Puutarhavaja on avattu!

Tällä viikolla on huhkittu puutarhavajan kimpussa, joka ei ollut vielä ihan valmis. No, ei se ole vieläkään ihan valmis, mutta melkein.

Koko homma alkoi kuitenkin jo kesän kynnyksellä ja puutarhavaja oli vain osa takapihan projektia, josta suurin lienee kuitenkin aita, josta on onneksi jo suunnilleen puolet valmiina.

Koko projekti alkoi kuitenkin jo tätäkin aiemmin, kun siirsimme lasten kanssa multakuorman pois rakentamisen tieltä. Mukana oli myös taapero, joka iloisesti hiekkalapiollaan lappasi multaa kottikärryihin. No, jokainen lapiollinen oli poissa muiden lapioista. 😀

Kesäinen työmaamme on tuntunut loputtomalta eikä se toki vieläkään ole miltään osin lopussa, mutta muutaman listan, naulan ja maalitipan jälkeen on ulkovarasto kokonaan valmis eikä siihen enää siten tarvitse koskea. Ja voiton puolella ollaan jo siinäkin mielessä, että pääsin sisustamaan vajaa jo mieleisekseni, kun lattia saatiin vihdoin paikoilleen viime viikonloppuna. Sitä ennen vaja oli toiminut sateensuojana vähän kaikelle, joka sinne vain sopi.

Alku viikosta sain seinät ja katon käsiteltyä vaaleiksi. Tehtävä oli hyvinkin haastava, sillä aurinko porotti taivaan täydeltä ja lämpötila takapihallamme huiteli helposti 40 asteessa. Ilma vajan sisällä oli kuumaakin kuumempi ja vaikka katto tarjosikin varjon, niin sisäkaton käsittely saunasuojalla oli enemmän kuin haastavaa, sillä kuuma ilma muutti jo ennestään juoksevaakin juoksevamman aineen entistäkin nestemäisemmäksi ja sen saaminen pensselistä kattoon asti vaati ainakin muutaman taikatempun. Hyvä ovi ja noin tuhat litra vettä myöhemmin tuli kuitenkin valmista ja pääsin odottelemaan pintojen kuivumista.

Lattialle levitin vanhat eteisen mattomme, jotka eivät enää ihan priimakunnossa olleet, mutta puutarhavajaan kelpasivat vielä vallan mainiosti. Matot olivat mukavan pehmeät ja niillä onkin mukava kävellä – kengät nimittäin jätetään tässä puutarhavajassa ovelle. Tulevaisuudessa vajan eteen tehdään pieni terassi, jotta tämä on helpompi toteuttaa ja sadekaan ei piiskaa maasta multaa vajan seiniin.

Vielä ei varastoon ole ihan kaikki tavarat ehtineet.  Vanhaa, pellettisiilon yhteydessä olevaa varastoa olemme tyhjentäneet pienissä erissä, pesseet kaiken pellettipölyn tavaroista ja siirtäneet uuteen vajaan. Pellettisiilo nimittäin vuotaa aina täytön aikana sen verran, että varastossa olleet ruukut ja muut puutarhakamppeet ovat saaneet pehmoisen kellertävän kerroksen päälleen ja aloin jo ihan todenteolla kyllästyä tuohon pari kolme kertaa vuodessa tapahtuvaan ”tomuta puutarhatarvikkeet”-operaatioon.

Puutarhavajaan hyllyt tulivat vanhasta ”ompelimostani”, joka purettiin pois ”leipomon” tieltä. Korkeus oli juuri sopiva ja hyllyt saatiin nopeasti pystyyn ja tuntuivat varsin toimivilta uudessa tehtävässään. Ne olivat olleet ovisyvennyksessä sateensuojassa tähän saakka ja ilmeisesti hyllytolppien reiät toimittivat samalla myös ötökkähotellin virkaa, sillä muutama reikä oli muurattu nätisti umpeen, kun taas toisista oli jo lähdetty maailmalle. No, olipa hyvä, että olivat monikäyttöisiä eivätkä vain rumentaneet maisemaa siinä väärässä paikassa ollessaan! Olisiko erakkomehiläinen asuttanut hyllytikkaamme. Saattaa olla. Joku tietävämpi osaisi ehkä kertoa. 🙂

Puutarhavajaan muutti myös lapsuudenkodistani peräisin oleva puinen arkku sekä laatikko. Molemmat sopivat tilaan todella hyvin ja arkku imaisi sisäänsä suuren määrän puutarhakampetta ja pitää ne hyvin suojassa.

Pienempi laatikko taas on tukeva ja painava ja sen sisään laitoin kuokkia ja sen sellaia pystyyn. Onpa siellä pappani vanha jäätuurakin odottamassa talven kaljamia. Laatikosta puuttuu vielä iso kasa työkaluja ja homma jatkuukin taas hyvin nukutun yön jälkeen.

Puutarhavaja ei olisi kuitenkaan täydellinen, jos siellä ei olisi jotain missä lepuuttaa jalkojaan. Niinpä toiselle seinustalle, arkkua vastapäätä, laitoimme kaksi vanhaa tuolia. Ne samat, jotka löysimme muutama vuosi takaperin eräästä kierrätyskeskuksesta ja nappasimme mukaan. Tuoleja oli yhteensä neljä ja kaksi niistä saa nyt jatkaa elämäänsä puutarhavajassa. Toiset kaksi menevät varmaankin etuoven puolelle oven pieleen, jotta sielläkin pääsee lepuuttamaan jalkojaan.

Taperon kanssa olemme jo testailleet tuoleja ja niillä jalkoja lepuuttaessa onkin naurettu jo monet naurut.

Kesän kuluessa puutarhavajan sisukset hakevat varmaan vielä muotoaan ja ehkäpä sinne vielä eksynee joitain hyödyllisiä somisteitakin tuiki tarpeellisten kapistusten lisäksi. Onneksi hyllyjä on yhä tyhjänä! Ei tosin kauaa, kun ruukkuarmeija muuttaa sisään!

Luulenpa, että minulla on jossain laatikoiden uumenissa juuri oikeanlaisia somistejuttuja tätä tilaa varten. Sellaisia, jotka tekevät tästä ihan omanlaisensa paikan.

Kuvat: © Luomulaakson Maria 

Seuraatko jo Luomulaaksoa Facebookissa? Tai Instagramissa? Jos et, niin tule ihmeessä mukaan! Facebookissa jaan myös linkkejä kiinnostaviin uutisiin ja Instagramissa väläyksiä arjen touhuista, joista kaikki eivät milloinkaan päädy blogiin saakka. Molempien kautta voit tietenkin seurata blogipäivityksiä.

Kuvat: © Luomulaakson Maria ellei toisin mainita.