Raffinoidut elintarvikkeet

raffinoidut elintarvikkeetValkoisia vehnäjauhoja tuntuu nykyään olevan joka paikassa. Jos ostat ruisleipää saat olla tosi tarkkana oletko todella ostamassa ruisleipää vaiko jotain, joka vain muistuttaa sitä. Meille syötetään aikamoisen monessa paikassa jauhoja, joissa ei ole mitään jäljellä – paitsi tyhjiä hiilihydraatteja.

Pitkään aikaan en ole ostanut valkoisia vehnäjauhoja. Meillä on niitä kyllä aina muutama pussi kotona siltä varalta, että leivon jotain, mihin ei voi muita jauhoja käyttää. Meidän valkoiset vehnäjauhot tulevat Lassilan luomutilalta samalla kuin jauhettavat jyvätkin. Pulla ei maistu pullalta, jos siihen käyttää muita jauhoja ja täytekakku vasta omituinen onkin. Avain onkin siinä, että pullaa ja kakkua ei pitäisi syödä joka päivä – ei edes joka viikko! Kreetalla eivät tällaiset makeat herkut kuuluu arkeen. Siellä makeat herkut ovat kiinteästi osana juhlia. Suomessa makeaa on nykyään totuttu pupertamaan pahimmillaan joka päivä. Ennen Suomessakin vehnäset kuuluivat juhlaan – leivottiin suuria pullakransseja. Nykyään valkoinen vehnä ja sokeri kuuluvat jokapäiväiseen ruokavalioon ja täysjyväviljan maku ja siitä tehdyn leivän koostumus tuntuvat kummallisilta. Mielenkiinnosta yritin löytää kaupasta vaaleaa leipää, jossa ei olisi valkoisia vehnajauhoja käytetty. En löytänyt ainakaan meidän kaupan valimoimista. (Se ei tietenkään tarkoita etteikö sellaista leipää jossain myytäisi. ) Nekin, joiden päällä mainostettiin isolla täysjyvävehnää, olivat sulkeneet sisäänsä myös valkoisia höttöjauhoja.

Pitkästä aikaa kävin myös paikallisen kaupan jauhohyllyä ihmettelemässä. Ja asia oli juuri niin kuin muistinkin. Valkoiset vehnäjauhot ovat huomattavasti halvempia kuin täysjyvävehnäjauhot.Eräs jauhofirma, jonne soitin, tuumi valkoisten venhnäjauhojen olevan ns. peruselintarvike. Tämä kuvastaa hyvin nykyistä käsitystä. Valkoiset höttöiset vehnäjauhot ovat ihmisten perusruokaa. Toisin sanoen me suomalaiset syömme vapaaehtoisesti – joka päivä – jotain sellaista, jonka pitäisi olla harvinaisempi juhlaleivonnaissa käyetty aines. Asiassa on jotain pahasti pielessä. Arkiruuan pitäisi sisältää ravintoaineita, joita ei valkoisissa vehnäjauhoissa ole.

Monesta muustakin tuotteesta käytämme ravintoköyhän version. Sokeri, suola ja jopa riisikin ovat pitkälti ravintoaineksista puhdistettuja. Onneksi näitäkin tuotteita alkaa löytyä tavallisistakin kaupoista parempina versioina. Kokemuksesta voin kertoa, että Urtekramin puhdistamaton, hieno merisuola on huomattavasti paremman makuinen, kuin tavalliset valkoiset suolat. Eikä siihen ole tarvinnut lisätä edes sitä paakkuuntumisenestoainetta, jota nykyään niin monesta tuotteesta löytää (mm. raastetut juutot ja suola) Jos paakkuja jostain syystä ilmenee hajoavat ne ihan yksinkertaisesti pienellä sormien liikuttamisella pussin päällä. Se ei liene liian vaivalloista ja varmasti se on parempi vaihtoehto kuin lisäaineen lisääminen! 😛

Kreetalla rasvaisia, makeita, vehnäjauhoisia herkkuja syödään harvoin. Siellä leipä on täysjyväviljasta leivottua ja usein se on ohraa, mutta myös täysjyvävehnää käytetään. Makeutta päiväänsä kaipaava syö joskus joghurttia hunajalla tai vaikkapa hedelmiä ja saa samalla hyödyllisiä ravintoaineita.

Terveellinen ruoka ei tarkoita, että ruoka maistuisi pahalta. Ennen kaikkea se on hauska matka uusiin makuelämyksiin ja siinä sivussa saa huomata makumieltymyksiensä muutuvan ja oman olonsa kohentuneen. On yllättävää huomata, kuinka moneen asiaan hyvä, terveellinen ruoka vaikuttaa!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *