Aihearkisto: Kotitekoinen

Hapankaalia hapatusruukussa sekä resepti

Pitkästä aikaa päätin kaivaa hapatusruukun esiin ja niinpä parisen viikkoa sitten, vielä viimeistelemättömässä keittiössämme raastettiin kymmenisen kiloa luomukaalta. Onneksi apuna oli kone, sillä veikkaanpa, että muuten raastamiseen olisi mennyt paljon kauemman aikaa.

Kaalit sain hankituksia Nurmijärven REKOn tuottajalta. Pappilanpuiston luomukaalit olivatkin varsin mainioita ja mehukkaita, vaikka pitkällä talvessa jo oltiinkin. Hyvää hapankaaliainesta saatiin taas hankituksi.

Hapankaalia hapatusruukussa sekä resepti

Olen joskus aikanaan hapattanut myös lasipurkissa kuten moni muukin, mutta hapatusruukku vie homman ihan eri asteelle ja lopputuloskin on varmempi ja sanoisin, että myös parempi. Ruukun yläosaa nimittäin kiertää vesikouru, jonka sisään kansi lasketaan ja täytetään vedellä ja näin ilma pysyy poissa ruukusta ja hapankaali valmistuu paremmissa olosuhteissa kuin lasipurkkiviritelmissä, jossa ilmaa pääsee kaalin kanssa jatkuvasti tekemisiin. Vesikourun ansiosta myös ruukkuun kertyvä kaasu pääse pois ja aina välillä kuuluukin mielenkiintoinen plurp, kun kaasu kuplat purkautuvat veteen. Etenkin lapsista hapatusruukun äänet olivat ehkäpä se homman hauskin osuus.

hapatusastia04

Hapatusruukku on ollut kyllä todella kätevä. Omani on 10 litran ruukku ja sinne mahtuu 6-10 kg hapatettavaa massaa. Hapatukseen kun kuluu useampi viikko, niin on kätevää tehdä isompi satsi kerralla ja jos epäilee, ettei kaikkea ehdi kerralla syödä, niin onneksi hapankaaliakin voi pakastaa.

Vesikourun lisäksi ruukkuun kuuluu  kätevät kivipainot, jotka asetetaan hapatettavan massan päälle eikä joudu pelaamaan erilaisten purkki, kivi tai vesipussi viritysten kanssa, niin kuin yleensä, kun olen jos jonkinmoisissa purkeissa hapatellut. Massan päälle, kun tarvitsee laittaa paino, jotta massa pysyy varmasti nestepinnan alla.

hapatusastia07

Hetken aikaa vierähti, että kymmenisen kiloa kaalta ja reilusti pienempi määrä porkkanaa ja sipulia oli käsitelty ja laitettu kerroksittain suolan kera hapatusastiaan. Pikkuapulainen oli innokkaasti koko homman ajan mukana ja aika tarkkana sai olla, että pikkuiset sormet eivät näpertäneet asioita, joihin ei sopinut koskea, sillä hapattamisessa puhtaus on vähintäänkin puoli ruokaa.

hapatusastia09

Iso apu tuo pieni kuitenkin jo oli, kun nuijittiin kaalta kulhossa, jotta saatiin neste hyvin irtoamaan. Kulho kun ei ollut puuhaan mitenkään paras mahdollinen vaan onnettomasti pyöreä pohjainen  ja tuppasi keikkumaan kovin helpolla, joten ylimääräinen käsipari oli enemmän kuin tarpeen, jotta homma saatiin sujumaan joutuisasti eivätkä kaalitkaan päätyneet lattialle.

Kaalit nuijittuani ladoin kaikki ainekset hapatusastiaan suolaa unohtamatta ja sitten olikin aika heittää ehjät kaalinlehdet kaalimassan päälle ja asettaa painot paikalleen. Kansi kiinni ja vesikouru täyteen vettä. Kolme neljä päivää annoin ruukun seistä huoneenlämmössä ja sitten nostin sen kylmiöön, jossa se saakin viettää muutaman viikon ennen kuin on valmis avattavaksi.

hapatusastia05
Itse teen hapankaalia usein seuraavanlaisella reseptillä:

Laitan kaalia yleensä hiukan alle 10 kiloa, jotta tilaa jää vielä sipulille ja porkkanallekin. Massan kokonaismäärä ei siis saa ylittää 10 kiloa, jotta se ruukkuun hyvin mahtuu.

n. 6-10 kg kaalta 
n. 300 g porkkanaa
n. 100-300 g sipulia
noin 50 g suolaa

(Keitetty suola vesi: 15 g suolaa per 1 litra vettä)

1. Pese ja raasta kaali, porkkanat sekä sipuli ja nuiji ne huolella, jotta nestettä alkaa irrota.
2. Lado ainekset  tiiviisti suolan kera kerroksiksi hapatusruukkuun.
3. Laita viimeisen kerroksen päälle muutama kokonainen kaalinlehti ja niiden päälle kivet painoksi.
4. Lisää keitettyä suolavettä, jos nestettä ei ole irronnut riittävästi. Nesterajan pitäisi olla noin 2-3 cm kivien yläpuolella.
5. Sulje hapatusruukun kansi ja täytä vesikouru vedellä. Pidä huoli, ettei vesi pääse koskaan kokonaan haihtumaan, jotta hapatusruukkuun ei mene ilmaa.
6. Anna seistä 3-4 päivää lämpimässä n. 20 asteessa ja siirrä sitten jatkamaan fermentoitumisprosessia n. 15 asteeseen auringonvalolta suojattuun paikkaan noin 5 viikoksi. Muista tarkkailla vesikourun vesimäärää.
7. Fermentoitua hapankaalta tulee säilyttää jääkaapissa. Sen voi halutessaan myös pakastaa.

hapatusastia06


free web stats


Kuivatut appelsiininkuoret

Tänäkin vuonna, yhä meneillään olevan appelsiinikauden ajan, olen kuivattanut hyötykasvikuivurissani aikamoisen annoksen luomuappelsiininkuoria. Vuoden mittaan niitä tulee käytetyksi niin leivonnassa, ruuanlaitossa kuin teetäkin maustamassa – ja joskus on mukava ihan vain avata purkki ja tuoksutella appelsiinin aromeja.

Kuivatut appelsiininkuoret

Paras apuväline appelsiininkuoren raastamisessa on ehdottomasti kuvassa näkyvä raastin, mutta kyllä se toki muillakin välineillä onnistuu – joskin on ehkä hiukan työläämpää ja saa olla varovainen, ettei mukaan tule kitkerämää valkoista osaa.

Appelsiinikuoriraasteen kuivaaminen onnistuu hyvin hyötykasvikuivurilla, mutta uunikin käy, jos ei satu hyötykasvikuivuria nurkissa olemaan. Ja kuivattavat jotkut raastetta huoneenlämmössäkin.

Kuivattaa voi toki muidenkin sitrushedelmien kuorta ja itselläni on varastossa yleensä aina myös sitruunankuorta, sillä appelsiinin ohella sitäkin kuluu vuoden mittaan kohtalaisen paljon.

Raastetun kuoren voit kuivattaa näin:

  • Levittele raaste ohueksi kerrokseksi pellille tai muulle laakealle alustalle.
  • Jos käytät uunia/hyötykasvikuivuria pidä huoli, että kuivaat miedoimmalla mahdollisella lämmöllä, jotta raaste säilyy mahdollisimman hyvänä.
  • Jos kuivatat raasteen huoneen lämmössä ole erityisen tarkka, että raastekerros pysyy ohuena ja alkaa kuivua mahdollisimman nopeasti. Jääkaapin päällä pellillinen raastetta kuivuu kohtalaisen nopeasti. Saunaakin kannattaa kokeilla.
  • Anna kuivua niin kauan, että raaste murenee rikki sormien välissä.
  • Pieniä määriä kuivatettaessa kuivatus onnistuu ihan vaikka lautasella pöydällä.

Halutessasi voit leikellä kuoresta myös ohuita suikaleita. Tässä tapauksessa kannattaa ensin veitsellä raaputtaa kuoren valkoinen osa mahdollisimman tarkkaan pois, sillä se ei maistu erityisen hyvältä. Tämän jälkeen voitkin suikaloida kuoret haluamasi kokoisiksi ja kuivattaa edellä mainittuun tapaan.

Kuivatut appelsiininkuoret


shopify visitor statistics


Herkullinen pikamysli

Tässä myslissä parasta on, että voit lisätä siihen ihan mitä vain. Itse vaihtelen aina sitä, mitä hiutaleiden sekaan tulen lisänneeksi. Joskus sinne sujahtaa itse kuivatettuja omenoita, joiden pinnassa on aavistus kanelia ja toisinaan myslin joukkoon pujahtaa taateleita ja karpaloita sekä hiukan paahdettuja pähkinöitä.

Herkullinen pikamysli

Makeampaa hemmottelua kaipavaa voi lisätä paahtovaiheessa öljyn ja hiutaleiden sekaan hiukan hunajaa. Meillä tämä tehdään yleensä ilman hunajalisiä, sillä isompaa herkkua kaipaillessa päätyy uuniin paahtumaan muromysli. Pikamysli valmistuu  nopeammin ja sopii hyvin arkeen.

450g kaurahiutaleita
300 g spelttihiutaleita
öljyä
taateleita, kuivattuja omenoita, karpaloita tai mitä vain haluat, juuri sen verran kuin haluat

1. Kaada pannulle loraus öljyä, anna kuumentua ja paahda hiutaleita öljyssä useammassa erässä. Sopiva erä riippuu pannusi koosta. Jos laitat pannulle liian paksusti hiutaleita ne eivät paahdu kunnolla. Ole tarkkana, sillä hiutaleet kärähtävät helposti.
2. Paahdettuasi kaikki hiutaleet, jätä ne jäähtymään kuumuutta kestävään astiaan.
3. Paloittele/lisää myslin joukkoon kuivattuja omenoita, taateleita, karpaloita tai muita marjoja sekä (paahdettuja) pähkinöitä tai manteleita. Myös (paahdetut) siemenet sopivat hyvin joukkoon.

shopify site analytics

Herkullinen pikamysli

Kotitekoinen sitruunapippuri

Sitruunapippuri pääsi yllättäen loppumaan, joten piti alkaa melkein kesken ruuanlaiton väsäämään uutta satsia. Onneksi oli kotona sitruunoita – tosin meillä taitaa olla melkein aina sitruunoita. Lienevät meidän talon vakiovaruste! 🙂

Sitruunapippuri on yksi lempimausteistani ja pidän ehdottomasti enemmän siitä versiosta, johon ei ole lisätty lainkaan suolaa, Minusta on mukavampaa laittaa suola suolana ja muut mausteet ilman suolalisiä.

Kotitekoinen sitruunapippuri

Sitruunapippuria on helppo tehdä itsekin. Tässä nopea ja yksinkertainen resepti suolalla ja ilman.

3-4 luomusitruunan raastettu ja kuivattu kuori
3 tl kokonaisia mustapippureita
(suolaa 1-2 rkl tai maun mukaan)

1. Kuivata uunissa, huoneenlämmössä tai hyötykasvikuivurilla raastettu sitruunan kuori. Itse teen nämä uunissa, jos ei purkissa enää kuivattua luomusitruunankuorta satu olemaan.

Kuumenna uuni n. 50 asteeseen, laita raaste pellille leviteltynä uuniin, uunin luukun väliin puukauha. Kuivumiseen menee noin puolituntia.

(Voit myös laittaa pippurit ja sitruunankuoret uuniin yhtä aikaa ja näin myös pippurit hiukan paahtuvat. Maku on erilainen. Jauha lopuksi seos morttelissa tai vaikkapa maustemyllyssä)

2. Jauha /rouhi mustapippurit. Maustemyllyllä tai muulla vastaavalla jauhettaessa tulee yleensä hienompaa kuin morttelissa. Sekoita joukkoon kuivunut sitruunankuori raaste, jonka muserrat vielä sormien välissä jauhoksi (Lisää tässä välissä  suola, jos haluat tehdä suolallisen version.)

Säilytä ilmatiivissä rasiassa. Säilyy aromikkaana ainakin muutaman kuukauden. Muuttamalla pippurin ja sitruunankuoren määriä saat hyvinkin erimakuista sitruunapippuria. Itse teen tätä välillä suuremmalla pippurimäärällä, jos kaipaan voimakkaamman makuista maustetta.

kuva_sitruunapippuri03



web analytics


Kotitekoinen piimä – helppoa ja herkullista

R_kotitekoinen_piima1Kotitekoinen piimä on  yhtä helppoa valmistaa kuin viili tai jogurttikin. Lisäksi se on yleensä miedomman makuista kuin kaupan versiot. Piimän happamuutta saat säädeltyä itse ja monessa kaupan piimässä oleva pistävän oloinen happamuus puutuu kokonaan. Kotitekoinen piimä onkin ihanan pehmeää ja hapanta samaan aikaan.

Mitä kauemmin piimä-maitoseos  seisoo huoneenlämmössä sitä happamampaa on lopputulos. Itse seisotan seosta huoneenlämmössä yleensä noin vuorokauden tai parikin, jos toivottua elämää seoksessa ei ole riittävästi tapahtunut. Valmis piimä on paksuuntunut ja ennen kuin sekoitat seoksen, voit erottaa siinä pieniä kokkareita.

Itse teen piimän näin:

1. Lämmitä kattilassa 1,5 litraa luomumaitoa kädenlämpöiseksi ja sekoita siihen n. 2 dl huoneenlämpöistä luomupiimää. Teen piimän monesti iltasella ja otan jo aamulla tuon pari desiä piimää lämpeämään, jotta se ei sitten viilennä maitoa.

2. Sekoita maito ja piimä keskenään ja anna seistä huoneenlämmössä noin vuorokausi tai pari. Tämän jälkeen nostan sen jääkaappiin viilentymään. Alamme juoda piimää yleensä vasta vuorokausi jääkaappiin nostamisen jälkeen.

Käytän piimän tekoon yleensä sellaisia litran vetoisia muovisia pakastuspulloja, koska niissä on hyvät korkit ja niitä voi säilyttää jääkapissa kyljellään, jos toisenlainen tila sattuu olemaan kortilla.

Ihan alkuun käytin kahden litran kannua ja se toimi muuten ihan hyvin, mutta vei aivan liikaa tilaa jääkaapista. Siksipä  litran kokoiset neliskanttiset muovipullot ovatkin paljon kätevämpiä ja toimivampia kaikin tavoin.

Piimää juomme ihan sellaisenaankin, mutta toimiipa se erinomaisesti myös smoothiessa tai vastaavissa. Mango ja piimä ovat hyvä yhdistelmä, mutta useinmiten meillä taidetaan kyllä sekoittaa siihen ihan vain banaania ja joskus heitän perään vielä maustettakin, joka taittaa banaaninmakua mukavasti. Toisinaan taas sekoitamme joukkoon marjoja. Myös leipätaikinoissa tulen käyttäneeksi paljon itsetehtyä piimää.



shopify analytics ecommerce tracking


Kotitekoinen viili

Kotitekoinen viiliViili on hyvää. Vielä parempaa, se on kun sen tekee itse, mutta se ei liene suurikaan uutinen. Ennen viiliä tehtiin kodeissa ihan säännöllisesti, mutta etenkin kesäisin se oli vertaansa vailla oleva herkku.

Muistan, että lapsuudenkodissani äiti teki aina viiliä ja meillä tuntuikin olevan ehtymätön viilivarasto, joka teketyi ensin pienissä annospurkeissa keittiön nurkassa, korkean kaapin hyllyllä ja se siirrettiin sieltä päivän parin päästä jääkappiin, josta sitä pääsi jo muutaman tunnin päästä maistelemaan. Hyvää se oli kyllä ihan huoneenlämpöisenäkin.

Nykyisin meillä pyörii vaihtelevasti mukana myös viili. Sen tekeminen on helppoa ja se on maistuva välipala marjojen tai hedelmien kera ja välillä ihan sellaisenaankin! Teemme viiliä aina noin kolmisen litraa kerrallaan. Yhteen purkkiin mahtuu 1,5 litraa sekä viilinsiemen.

Viilinteko on mukavaa lapsistakin ja tällä hetkellä nuorimmaisemme onkin ominut itselleen viilinsekoittajan osan. Hyvin tuo näyttää jo sujuvan eikä pöydällekään päädy ihan kauheasti maitoa, kun pikkuisemme keskittyneesti viiliä sekoittaa ennen kuin on aika laittaa seos lepäilemään ja tekeytymään.

Viilin tekoon tarvitset:

Maitoa
Viilinsiemenen

Itse teen näin:

1. 1,5 litraa luomumaitoa ja n. 100-200 g luomuviiliä. Pienempikin määrä viiliä riittää, mutta lopputulos on parempi, jos et pihistä siementä liikaa.

2. Sekoitetaan hyvin ja annetaan seistä kannella tai liinalla peitetyssä purkissa 1-2 vuorokautta. Nostetaan jääkaappiin viilentymään ja herkutellaan muutaman tunnin kuluttua.

3. Herkuttele sellaisenaan tai höystä marjoilla, hillolla, hedelmillä tai vaikkapa kaakaojauheella tai inkiväärillä!

 

Kotitekoinen viili



shopify analytics tool