitkään.

Meren maku toi lämpimän tuulahduksen noista samoista lapsuudessa ja nuoruudessa koetuista hetkistä.

Meren maku on juuri sellainen keittokirja, jonka mielellään ostaa hyllyynsä ja se on myös juuri sellainen keittokirja, jota tulee käyttäneeksi. Monihan on toki kaunis katsella, mutta reseptejä ei vain tule koskaan toteuttaneeksi.  Meren maku onkin toista maata.

Kirja on jaoteltu vuodenaikojen mukaan ja resepteissä kunnioitetaan satokautta ja luonnonantimia tavalla, jota ei valitettavasti vieläkään kovin usein näe. Käytössä onkin viljeltyjen kasvisten lisäksi myös villivihannekset. Reseptit ovat rehellisiä, herkullisia ja konstailemattomia – juuri sellaisia, joita on ilo tarjota perheelle. Ja valinnanvaraa todella riittää, sillä kirjassa on reilusti yli 300 sivua!

Kirja sisältää niin uudempia kuin perinteisiäkin reseptejä uusilla vivahteilla. Hölskykurkkuja teki jo edesmennyt mummini ja Sari maustaa nämä lapsuusmuistojen kultaamat kurkut koivunsilmuilla. Ne jäivät tänä vuonna kokeilematta, mutta ensi keväänä pitää kyllä päästä maistelemaan!

Kirjan kuvat ovat kertovia, värikkäitä ja tunnelmallisia. Kirjassa on unohdettu monen nykyajan keittokirjan ärsyttävä himmennys ja haalean vaaleat ruokakuvat. Kirjan paperi on laadukasta ja sitä on kerta kaikkiaan ilo selata etenkin nyt pimenevinä syysiltoina, kun kesä alkaa väistyä. Jokainen vuodenaika kirjassa on kuvattu sydämellisen lämpimästi, rakkaudella.

Meren maku tuo mieleen tuulen henkäykset lehvästössä ja laineen liplatukset rantalaiturilla, mutta myös viilenevien syyspäivien tähti kirkkaat yöt. Harvan keittokirjan lukemisesta tulee näin hyvälle mielelle.

Seuraatko jo Luomulaaksoa Facebookissa? Tai Instagramissa? Jos et, niin tule ihmeessä mukaan! Facebookissa jaan myös linkkejä kiinnostaviin uutisiin ja Instagramissa väläyksiä arjen touhuista, joista kaikki eivät milloinkaan päädy blogiin saakka. Molempien kautta voit tietenkin seurata blogipäivityksiä.

Kuvat: © Luomulaakson Maria ellei toisin mainita.