Puuromuistoja Mummilan keittiöstä

Olen koko koulutaipaleeni ajan aloittanut aamuni äitini keittämällä puurolla. Kouluni olen jo aikaa sitten päättänyt, mutta puuro on yhä olennainen osa päivääni.

Omat lapsenikin aloittavat päivänsä puurolla.  Toki joskus lautasilta löytyy puuron sijaan itse tehtyä mysliä, mutta melkein puuroahan se sekin on. Pitkälti on samat ainekset. Monesti puuroa keitetään myös iltapalaksi ihan koko perheelle.

Puuro on oikeasti hyvää. Se on myös edullista sekä useimmiten hyvin ekologista. Sanomattakin lienee selvää, että meillä keitetyt puurot ovat poikkeuksetta luomua.

Puuromuistoja Mummilan keittiöstä
Mummini käyttämä maidonvartija, joka kolisi kattilan reunoihin maidon alettua kiehua. Sen luvattiin myös estävän ylikiehumisen ja pohjaan palamisen.
Puurontuoksuiset lapsuusmuistot

Omat lämpöisimmät ja erityisimmät puurokokemukseni liittyvät omaan Mummiini. Rovaniemellä, Korkalovaaran valkoisessa talossa, muistoja huokuvassa helmen harmaassa keittiössä tuoksui puuro. Muistan, kuinka joka loma odotin, että saisin kuulla maidonvartijan jälleen kolkuttelevan puurokattilan kylkiin. Se on mielikuva, joka tuo lapsuudenmuistot niin lähelle, että alkaa ihan itkettää. Tulee ikävä Mummia.

Tuo maidonvartija on nyt minulla kaapissani ja aina aika ajoin otan sen sieltä käteeni, pyörittelen ja sivelen sen sileääkin sileämpiä kuvioita ja laitan sitten takaisin kaappiin omalle turvalliselle paikalleen. Se on minulle yksi rakkaimpia muistoesineitä Mummistani.

Mummini teki maailman parasta kaurapuuroa. Se oli pehmeää ja samettista. Mummi tapasi keittää hiutaleet aina punaiseen maitoon ja puuro sai hautua hiljakseen lieden hellässä huomassa, kunnes koostumus oli niin samettista, että sitä olisi syönyt vaikka koko kattilallisen. Puuron jos toisenkin ehti Mummini 95-vuotisen elämänsä aikana keitellä.

luomupuuronME

Suomi luomupuurokartalle

Vanhat keittokirjat ovat – ihan niin kuin Mummini suuri kattilakin oli – pullollaan erilaisia puuroja. Toiset valmistettiin jauhoista, kun taas toiset vaikkapa hiutaleista ja olipa joukossa aineksia, joita ei nykypäivänä enää puuroihin tavata käyttää. Tuntuu hyvältä muistella Mummiani puurokauhan varressa vanhan lietensä äärellä. Hän olisi ollut mielissään puuron tänä vuonna saamasta huomiosta.

Nyt, Pro Luomun sekä sen yhteistyökumppanien kutsuessa suomalaiset syömään Suomi luomupuurokartalle, päätti Luomulaaksokin pistää lusikkansa puurokattilaan ja hämmentää oikein kunnolla aloittamalla Puuroperjantai-postaussarjan.

LUOMUPUURONme2

Näin alkuun tulee resepteissä näkymään paljon juuri niitä perinteisiä Mummini aikaisia puuroja, joilla monien isät ja äidit ovat aikuisiksi kasvaneet. Tuon aikaiseen valikoimaan todellakin kuului monia muitakin puuroja kuin vain se monien rakastama tai vihaama kaurapuuro! Ennen vanhaan puuro oli paljon muutakin kuin vain aamupalaksi tarkoitettua vatsantäytettä. Sitä syötiin monesti ihan ruuaksi ja niin muuten tehdään tänä päivänä joissain kouluissakin ihan viikottain. Puuro todellakin on hyvää ja ekologista ruokaa – ja etenkin luomuna, vallan mainio osa arjen ruokalistaa.

Kun perinteisten puurojen reseptit alkavat olla hallussa voi reseptejä alkaa helposti muokata erilaisiksi ja hetkessä aukeaa taas erilainen puurojen maailma. Puurojen parhaimpia puolia ovatkin muokattavuus ja monipuolisuus.

Postaussarjan myötä alkaa oma valmistautumiseni 6.9.2017 pidettävään Luomupuuron maailmanennätyspäivään, sillä eihän sitä suurena päivänä sovi ihan rapakunnossa olla! 😉


web analytics




web analytics


4 vastausta artikkeliin ”Puuromuistoja Mummilan keittiöstä”

  1. Meillä lapsuuden kotona syötiin puuroa usein, mutta omassa perheessäni en ole sitä perinnettä jatkanut, ja tunnen siitä jopa vähän huonoa omaatuntoa. Pidän kyllä puurosta, mutta usein vain tulee napattua nopeammat voileipätarvikkeet pöytään. Nyt voisinkin ryhdistäytyä tämän haasteen myötä. Esimerkiksi iltapalaksi puuro on tosi hyvä vaihtoehto. Se auttaa unentuloon, mutta ei ole liian raskasta. Ihana muuten tämä sinun kirjoituksesi puuromuistoista!

    1. Kiitos. Täytyy sanoa, että tätä postausta oli kyllä ihana kirjoittaa ja samalla mieleen tulvahti aimo annos muitakin lapsuusmuistoja Mummilasta. 🙂

      Itse koen puurot jotenkin paljon helpompina kuin voileivät. Aika hauska kuinka eri tavalla asioita voikaan kokea!

      Meille puuro kuuluu ehdottomasti aamuihin, mutta todella usein sitä keitetään myös iltaisin ja joskus se on myös ihan oikeana ruokana.

      Etenkin peruspuuro on helppo ja nopea toteuttaa, mutta pienillä muutoksilla saa kyllä isoja makueroa aikaan nopeasti ja vaivattomasti. Sitten on vielä erikseen sellaiset oikeasti aikaa vievät puurot, joihin haudutellaan osasia jokunen tunti uunissa. 😀 Ja joskus ihan koko puurokin muuttaa melkein puoleksi päiväksi uunin syövereihin ja kaikki odotavat vesikielellä iltapala-aikaa! 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *