Sadonkorjuuta ja hassuja tapahtumia tihkusateessa

Sadonkorjuuta oli aika tehdä enemmälti, sillä yöt alkavat olla jo yllättävän viileitä ja saimme myös huomata, että dieetillä oleva koiramme napsii välillä kesäkurpitsaa masuunsa. No, ei kai se sen pahempi ole kuin taannoiset mansikkavarkaatkaan, mutta koiraparan dieetti ei ole kyllä ihan asianmukainen. Nyt ei puskiin jäänyt enää kovin suuria kiusauksia, sillä viikonloppuna keräilimme suurimmat kesäkurpitsat talteen.

Kesäkurpitsoita tuli vielä aika hyvä kasa ja muutama oli ehtinyt lehtien alla piilossa kasvaa turhankin suureksi. Eipä haittaa, syödyksi tulee kuitenkin tavalla tai toisella.

Yhä tuo ruukkupuutarhani tuottaa kesäkurpitsaa, vaikka ilmat ovatkin kaikkea muuta kuin kesäiset. Pieniä alkuja on paljon ja ilmoista riippuen niistä saattaa vielä jotain tullakin. Kesäkurpitsa kasvaa niin ihmeen nopeaan, kun sille päälle sattuu!

Kurpitsat muuten kasvavat ruukuissa välillä todella hassusti ja joskus epätavallisen muotoisiksikin. Makua se ei toki haittaa ja lapsista on hauskaa seurata niiden kasvua ja yleensä saan aika pian raportin, jos jokin kesäkurpitsa on tavallista hassumman näköinen. Onkohan tämä nyt sitten sitä leipää ja sirkushuveja!

Viikonloppuna muistin vihdoin noukkia myös sipulit. Osan olin jo aiemmin kerännyt talteen, mutta edelleen saatiin satoa 5 litran ämpärin verran. Yhteensä sipuleita on tullut suunnilleen kaksi tuon kokoista  ämpärillistä. Nyt ne saavat kuivua rauhassa.

Tämän vuoden sipuleista innostuneena päätin, että ensi keväänä laittelen sipulia vähän joka paikkaan. Silti en usko, että sipuleiden kohdalla onnistumme ikinä olemaan omavaraisia – niitä kuluu aivan uskomattomat määrät vuoden aikana, mutta kaikki mikä tulee omalta maalta on plussaa. Ja kyllä noita tämänkin vuoden sipuleita hetki saadaan syödä.

Lauantaina jouduimme käymään asioilla vähän pidemmällä kuin ihan omalla kylällä.  Pyörähdin äitini kanssa kangaskaupassa poimimassa muutaman metrin vuorisilkkiä mekkoon, jonka kangas on ollut olemassa melkein niin kauan kuin jaksan muistaa. Laskeskelin, että tänä vuonna taitaa tulla ainakin 15 vuotta täyteen! On siinä kankaalla jo vähän ikää. Ei taida olla enää  muodissa – eikä edes tullut takaisin muotiin. 😀

Tarkoituksena olisi saada arkimekko, jotta tuo vaatekriisini vähän helpottaisi.  Samalla reissulla tuli pistäydyttyä kirppiksellä ja siellä tuli vastaan löytö, jollaista en koskaan uskonut tekeväni, mutta siitä lisää huomenissa. 🙂

Lauantaina huomasin hyvin konkreettisesti, että uni on todella ollut vähäistä viime aikoina. Moni asia on painanut ja se on varmaan huonontanut entisestään jo takkuilevia öitäni.

Niinpä lauantaina, lähtiessämme asioille istuuduin autoon ja tajusin yhtäkkiä, että housuni olivat jotensakin hassusti. Olin jo sisällä pohtinut asiaa hetken ja ihmetellyt asiaa, mutta jotenkin onnistunut sen sitten ohittamaan. Autossa istuessani kuitenkin tajusin, että housuni olivat nurin päin. Siis ihan oikeasti nurin päin ja saumat törröttivät jalkojen sivuissa kuin mitkäkin terälehdet. Jostain syystä perheelläni oli hirveän hauskaa, mutta ei se mitään – niin oli minullakin! 😀 Nyt ajattelin kyllä panostaa noihin yöuniin pikkuisen enemmän, sillä ilmeisesti vaatteidenkin pukemiseen tarvitaan ainakin himpun enemmän unta. 😀

Teitä lukijoita on muuten ilmaantunut viime aikoina aikamoinen määrä lisää ja kommenttejanne on ollut mahtavaa lukea. Kiitos! 🙂

Ajattelin, että sekä uusien ja vanhojen lukijoiden iloksi olisi mukava arpoa jotain. Tulossa siis herkkuarvonta jahka saan luomuherkut kuvattua ja tekstin naputeltua. 🙂

Aurinkoista ja ihanaakin ihanampaa viikon alkua teille kaikille!

Seuraatko jo Luomulaaksoa Facebookissa? Tai Instagramissa? Jos et, niin tule ihmeessä mukaan! Facebookissa jaan myös linkkejä kiinnostaviin uutisiin ja Instagramissa väläyksiä arjen touhuista, joista kaikki eivät milloinkaan päädy blogiin saakka. Molempien kautta voit tietenkin seurata blogipäivityksiä.

Kuvat: © Luomulaakson Maria ellei toisin mainita.