Aihearkisto: Ruokahävikki

13 vinkkiä keittiöön ja ruokaostoksille

Arjen pienistä säästöistä kertyy vuoden mittaan hyvän kokoisia summia. Muutamilla nikseillä säästät niin rahaa kuin ympäristöäkin ja siinä sivussa saat sujuvamman arjen.

1. Pakasta raaka-aineita, jotka uhkaavat mennä pilalle tai jäädä käytämättä.
Moni raaka-aine soveltuu pakastamiseen mainiosti. Tuoreet yrtit voi pakastaa helposti ja nopeasti useammallakin eri tavalla. Vinkkejä pakastamiseen voit katsoa täältä.

Juustoa voi pakastaa niin raasteena kuin palanakin, joskin se muuttuu murenevammaksi pakastuksen jälkeen ja soveltuu parhaiten ruuanlaittoon. Tosin todella hitaasti sulattamalla olen saanut kyllä ihan hyviä siivujakin aikaan. Myös voita ja maitoa voi tarvittaessa pakastaa.

Hedelmien ja vihannesten käyttöikä pitenee pakastimessa ja valmiiksi paloteltuina hedelmiä voi helposti käyttää puurojen päällä, smoothiessa, ja voipa niistä halutessaan tehdä vaikkapa hilloa. Moni vihannes sopii hyvin ruuanlaittoon suoraan pakastimesta. Yllättävän moni ruoka-aine selviää pakastimessa varsin hyvin.

kuva_basilika02

2. Opettele käyttämään raaka-aineita, jotka normaalisti ovat menneet biojätteeseen. Banaaninkuoret,  appesiininkuoret  ja perunankuoretkin ovat varsin käteviä ruoka-aineita, vaikka niin monesti päätyvät biojätteeksi. Vinkkejä voi katsoa täältä.

3. Käytä puuron loput leipä- tai sämpylätaikinaan tai lisää puuron joukkoon hiukan jauhoja sekä halutessasi mausteita ja paista pannulla öljyssä tai voissa herkullisia puuroleipäsiä.

4. Hyötykäytä perunamuussin ja sosekeiton rippeet. Yllättävän moni ruuan loppu toimii hyvin osana leipä- ja piirakkataikinoita.

5. Leivo isompi määrä leipää kerralla ja pakasta niin kiireisempänäkin päivänä on saatavilla tuoretta leipää. Ja toki pakastimeen voi leipoa makeitakin leipomuksia.

Kuva_appelsiininkuoret3

6. Hyötykäytä vanhentunut leipä. Vinkkejä löydät vaikkapa täältä.

7.  Muista käyttää jääkaapin perälle jääneet raaka-aineet. Jääkaappia saa helposti tyhjennettyä pienistä eristä eri raaka-aineita, kun tekee vaikkapa pizzaa tai piirakkaa. Niihin saa helposti upotettua juuston kannikoita, kastikkeen rippeitä, nahistuneita kasviksia, keitettyä perunaa tai melkein mitä vain! Kaikkea kannattaa kokeilla ainakin kerran.

8. Ole selvillä ruokakaappiesi sisällöstä. Pidä huoli, että ruokatavaroita ei jää kaapinperukoille vanhenemaan. Käytä aina vanhimmat pois ensin.

9. Hyödynnä kauppojen alennukset sekä parasta ennen ja viimeinen käyttöpäivä tuotteet – etenkin, jos omistat pakastimen. Myös luomutuotteita saa välillä punaisella hintalapulla varustettuna.

Kuva_tamminenjauheliha1

10. Mene marjaan ja sieneen. Itse poimimalla säästät rahaa ja pääset haukkaamaan raitista ilmaa sekä nauttimaan metsän rauhasta.

11. Älä osta ruoka-aineita, joita et tarvitse. Tarpeetonta ruokaa kalliimpaa hankintaa ei olekaan.

12. Vältä heräteostoksia. Tee aina mukaasi ostoslista.

13. Pidä mukanasi ostoskassia eikä sinun tarvitse koskaan ostaa muovisia sen paremmin kuin paperisiakaan kauppakasseja. 

13 vinkkiä keittiöön ja ruokaostoksille


hits counter


10 tapaa käyttää vanhaa leipää

Vanhaa leipää ei kannata heittää hukkaan, sillä se toimii mainiosti niin lihapullataikinoissa kuin leipävanukkaissakin. Mutta taipuupa se vielä moneen muuhunkin!

Tässä muutama kätevä vinkki vanhan leivän käyttämiseen.

10 tapaa käyttää vanhaa leipää

1. Vanhaa leipää voi murskata tai raastaa ja käyttää vaikkapa panerointiin sekä lihapullien tai -murekkeiden joukkoon. Sopii myös kasvisversioihin.

2. Tee hiukan kuivuneesta leivästä krutonkeja. Leikkaa leipä kuutioiksi ja paista paistinpannulla kauniin ruskeiksi. Voit halutessasi maustaa paistoöljyn valkosipulilla ja/tai muilla mausteilla.

3. Vanhaa leipää voi myös liottaa maidossa tai vedessä ja käyttää lihapullataikinan jatkeena perunan tapaan.

4. Herkullista paahtoleipää saat, kun paistat hiukan vanhat leipäsiivut kauniin kullanruskeiksi öljyn ja voin seoksessa. Imeytä leivän ylimääräinen rasva talouspaperiin. Herkuttele!

5. Köyhät ritarit syntyvät yleensä pullasta, mutta vaalea leipä on melkein kuin pullaa. Helpon ja nopean version saat, kun paistat siivut voissa ja kierittelet sitten sokerissa ja kanelissa.

6. Leikkaa leipä siivuiksi. Kierittele viipaleet seoksessa, jossa on munaa ja runsaasti valkosipulia sekä hiukan suolaa. Paista öljyssä pannulla kauniiksi. Vie kielen mennessään!

7. Tee kuivettuneesta leivästä korppuja kahvin, teen tai kaakaon kanssa naposteltavaksi. Leikkaa leipä siivuiksi, kostuta pinta maidolla tai sulatetulla voilla, kierittele haluamassasi mausteseoksessa (vaihtoehtoina vaikkapa kaneli, vaniljasokeri, kardemumma, inkivääri…), paista uunissa n. 75 asteessa, kunnes ovat kuivuneet korpuksi.

8. Kuivettuneesta leivästä voi tehdä korppujauhoja. Eli kuivata leipä, joko uunissa tai anna kuivua ilmavasti huoneenlämmössä ja jauha se sitten vaikkapa monitoimikoneessa ja säilytä ilmatiiviissä rasiassa – paljon edullisempaa kuin kaupan korppujauhot.

9. Tee leipävanukasta. Vatkaa pari munaa ja n. 5 dl maitoa sekaisin. Kasta leipäviipaleet munamaitoon ja lado voideltuun vuokaan. Peitä leipäkerros hillolla, marjoilla tai hedelmillä. Lisää uusi leipäkerros sekä täytekerros. Päällimmäiseksi jää leipäkerros. Kaada loppu munamaito päälle ja paista 200 asteessa puolisen tuntia.

10. Hyvinkin kuiva leipä maistuu hyvältä, kun sitä hiukan kostuttaa, voitelee ja päällystää vaikkapa nokareella juustoa, muutamalla tomaattisiivulla ja maustaa yrteillä, suolalla sekä pippurilla ja heittää koko komeuden  suunnilleen 200 asteiseen uuniin noin 10 minuutiksi.

kuva_leipa01




Yrttien pakastaminen

Viime viikolla pääsimme jo keräilemään ensimmäisiä omia mansikoita. Sipulinvarsia, retiisejä ja salaatteja on naposteltu jo hyvä tovi. Eilen napsin talteen jo toisen sadon basilikan lehtiä, jotka säilöin tällä kertaa pakastimeen. Monesti olen niitä kuivannutkin, mutta tuore basilika keskellä talvea tuo niin ihanan tuulahduksen kesää ja muistuttaa samalla monen vuoden takaisesta Italian reissusta äitini kanssa. Ei ole basilikan, tomaatin ja mozzarellan voittanutta. ❤

kuva_basilika02

No, ei se pakastettu basilika ehkä salaatissa ihan toimi, mutta kastikkeissa ja muissa ruuissa varsin hyvin.

Basilikaa olen pakastanut muutamalla eri tavalla – nyt valitsin nopeimman ja yksinkertaisimman tien, koska aikaa ei ollut liiemmin tähän projektiin käytettävänä. Eli tällä kertaa napsin puskista sopivasta kohdasta basilikanvarret poikki ja sulloin pakastusrasioihin lehdet sekä latvat. Purkit sulloin niin täyteen kuin vain sain ja talvella sitten silppuan eri ruokiin sopivan määrän basilikaa. Tämä ei ole kuitenkaan kovin hieno tapa säilöä, mutta ajaa asiansa.

Paras tapa minusta on silputa basilika (tai jokin muu yrtti/sekoitus yrttejä), laittaa silppua jääpalarasiaan, kaataa öljyä päälle ja pakastaa. Pakastuksen jälkeen palat voi napsia pakastuspusseihin ja käyttää tarpeen mukaan. Kuutioita onkin todella nopea ja helppo käyttää. Tällä hetkellä pakastimeni alkaa olla hyvin täysi enkä keksinyt, mihin kohtaan olisin saanut jääpalarasian niin, ettei se olisi kaatunut. Niinpä päätin tällä kertaa unohtaa tämän hienostuneemman säilömisversion ja turvautua karvalakkimalliin. 😀

Yrttien pakastaminen

Jotain näiden kahden väliltä on kolmas aika ajoin kayttämäni versio, jota en tosin ole pitkään aikaa päässyt toteutteuttamaan. Viimeinen kerta taisi olla silloin, kun kaappipakastimeni vielä suostui pitämään sinne sullotut ruoat jäisinä. Silloin tapasin levitellä uunipellille basilikan lehdet, jotka pakastuivat näin todella nopeasti. Tämän jälkeen siirsin lehdet pussiin ja takaisin pakastimeen. Lehdet yleensä hajosivat samalla kappaleiksi ja sain saman tien basilikasilppua. Tämäkin on kuitenkin hyvin tilaa vievää (joskin hyvin nopeaa) touhua ja tarvitsee tasaisen paikan, joten sekään ei siis tällä kertaa tullut kysymykseen. Tällä pakastusmenetelmällä tulee ehkä himpun parempi tulos kuin tuolla karvalakkiversiolla, koska lehdet pakastuvat aavistuksen nopeammin, mutta ero on niin pieni, että itse en ainakaan jaksa siitä välittää. Pääasia, että saadaan riittävän toimivalla tavalla basilikat pakastettua ja talteen.

Nämä konstit on mukava muistaa myös ostettujen yrttien kohdalla.  Aina ei onnistu kuluttamaan ajoissa yrttiruukkua ja olisi sääli, jos siitä menisi osa hukkaan.

Tällä kertaa sain kasvihuoneesta pakastimeeni reilut 200 grammaa basilikaa ja uusi sato on jo kasvamassa, sillä jokaiseen leikattuun basilikaan (ja monen muunkin yrttiin) kasvaa yllättävän nopeasti monta uutta tuuheaa oksaa, jotka taas tuottavat vihreät herkkulehdet kokkaajan iloksi. 🙂

Yrttien pakastaminen


free hit counter


Ruokahävikin pienennystä

Kuva_raakaleipä1Keittiössä on porissut pata jos toinenkin. Ruuanlaiton ohessa on testailtu illan viimeisinä tunteina kehiteltyjä hävikkireseptejä. Aivot ovat miettineet banaaninkuoria ja perunankuoria niin antaumuksella, että jatkoivat sitä unissakin ja niinpä viime yönä jatkoin keittiöpuuhia vielä silmien painuttua kiinni.

Uusien reseptien suunnittelu on ollut hauskaa ja antoisaa. Koko perhe on ollut touhussa mukana ja etenkin maistajat ovat olleet tyytyväisiä. Lapset tuumivat nauraen, että mitähän kaverit mahtavat sanoa, jos he kertovat, että meillä syödään nykyään banaaninkuoretkin! Voi siinä muutama naurunpurskahdus kuulua!

Kuorien hyötykäyttö on kuitenkin hurjan ekologista, mutta myös taloudellista sekä terveellistä. Kuorissahan ne parhaat ravintoaineet monesti piilevät! Kuoria käyttäessä kannattaa luonnollisesti suosia luomua.

Syömäkelpoista ja terveellistä ruokaa heitetään hirveät määrät kompostiin ja vaikka se muuttuukin mullaksi niin ei liene tarkoitus tuottaa ruokaa kompostiin. Se, mikä on kasvatettu tulee käyttää hyödyksi viimeistä murua myöden – oli kyse sitten eläin- tai kasvikunnan tuotteesta. Nykyisin jätetään käyttämättä paljon  sellaista, joka ennen vanhaan meni hyötykäytöön. Niin ei pitäisi tapahtua. Asialle voisi tehdä paljonkin.

Omalta osaltani olen ratkaissut asian niin, että käytän keittiössä kaiken minkä suinkin voin. Possun erilaiset sisuskalut käytetään keittiössä suurella kiitollisuudella, sillä niistä saa uskomattoman ihania herkkuja! Viimeksi tehtiin jauhemaksapihvejä ja seuraavaksi olisi suunnitteilla verilätyt ja saapa verestä montaa muutakin herkkua. Niistä tulen kirjoittamaan tulevaisuudessa ainakin muutaman reseptin verran.

Toistaiseksi hävikki perunankuorien kohdalla on ollut nolla, kun kuoret sujahtavat nyt pääasiassa leipätaikinan sekaan ja leipää meillä leivotaan lähes joka päivä, joten kuoriakin kuluu ihan kiitettävä määrä – joskus niistä on ihan pula. Pitäisiköhän käydä koputtamassa naapurin ovelle kipon kanssa ja pyytää perunankuoria? Voisivat olla hiukan ihmeissään!  😀

Banaaninkuorien osalta tulos ei ole ihan yhtä hyvä, mutta ei huono kuitenkaan. Viimeisen viikon aikana pois on heitetty 5-6 banaaninkuorta, koska en ehtinyt niille mitään suunnitelmaa kehittää ja päätin, että nyt ei ole kakun tai pikkuleipien aika. Banaaninkuorien käyttö vaatii ainakin vielä enemmän suunnitelmallisuutta. Perunankuoret ovat yksinkertaisempia ja suoraviivaisempia käyttää. Yksi idea on nyt kehitteillä ja siihen banaaninkuorien käyttäminen olisi helppoa ja yksinkertaista – eli oikein hyvin arkeen sopiva ratkaisu. mutta nähtäväksi vielä jää onko lopputulos kaikinpuolin toimiva – etenkin mauan osalta, koska ruokahävikkiä tulee väkisinkin, jos lopputulos ei ole maistajien mieleen. Oman haasteensa asiaan tekee sekin seikka, että yritän saada aikaan reseptin, joka ei sisällä lisättyä sokeria. Sokeria lisäämällä melkein mistä vain saa hyvänmakuista, mutta samalla terveyshyödyt karisevat kovaa kyytiä ja sokerilisä syö aina myös ruokabudjettia.

En tavoittele elämää  ilman sokeria. Herkuillakin on aikansa ja paikkansa ja niistäkin voi halutessaan valita niitä parempia vaihtoehtoja. Tärkeintä lienee, että herkkupäivä ei ole joka päivä.

Perunankuoriherkkuja

Ekopaasto alkoi 18. helmikuuta ja kestää aina huhtikuun alkupuolelle saakka. Perunaviikko sen sijaan meni jo.  Näiden kahden asian hengessä sekä onnistuneiden banaaninkuorikokeiluiden innoittamana  Luomulaakson keittiössä on elelty mielenkiintoisissa tunnelmissa, kun ennen kompostiin heitetyt perunankuoret
päätyvätkin ruuaksi.

Perunankuoret ovat aliarvostettuja. Enpä tunne montaa ihmistä, joka ne söisi muuten kuin uusissa perunoissa. Ihmiset ottavat kuoret pois viimeistään lautasella, koska paksu, hiukan nahkea kuori harvemmin houkuttelee syömään. Siinä sivussa unohtuu, että perunan parhaat ravintoaineet ovat kuoressa ja että kuori itseasiassa on ihan syötävää.  Ennen moni syötti perunankuoret koiralleen.

Osa kokeiluista ei ole ollut ihan niin onnistuneita ja vielä on ideoita jäljellä ja uusia syntyy, kun edelliset saa kokeiltua. Ohi nopeasti hujahtaneen perunaviikon hengessä ovat perunoidenkuoret olleet kokeilulistan kärjessä ja erilaisia ideoiita onkin saanut hyvin testailtua, kun banaaninkuoret ovat vielä olleet likoamassa.

Ensimmäinen herkku, jota kokeilimme oli varmastikin monelle jo tuttu perunankuorisipsi, joka osoittautui varsin herkulliseksi vaihtoehdoksi ja erilaisten versioiden kokeileminen onkin hauskaa puuhaa vaikkapa yhdessä lasten kanssa. Yksi versioista oli mielenkiintoinen yhdistelmä öljyä, hunajaa, punasipulia ja mustapippuria sekä pieni tujaus valkosipulia.  Lopputulos oli aika jännä, mutta lopullinen versio vaatii vielä hiukan työstämistä, jotta se olisi halutunlainen. Kokeilut ovat kuitenkin hauskoja ja tänään viimeksi aamusella keittiössä oli kova hyörinä.

Melkein valmiiksi asti ollaan saatu tästä johdettu toinen idea, jossa supisuomalainen herkku kohtaa välimerelliset maut. Tästä ideasta on jo tehty useampi kokeilu ja voi olla, että tämän päiväinen on jo se lopullinen vedenkielelle herauttava versio. Testikappaleetkin ovat kyllä kadonneet pelleiltä sellaisella vauhdilla, että ei liene niissäkään suurempia vikoja ollut tai sitten koemaistajani vain ovat hyvin kohteliaita…

Pienimmäinen oli  mukana touhussa taas tänään ja ehti siinä sivussa onnettomuuskin  tapahtua, kun pikkuinen kiipesi matalalle jakkaralle, jotta näki pöydällä olevaan kulhoon. Kuinka ollakaan, jalka lipesi jakkaran reunalta, kulho putosi ja jauhot levisivät lattialle ja pikkuinen putosi istumaan keskelle taikinakulhoa. Kun putoaja toipui järkytyksestä muuttui hämmästynyt ilme aurinkoiseksi nauruksi ja äitikin uskalsi sitten nauraa – näky oli todella huvittava. Harvoin meillä on ollut näin hauskaa siivota kiloa jauhoja lattialta.

Banaaninkuorikokeiluja

Viikonloppu hujahti ohi nopeammin kuin varmaan koskaan ennen. Viikon aikana kerätyt ja liotetut banaaninkuoret on tullut käytettyä viimeistä grammaa myöden ja hunajaisia laskiaispulliakin ehdimme tehdä. Tällä kertaa kokeilussa oli erilaisia hatusta vedettyjä  reseptejä, joista suurempaan tuotantoon pääsi kaksi erilaista versiota pikkuleivistä, joista toinen sai paremmat arvosanat arvon raatilaisten (=perhe) keskuudessa. Kolmas päähän pälkähtänyt versio ei pääsyt vielä toteutusvaiheeseen, koska banaaninkuoria ei ollut. No, ensi viikonloppuna sitten, jos kuoria kertyy riittävästi, sillä mielessä on toinenkin projekti.

Lapset pitivät myös niistä ei niin makeista versiosta, jotka muistuttivat jollain tapaa jonkinlaisia energiapatukoita vaikkakin olivat pikkuleivän muodossa ja ehdottomasti parempia kuin teolliset serkkunsa. Koostumus oli kuitenkin samalla tapaa tiivis kuin joissain energiapatukoissa, joita olen joskus maistanut.  Helposti niistä olisi kyllä patukoitakin muokannut. Osa kahvinjuojista kuitenkin kritisoi, etteivät ne olleet sellaisia, joita kuvittelisi nauttivansa kahvin kera, vaikka hyviä olivatkin. No, ne olivatkin enemmän sellaisia välipalapikkuleipiä, jos sellaisia nyt on edes olemassa. Intiaanisokerilla makeutettuina ne eivät olleet niin äkkimakeita, kuin mitä tavallisella sokerilla saa aikaan. Ehkä palaan tuon reseptin pariin vielä jossain vaiheessa. Sitä varten tarvitsee kuitenkin kerätä uudet banaaninkuoret. Onneksi lapset tuottavat niitä kiitettävällä vauhdilla ja isommat osaavat jo pestä ja trimmata luomubanaanien kuoret vesiastiaa varten. Intoakin siihen riittää kun tietävät, että viikonloppuna on tiedossa uudet kokeilut banaaninkuorireseptien kehittelyn parissa.

Lopulliseen tuotantoon jäi  kaikkien suosikki. Se oli ihanan pehmeä, kostea ja banaaninmakuinen, vaikka reseptissä olikin vain ja ainoastaan banaaninkuoria eikä siis lainkaan itse hedelmää. Positiivista oli sekin, että reseptiin ei eksynyt yhtään vehnää tai muitakaan jauhoja ja tämän pystyy tekemään keliaakikko tutuillekin, jos he voivat syödä kauraa. Ja tokihan kaurahiutaleet voi vaihtaa joksikin gluteenittomaksi hiutaleeksi! Resepti löytyy Ruokakorin puolelta.

Kasper jaksoi olla iloisena apulaisena koko päivän ja vaikka olin laittanut turvaportin kiinni keittiöön mennessä, kurotteli pienen yllättävän pitkä käsi portin yli ja napsi pelliltä pikkuleipien päälle laitetut mantelit ja pähkinät parempiin suihin. Eipä siinä auttanut kuin laitella uudet koristukset leipomusten päälle ennen kuin ne sujahtivat uuniin paistumaan.