Puutarhaunelmia…..

Puutarhaunelmia… Niitä kyllä riittää, mutta puutarha on tällä hetkellä niin kaukana unelmista kuin vain voi olla. Laskeskelin tänään tarkemmin ja tulin siihen tulokseen, että kolmisen kesää olen ollut kokonaan poissa pelistä ja edellinenkin kesä ennen noita kolmea oli vähän niin ja näin. Jäljet ovat pahaa katsottavaa. Puutarhaa katsoessaan sitä oikeastaan vasta itsekin tajuaa kuinka kipeä ja loppu on ollut.

Vihannesmaat voivat aika hyvin, paria laatikkoa pitää korjailla ja pari kolme uutta täytyy rakentaa, mutta hyötykasvipuoli on onneksi ihan hyvin voiva eikä aiheuta ylimäärisiä harmaita hiuksia. Mutta ne kukkapenkit…

Kukkapenkit ovat totaalisen villiintyneitä ja vaikuttaa siltä, että niissä kasvaa tällä hetkellä enemmän heinää kuin kukkia. Perenna-parat kituuttavat ruohotupsujen keskellä, sinnittelevät viimeisillä voimillaan ja toivovat, että joku tulisi ja pelastaisi.

Pelastusoperaatio päätettiin aloittaa tänä viikonloppuna. Saattaa tosin olla, että hipsin sinne itse jo tänään Kasperin kanssa, joka on nyökytellen lupautunut äidin pikku apulaiseksi puutarhahommiin. Ei tainnut raukka tietää, mihin päänsä tuli pistäneeksi! 😀

puutarhaunelmia

Yllä olevassa kuvassa on vanha kurpitsamaamme. Ei näytä järin hyvältä sekään. Paksu kerros heinää ja nokkostakin on vallannut penkin ja voipi olla, että menee tovi ennen kuin saamme tämän alueen siistittyä. Mielessä on käynyt sekin, että koska tämä sijaitsee takapihallamme ja sen kastelu on hankalampaa epätasaisen maaston vuoksi, voisin laittaa tähän perhosystävällisen kukkapenkin  ja siirtää kurpitsat kasvamaan etupihalle. Helpottaisi kummasti niin kastelua kuin kipeitä jalkojanikin. Ehkäpä jokin hyvin leviävä perenna voisi muuttaa tähän ja vallata penkin rikkaruohoilta.

puutarhaunelmiaTontilla olleet lukuisat tiiliskivet päätyivät aikanaan penkkien reunoiksi. Näin se saatiin pois jaloista ja samalla hyötykäyttöön. Nyt ne ovat kaatuilleet ja osa vierinyt rinnettä alas. Aika surullisen näköisiä ne ovat kevään karussa maassa. Ei ole vielä vihreää pehmentämässä ja peittämässä hävitystä.

puutarhaunelmia

Yllä olevan kuvan kukkapenkin pätkän kohtalo surettaa kovastikin. Siinä kasvoi ennen tiheänä peittona unikoita. Ne levisivät värikkäänä mattona pitkin kukkapenkkiä ja karkasivat välillä sen ulkopuolellekin. Nyt niiden paikalla on paksuakin paksumpi ruohokerros. Yritän vielä kurkkia josko sieltä edes yksi kaksi juurakkoa pystyisin löytämään, mutta voi olla turhaa. Ihan pakko on kuitenkin tarkistaa.

Moni perenna on kaikesta huolimatta selvinnyt hengissä. Ne ehkä kituuttavat, mutta lähtevät hyvään kasvuun, kun saavat paremmat elinolot ja hyvää hoitoa. Seuraava vaihe onkin kaivaa kaikki selvinneet ylös, perata penkit kunnolla, muokata maata ja siirtää niihin lisää kompostia. Kyllä se siitä!

puutarhaunelmia

Tämä puu ei ole meidän puolellamme vaan naapurin, mutta se on välittömästi aitamme vieressä. Puu koki viikko takaperin kovia ja nyt näyttää siltä, että se ei näiden tuhojen jälkeen tule jäämään paikoilleen enää. Puu oli kaunis, mutta sen poistuminen tulee muuttamaan valo-olosuhteita aika paljonkin positiivisempaan suuntaan. Tuulensuojana se on ollut varsin hyvä. Katsotaan, miten sen poismeno tulee vaikuttamaan pihamme kasvuolosuhteisiin.

puutarhaunelmia

 

Kaiken kaaoksen keskeltäkin löytyi jotain kaunista. Kevätkukat ovat alkaneet nostaa päätään ruohomättäistä välittämättä. Ne puskevat läpi tammenlehtien ja kurkottavat kohti aurinkoa. Noita kahta ihanuuttaa katsellessa voin muistaa puutarhan kukkaloiston ja niiden voimalla jaksan puskea läpi tämän kevään, jotta jo tänä kesänä saataisiin edes pieni pilkahdus menneiden vuosien väriloistosta.

Ja jos ei muuta niin yksi hyvä puoli tässä kaikessa ainakin on. Nyt voin tehdä melkein kaiken uudelleen, korjata edellisten kertojen virheet, muokata uudenlaisen puutarhan ja odottaa, mitä muutokset ja tulevat puutarhavuodet tuovat tullessaan! Oikeastaan tämä onkin ihan hieno juttu! 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *