Kuntoutusryhmän loppupalaveri
Tällä viikolla mieheni ja minä istuimme pojan kuntoutusryhmän loppupalaverissa. Tapaaminen oli varsin rakentava ja saimme myös vahvistuksia omille havainnoillemme ja samalla pyörähtää käyntiin pikkuisen erilaisempi arki, sillä kuvakortit palaavat taas käyttöön.
Niinpä olenkin tällä viikolla viihtynyt erinäisen pitkiä aikoja Papunetin syövereissä, valinnut kuvia pohjiin ja tallentanut tiedostoja myöhempää printtausta varten.
Valitsin mustavalkoisia kuvia, koska tällä hetkellä ei ole mahdollista saada värillisiä kuvia printteristä ulos, joten edessä on vielä mustavalkoisten kuvien värittäminen ja laminointikonekin pitäisi hankkia, jotta kuvista saadaa oikeasti toimivat ja kestävät. Lisätään se vielä tämän viikon muistettaviin ja toiviotaan, ettei pääse karkaamaan pääkopasta, joka alkaa olla taas aivan liian kuormittunut kaikesta, mikä pitää muistaa.
Aiemmin olen tehnyt kuvakortteja liimaamalla paperin pahviin ja päällystämällä kontaktimuovilla, mutta se ei ole läheskään niin kestävä ja toimiva kuin laminointikoneella suojatut kortit. Niinpä ajattelin, että jos tällä kertaa ei tarvitsisi olla yhtenään uusimassa tuhoutunutta korttia ja aikaa sekä muita resursseja ei tärvääntyisi työhön, jonka voisi tehdä samantien paremmin ja kestävämmin.
Tämä tosin vaatii jonkinlaista alkusijoitusta, koska laminointikone pitää tosiaan hankkia, mutta mikäli olen oikein kaikilta sitä käyttäviltä ymmärtänyt, on se varsin kätevä ja mukava laite. Ehkäpä siitä olisi siis muutakin iloa kuin vain näiden korttien päällystäminen.
Loppupalaveri jaksaa kantaa vielä pitkälle ja ensi vuoden alussa mietitään lisää keinoja, millä lapsen arkea saataisiin koulussakin helpotettua ja aistiärsykkeiden määrää paremmin hallintaan. Nyt on tullut todettua, että tämän hetkiset keinot eivät vielä riitä ja jotain on pakko löytyä lisää tai lapsi häviää uudelleen jonnekkin meidän tavoittamattomiin – ihan niin kuin teki pari vuotta sitten ja jo pelkkä ajatus siitä tuntuu hirveän pahalta ja itku nousee kurkkuun.
Lapsen arki ei kuitenkaan voi olla vain jatkuvaa päivässä selviytymistä – sen pitää olla myös iloa ja naurua ilman valtavaa kuormaa.
Ja jos kuormaa on liikaa eivät ilo ja nauru koskaan pääse sydämeen saakka vaan sinne tekee pesänsä synkkyys.
Seuraatko jo Luomulaaksoa Facebookissa? Tai Instagramissa? Jos et, niin tule ihmeessä mukaan! Facebookissa jaan myös linkkejä kiinnostaviin uutisiin ja Instagramissa väläyksiä arjen touhuista, joista kaikki eivät milloinkaan päädy blogiin saakka. Molempien kautta voit tietenkin seurata blogipäivityksiä.
Kuvat: © Luomulaakson Maria ellei toisin mainita.
14 Comments
Metsäntyttö
Siinä onkin aika homma värittää nuo kortit. Värityshän on nyt kovin muodikasta, mutta tuo ei nyt taida rentoutuksesta käydä, koska nuo on varmaan tehtävä aika pian valmiiksi. Varmaan laminointikone on kätevä apu saada kortit kestävämmiksi. Voimia sinne taas tähänkin viikkoon!
Maria/Luomulaakso
Kiitos. <3 Kyllä noiden korttien väkerrys on ihan hauskaakin, mutta vietävän aikaa vievää puuhaa ja tietenkin se aika on pois kaikesta muusta. Pala kerrallaan edetään nyt ja harjoitellaan taas kuvakorttien käyttöä arjessa. Ihan niin sujuvasti se ei nimittäin enää mene, kun taukoa on jo ehtinyt vähnä pidempää olemaan ja pääpaino taperon myötä on ollut tukiviittomissa. No, onneksi vanhat tavat muistuvat varmasti nopeasti!
Ihanaa päivää. <3
Viltsumari
Tuttuja kortteja entisestä työstäni. Laminoituna kestävät käytössä parhaiten ja helppo puhdistaa jos esim. Likaiset kädet sitä korttia koskettaa.
Laminointi koruista on haaveenani mutta ei varat riitä. Sillähän saa tehtyä kiiltokuvia, kirjoja, pelejä, …
Maria/Luomulaakso
Eilen juuri selailin laminointikoneita. Hintahaitari oli aikamoisen laaja – ajattelin, että jospa sellaisella halpishärvelillä kuitenkin pärjättäisiin. 🙂
Lovelyladylinnaea
On kyllä monta mutkaa noissa pahvikorteissa. Ei ihme että arki on puurtamista. Pelkkä tulostus riittäisi minulle harmaisiin hiuksiin, mutta nyt vielä murhe korttien takana.
Me voitaisiin kyllä auttaa värittämään! Oliko noissa kansioissa joku tietty jonka voisi tulostaa ja väritellä?
Maria/Luomulaakso
<3 Kyllä olet ihana! Olen värityksessä jo hyvällä mallilla - nyt puuttuu enää se laminointikone niin saadaa kortit loppuun ja käyttöön. :) Tietenkin kortteja tarvitaan aina lisää, kun tarvetta ilmenee, mutta niistä ei etukäteen osaa sanoa mitään.
Mutta juu ihana olet. <3
Lovelyladylinnaea
Töissä oli laminointikone ja mietin eikö nuo menisi silittämällä, kun rauta on tarpeeksi kuuma? Varmaan laminointitaskut riittää 🙂 Näköjään toimii! http://sinipellavainen.blogspot.fi/2013/07/laminointi-silitysraudalla.html
Maria/Luomulaakso
Kiitos vinkistä! Ehkä jätänkin koneen kauppaan ja kokeilen tätä! Ja ihan oikeassa olin edellisessä kommentissani. Ihana olet. <3 🙂
TiV
Heips!
Meillä on ihan halpishalpis laminointikone ja on kyllä ollut tosi hyvä. Kuvakortteja ja viikkoaikatauluja on laminoitu ihan urakalla.
Sitten olen muutaman lempireseptinkin laminoinut, kun ei niitä muista vaikka miljoona kertaa tehnyt! 🙂
Maria/Luomulaakso
Huomasin, että parilla kympilläkin sellainen irtoaa. Olisi se kyllä ihanan yksinkertainen kapistus. Huomenna pitäisi suunnata kauppaan – ehkä käyn ainakin hiplaamassa tuollaista. 😀 Katsotaan kannetaanko jo kotiin asti. Kiitos, kun jaoit käyttökokemuksia – juuri pohdin, että toimisiko halpis härveli. 😀
Sini K.
Meillä on juurikin tuollainen halpisversio, hankittu Lidlistä. Se on toiminut tosi hyvin, laitehan käytännössä rullaa kalvon kuumien telojen läpi. Eli hyvin yksinkertaista mekaniikkaa, jolloin isoja investointeja ei tarvitse tehdä! (Töissä on sellainen kallis versio, en ole huomannut koon lisäksi muuta eroa.)
Maria/Luomulaakso
Eilisellä kauppareissulla ei vielä laitetta mukaan tarttunut, kun missään ei laitetta olut myynnissä. Ennen niitä tuntui pyörivän joka kaupassa, mutta nyt ei enää. 🙁 Jää siis ainakin ensi viikolle hankinta ja voipi olla, että joutuu turvautumaan verkkokauppaan, jos ei parempaa ostopaikkaa tähän hätään löydy. Parinkympin version ajattelin nyt hankkia. Kiitos Sini, että kerroit käyttökokemuksia niin ostopäätös on helpompi tehdä. 🙂
Peggy
Hienoa, että asiat alkavat selkeytymään. Meillä kaikki asiat ovat vielä aivan kesken ja yli vuoden juokseminen paikasta toiseen ei saa loppuaan. Viime viikolla saimme toimintaterapian loppulausunnon suullisesti ja olimme hyvin tyytyväisiä toimiin. Ehkäpä se meilläkin pian alkaa näkymään apua pulmiin. Oikein mukavaa ja ihanaa arkea sinne <3
Maria/Luomulaakso
Ei näitä asioita tosiaan hetkessä ratkota. Monessa paikassa olemme mekin vuosien varrella käyneet aina neurologian polilta lähtien. Iän lisääntyessä alkavat asiatkin selvitä ja selkiintyä. Onneksi. Kyllä teilläkin vielä helpottaa ja sitten hankaloituu ja taas helpottaa. 🙂 Aaltoliikettä koko ajan näiden asioiden kanssa on ainakin meillä ollut. Ihana iltaa ja jaksamista teidänkin arkeenne. <3