Maailma itkee
Meillä, ihan niin kuin monessa muussakin lapsiperheessä, on tänään jouduttu miettimään, miten selittää lapselle jotain äärettömän pahaa ja kammottavaa.
Kuinka selittää, miten joku ihminen voi olla niin paha, että tappaa toisia tuosta vain kadulle tai konserttiin. Kuinka, joku voi olla niin paha, että kylvää tuhoa ja kuolemaa sanoin kuvaamattomalla tavalla.
Ei ole olemassa helppoja vastauksia, kun puhuu lapsen kanssa. Ja samaan aikaan olisi ylläpidettävä lapsen turvallisuudentunne. Kerrottava, että ei tarvitse pelätä ja nukkumaan voi mennä aivan rauhassa. Kukaan ei räjäytä pommia yön aikana. Luulen, että mitkään sanat eivät kuitenkaan poista kaikkea tapahtumien aiheutamaa turvattomuuden tunnetta.
Lapsi ei ajattele, että Ranska on jossain kauempana vaan tapahtuma tuntuu sijoittuvan paljon lähemmäs. Se voisi olla yhtälailla tapahtunut omassa kaupungissa. Paikalla ei ole niinkään väliä vaan sillä, että se on tapahtunut. Terrorismi ei ole heille enää vain sana vaan tosiasia, joka on astunut askeleen lähemmäs heidän arkeaan.
Meillä on tänään halittu aivan erityisen paljon. Pienet asiat ovat tuntuneet hirveän tärkeiltä. Hymyt, halaukset ja legot jalkapohjan alla. Ne ovat sitä ihanaa turvallista arkea.
Vielä pari päivää sitten kotiovillemme tulivat vain pakolaiset, jotka pakenivat samankaltaisia tapahtumia, kuin mitä ihmiset Ranskassa kokivat eilen. Nyt olemme kokeneet ripauksen samaa kuin pakolaiset.
Tuntuu, kuin maailma olisi muuttunut yhdessä yössä.
Seuraatko jo Luomulaaksoa Facebookissa? Tai Instagramissa? Jos et, niin tule ihmeessä mukaan! Facebookissa jaan myös linkkejä kiinnostaviin uutisiin ja Instagramissa väläyksiä arjen touhuista, joista kaikki eivät milloinkaan päädy blogiin saakka. Molempien kautta voit tietenkin seurata blogipäivityksiä.
Kuvat: © Luomulaakson Maria ellei toisin mainita.
Saatat pitää myös näistä
WWOOF yhdistää luomun, lähiruoan ja vapaaehtoiset
Lomalla pinkissä hotellissa
8 Comments
Metsäntyttö
Ei ole helppo todellakaan lapselle kertoa näistä asioista… Meillä eivät lapset ole nähneet kyseisiä uutisia ja en halua niitä heille näyttääkään. Jos olisivat nähneet näistä uutisia, niin kenties olisi pakko jotain sanoa, mutta vaikeaa se olisi.! Aika vähästä voi lapsen mieleen tulla kaikenlaista jota aikuinen ei tule edes ajatelleeksi.
Maria/Luomulaakso
Meillä eivät lapset varsinaisesti katso uutisia. ne eivät ole lastenohjelmia. Etenkään järkyttävää materiaalia sisältäviä uutisia ei missään tapauksessa, mutta tämä on uutisoitu niin laajasti, ettei siltä voi välttyä ja koulussa tästä puhutaan aivan varmasti. Kaverit vähintään
En halua, että tulee tilanne, jossa joku muu selittää nämä asiat lapselleni. Haluan tehdä sen itse ja nähdä, miten lapsi reagoi asioihin. Silloin osaan myös parhaiten auttaa ja tukea. Asia jo itsessään on niin monisyinen, että en halua jättää lapsen kokemusta pelkästään epämääristen kuultujen ja sieltä täältä poimittujen asioiden varaan. Parempi puhua asiasta lapsen tasoisesti
Mutta myönnettävä on, että on ikävä aikoja, jolloin kaikki lapset olivat vielä niin pieniä, että tällaisia asioita ei tarvinnut heidän kanssaan käydä läpi.
Mrs K
Lapsiperheissä tämä on ollut varmasti haastavaa aikaa. Miten selittää tämän kaiken heille, kun aikuisenkin on vaikea sitä ymmärtää.
Maria/Luomulaakso
Totta. Olen varma, että edessä on vielä monta haastavaa keskustelua. Meidän lapset ainakin maistelevat asioita pienissä erissä.
TaRa
Meillä onneksi lapset ovat jo sen verran isoja, että osaavat ajatella itse tätä ranskassa tapahtunutta ikävää tapausta.
Mutta kyllä silti miettii, että miten lapset rakentavat päässään tämän tapauksen ja mitä niiden milessä liikkuu tämän jälkeen.
Todella kamala asia ja mietin näin tapahtuman jälkeen, että monikohan lapsi jäi ilman äitiä, isää tai kokonaan vanhempia.
Surullusia, ikäviä asioita.
Vielä ikävempää, että Isisiltä on tullut uhkailuja, että uhkaisivat muutakin europpaa mikä ei kuullosta lainkaan hyvältä.
Tälläiseen pahuuteen yksi jumala pystyy puuttumaan. Eikä se varmasti tilannetta paranna jos nyt kaikki suurvaltiot alkavat hyökkäämään isisiä vastaan. Eli neuvotella pitäisi ensisijaisesti heidän kanssaan, vaikka sekin taitaa olla ihan turhaa, kun ovat sotapolulle lähteneet. 🙁
Maria/Luomulaakso
Vaikeita ovat nämä tilanteet niin lapsille kuin aikuisillekin.
Luulen, ettei täydellisen hyvää vaihtoehtoa liene olemassakaan. Sodissa harvemmin on. On valittava huonoista ja kamalista vaihtoehdoista se vähiten huono ja kamala. Yleensä päätökset ovat kipeitä ja vaikeita. Sodissa mikään ei koskaan ole helppoa.
Peggy
Itkin, kun näin uutiset. Mieheni on juuri tällä hetkellä Saksassa ja minä huolissani. Lapsille olen yrittänyt kertoa lapsien persoonan mukaan jotakin ja paljon jättänyt sanomatta. Yksi lapsistamme on erityisen herkkä ja kun ei edes itse voi ymmärtää, vaikeaa on. Uutisia olemme vältelleet lasten seurassa.
Maria/Luomulaakso
Tiedän tunteesi. Mieheni on usein työmatkoilla, nykyisin onneksi enemmän kotimaassa kuin ulkomailla, mutta ulkomaantyömatkojakin on. Jos minulla aine ennenkin oli sydän syjällään, kun mieheni työmatkasta ilmoitti niin nyt se tuntuu entistäkin pahemmalta. Työmatkat ovat kuitenkin osa arkeamme ja nyt arki muuttui kertaheitolla epävarmemmaksi.
Uutisia välttelemme mekin. Ne eivät ole lapsille sopivia lainkaan ja asiat aivan liian kamalia ja monimutkaisia heille. lapsentasoisesti ollaan edetty ja kerrottu niin vähän kuin mahdollista. Uskomaton ero on muuten kysymyksissä 10 ja 12 vuotiaan välillä! Välillä joutuu ihan tosissaan pohtimaan vastauksiaan.