Aihearkisto: Pikkuleivät

Mummin Serinakakut

Serinakakut ovat hyviä. Fariinisokeri antaa niille ihanan syvänmakean maun ja mantelinrouhe päällä kruunaa koko herkun.

Mieheni isoäiti piti näistä aivan erityisen paljon. Ja pari kesää sitten leivottuani näitä ensimmäisen kerran myös yksi lapsistamme ihastui pikkuleipiin ikihyviksi, joten joudun leipomaan niitä aina välillä uudelleen.

Mummin Serinakakut

Serinakakkujen resepti löytyi oman Mummini vanhasta, kuluneesta keittokirjasta, josta hän niitä itsekin tapasi leipoa. Kirja on painettu kauan sitten, aikana jolloin keittokirjoissa ei ollut vielä oikeastaan lainkaan kuvia. Hassua,  että nykyaikaisissa keittokirjoissa kiinnitän huomioni hyvin nopeasti juuri kuviin ja minusta kuvat ovat iso ja tärkeä osa keittokirjaa. On mukavaa, kun lopputuloksen voi nähdä ja hyvät kauniit kuvat houkuttelevat kokeilemaan uutta reseptiä.  Näissä vanhoissa keittokirjoissa en kuitenkaan osaa kuvia kaivata lainkaan vaan nenä syvällä kirjassa selaan sivuja, ahmin tekstiä silmilläni, kunnes löydän reseptin, jota on ihan pakko päästä kokeilemaan juuri sillä sekunnilla.

Vanhoissa keittokirjoissa on tosiaan sitä jotain. Ne tuoksuvat, tuntuvat ja henkivät vanhan keittiön salaisuuksia ja tuovat tuulahduksen onnistumisista ja epäonnistumisista. Joskus vanhoista kirjoista voi löytää sen aikaisen emännän raapustuksiakin – muistiinpanoja ja korjauksia, jotka tekevät kirjasta taas hiukan elävämmän. Ja joskus, jos on oikein onnekas, on väliin sujautettu vielä jokin lehdestä leikattu aarre – sen aikainen suosikkiresepti.

Noin 45 pikkuleipää:

100 g fariinisokeria
200 g voita
1 muna>
1 tl leivinjauhetta
2 tl vaniljasokeri
225-250 g vehnäjauhoja
—–
muna
raesokeria
mantelirouhetta

1. Vaahdota voi ja sokeri.
2. Lisää muna ja sekoita hyvin.
3. Sekoita kuivat ainekset keskenään ja lisää ne massan joukkoon.
4. Muotoile taikinasta pieniä palloja pellille.
5. Voitele munalla ja ripottele päälle raesokeri ja mentelirouhe.
6. Paista uunin keskiosassa n. 10 minuuttia  200°C  asteessa.

resepti_serina02

shopify analytics tool


Kauraisat Banaaninkuorikakkarat

Kauraiset banaaninkuori kakkarat syntyivät kaurahiutaleista, mutta toki ne voi tehdä vaikkapa spelttihiutaleista tai joistain muista hiutaleista niin halutessaan.

Kauraisat Banaaninkuorikakkarat
Tummemmat banaaninkuoret ovat maukkaampia ja makeampia kuin keltaiset.

Aloita valmistelut huuhtelemalla luomubanaaninkuoret. Leikkaa kuorien kovat päät pois. Laita likoamaan vesiastiaan. Vaihda vesi kerran päivässä niin kauan, että viimeinen vaihtovesi on kirkasta. (Liotusveden voit käyttää kukkien kasteluun. ) Tähän menee 3-4 päivää.

Surauta banaaninkuoret soseeksi monitoimikoneessa tai sauvasekoittimella. Sauvasekoitinta käytettäessä kannattaa ensin paloitella kuoret pienemmiksi.

165 g liotettuja luomubanaaninkuoria
100 g kaurahiutaleita
100 g sokeria
1 tl leivinjauhetta
2 tl vanilliinisokeria
1 munaa
n. 75 g voita

1. Sekoita sulatettu voi ja kaurahiutaleet keskenään. Lisää joukkoon sokeri, leivinjauhe ja vanilliinisokeri. Sekoita.
3. Lisää joukkoon munat ja banaaninkuorisose. Sekoita.
4. Muotoile kahdella pikkulusikalla (tai käsin) palluroita pelille ja paina palluroiden päälle manteli, cashewpähkinä tai jokin muu pähkinä niin, että pikkuleipä litistyy hiukan ja pähkinä/manteli on ikään kuin kuopassa. Halutessasi voit ripotella kakkaran päälle vielä hiukan sokeria.
5. Paista 175 asteessa noin 12 minuuttia tai kunnes pähkinät/mantelit ovat saaneet hiukan väriä pintaan.

Kauraiset banaaninkuorikakkarat ovat parhaimmillaan ollessaan vielä hiukan lämpimät.

Kauraisat Banaaninkuorikakkarat

hits counter


 

Sydämelliset Herrasväenpikkuleivät

Herrasväenpikkuleipiä teemme aika ajoin. Niitä leivottiin ennen aikaan etenkin juhliin ja tekevät monet niin edelleen. Mieheni kodissa herrasväenleivät ovat hyvinkin suosittuja ja erityisesti mieheni pitää niistä hyvin paljon. Hänelle ne ovat myös perinteinen joululeivonnainen ja suuremmissa juhlissakin hän on niitä tavannut syödä.

herrasväenpikkuleipä

Niinpä herrasväenleipiä leivotaan siis yhteisessä kodissamekin. Itse teen niistä aina sydämen muotoisia. Se muoto tuntuu oikealta, sillä erityisesti näihin pikkuleipiin liittyy nykyisin minullakin hyvin paljon muistoja ja lämpöä. Siksipä ne siis ovat yleensä aina sydämen muotoisia ja sopivat ne näin ystävänpäivän korvillakin leivottaviksi.

Nämä pikkuleivät ovat kuuluneet niin lastemme ristiäisiin kuin omiin häihimmekin. Nykyisin varioin perusreseptiä vaihtamalla sokerin vaikkapa luomuruokosokeriksi tai joksikin muuksi. Joskus pyöräytän pikkuleivät tavallisen valkoisen sokerin sijasta intiaanisokerissa, joka antaa pikkuleivälle ihan erilaisen ilmeen ja muuttaa se toki makuakin – niinkuin kaikki muutokset reseptiin. Juhliin pikkuleivät tehdään kuitenkin aina tällä perinteisellä versiolla ja unohdetaan kaikenlaiset astetta terveellisemmät muodot.

Aika ajoin samaa reseptiä on muokattu myös suklaiseksi versioksi eli muutama lusikallinen tummaa kaakaojauhetta jauhojen joukkoon ja pikkuleivät ovat kauniin ruskeita. Silloin täytin pikkuleivät kotitekoisella mustaviinimarjamarmeladilla ja maku oli huiman ihana! Sopii mustaviinimarja ihan näihin perinteisiinkin versioihin. Puolukka myös. Hapan ja makea on ihanan herkullinen yhdistelmä.

400 g pehmeää voita
250 g sokeria
2 munaa
480 g vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
(2 tl vaniliinisokeria

1. Vatkaa voi ja sokeri vaahdoksi ja lisää joukkoon yksi muna kerrallaan.
2. Sekoita jauhot ja leivinjauhe (sekä vaniliinisokeri) varovasti muun massan sekaan sihtiä käyttäen.
3. Anna viiletä jaakapissa tunnin verran.
4. Kauli massasta n 3mm paksua levy ja tee pikkuleipiä mieleiselläsi muotilla.
5. Itse käytän pellillisen raakoja pikkuluipiä jääkaapissa ja laitan vasta sitten uuniin. Näin pikkuleivät säilyttävät muotonsa paremmin.
6. Paista 200 asteessa n. 6-8 minuuttia tai kunnes ovat kypsiä. Pikkuleivän kuuluu jäädä vaaleaksi eli älä anna sen ruskistua.
7. Anna jäähtyä hetken aikaa. Levitä vadelmahilloa pikkuleivän päälle ja ”liimaa” ilman hilloa oleva puolikas päälle. Pyöritä pikkuleipä sokerissa, jotta pinta saa kauniin kiteisen pinnan.

herrasväenpikkuleipä

hits counter


Kaneliset Spelttipikkuleivät

Valkoista hankea ei maassa vieläkään ole, mutta hiukan valkoista huurretta kylläkin ja ilma nipistelee jo poskia. Kyllä se talvikin sieltä vielä tulee! Syytä ainakin olisi sillä kamerani ei oikein jaksa innostua tällaisista hämäristä syyspäivistä!

Kaneliset Spelttipikkuleivät

Viileän päivän iloksi leipoilimme kanelisia spelttipikkuleipiä, jotka maistuvat mahdottoman ihanilta ihan uunituoreina! Kanelin tuoksussa onkin hyvä virittyä jouluun.

Sokerin voi vaihtaa hyvin intiaanisokeriksikin tai miksi tahansa muuksi sokeriksi omien makumieltymystensä mukaan. Me käytimme tällä kertaa luomuista ruokosokeria, mutta halutessaan voi hyvin laittaa joukkoon sitä tavallista taloussokeriakin. Herkullista tulee kaikilla tavoilla. 🙂

250 g voita
2,5 dl sokeria
2 munaa
1 tl luomukanelia
2 tl vaniliinisokeria
2-3 tl leivinjauhetta
n. 6 dl spelttijauhoja

1. Vaahdota pehmeä voi ja sokeri.
2. Lisää kananmunat
3. Sekoita kuivataineet keskenään ja lisää ne massaan.
4. Pyörittele massasta pyöreitä palloja (noin 30 kpl)
5. Pyöräytä pallot kaneli-sokeri seoksessa ja laita pellille.
6. Anna pikkuleipien olla viileässä n. 20 minuttia ja paista ne sitten 200 asteessa 12-14 minuuttia.

hits counter


Mettäkakko

Mettäkakko taikinaa ei yleensä puolitettu. Se oli iso ja kakkoja tehtiin paljon. Ne olivat kalorikkaita eväitä, joita on leivottu ja leivotaan yhä Lapin seudulla. Ne sopivat evääksi niin metsäsavottaan, heinäntekoon kuin metsäretkillekin. Laihdutusruokaa ne eivät ole ja muutaman metsäkakon jälkeen lieneekin syytä suunnata vähintäänkin sille metsäretkelle.

Mettäkakko

Itse olen viettänyt kesälomiani pohjoisessa Mummin ja Papan luona. Minulla onkin pieni heikkous kaikkeen lappilaiseen oli se siten hunajaa tai leivonnaisia. Muutenkin perinneleivonnaiset ovat hurjan mielenkiintoisia ja monesti ne ovat maistuvampia kuin nykyiset sokerimassalla kuorutetut leivonnaiset, jotka toki ovat kauniita ja joita itsekin aika ajoin väkellän lasteni iloksi.

Kakot eivät – yllättävää kyllä – ole kovin makeita. Luulisi tuolla sokeri määrällä tulevan jotain ihan ällö makeaa, mutta niinpäs ei vain ole! Kakot säilyvät hyvin, jos niitä malttaa olla syömättä. 🙂

Mettäkakko

1 kg maitoa
500 g voita
1 kg sokeria
2 kg vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
2 tl ruokasooda

1. Kuumenna maito ja sulata siihen voi ja sokeri.
2. Anna jäähtyä hieman ja lisää nesteeseen jauhot, joihin on sekoitettu sooda ja leivinjauhe.
3. Sekoita ja anna viilentyä jääkappissa yön yli.
4. Kauli taikinasta n. puoli senttiä paksu matto ja ota siitä pyöreitä kakkusia lasilla.
5. paista 225 asteessa noin 10 minuutia tai kunnes kakkuset ovat saaneet hiukan väriä

Vaihtelun vuoksi ripottelin muutaman kakon pintaan raesokeria. Se oli ihan mukava lisä, mutta mantelipintaiset kakot eivät oikein toimineet.

hits counter