Aihearkisto: Kasvis

Sissy-mummin lanttulaatikko

Joulu on minulle tärkeää aikaa. Se on täynnä jännitystä ja lämpöä. Ihania muistoja ja samalla hiukan haikeuttakin. Se on perinteitä molempien lapsuudenkodeista, mutta myös sellaisia perinteitä, jotka olemme itse aloittaneet ja lapsillemme opettaneet.

Joululaatikot ovat ensimmäisiä askeleita jouluun. Muistan lapsuudesta, kuinka koulusta kotiin tullessa vastassa oli joululaatikoiden tuoksu – viimeistään siitä tiesi, että joulu oli ovella ja jännitys alkoi nipistellä ihanasti vatsan pohjalla.

Sissy-mummin lanttulaatikko

Äitini tekemä lanttulaatikko on yksi lempireseptejäni joululta – tosin vasta tänä jouluna saimme sen kunnolla kirjattua reseptivihkooni. Aiemmin se on jäänyt tekemättä.

Nyt resepti on kuitenkin turvassa ja ajattelin jakaa sen teidänkin kanssanne. Ehkäpä joku muukin ihastuu vähän erilaiseen lanttulaatikkoomme, jonka äitini aikanaan meille kehitti. Resepti käy muuten hyvin keliaakikoillekin!

Tässä todellakin maistuu ihanasti lanttu ja siirappi tuo mukavasti makeutta. Mainittakoon muuten myös, että tämä on niitä harvoja reseptejä, joihin laitamme valkopippuria. Mauste ei nimittäin ole päässyt suosikkilistallemme useista yrityksistä huolimatta. Lanttulaatikossa se kuitenkin täydentää taivaallisella tavalla lantun ja siirapin liittoa.

n. 3 kg kuorittuja lanttuja paloiteltuna 
vettä niin paljon, että lantut peittyvät
suolaa

n. 3-4 g valkopippuria
n. 400 g siirappia
(suolaa)
(keitinvettä)

1. Kuori ja pilko lantut

2. Keitä lantun paloja hyvin suolatussa vedessä, niin kauan, että ne ovat pehmenneet. Ota osa keitinvedestä talteen siltä varalta, että sosetta täytyy ohentaa ja kaada muu vesi pois.

3.  Murskaa lantut  perunasurvimella.

4. Lisää kuuman lanttusurvoksen sekaan siirappia ja valkopippuria. Älä laita kaikkea kerralla vaan maistele, sillä lantut ovat aina vähän erimakuisia ja joinain vuosina siirappia kuluu enemmän kuin jonain toisena tai toisinpäin. Sama juttu valkopippurin kanssa. Määrät ovat viitteellisiä.

5. Voitele vuoat ja kaada maustettu lanttusose vuokaan, lisää muutama nokare voita päälle ja paista noin 3-4 tuntia n. 125 asteessa.

Jos pakastat laatikot paista noin 3 tuntia, sillä laatikot kuivuvat aina uudelleen lämmitettäessä.

Siirappi muuttaa laatikon pintaa aina tummemmaksi ja karamellisemmaksi jokaisella lämmitys kerralla. Erityisen taivaallisen makuinen tämä laatikko on, kun sitä syö harmaasuolatun joulukinkun kera.


shopify analytics ecommerce tracking


Kesäiset kurkkulätyt

Kasvihuoneemme on tuottanut  kurkkuja tasaiseen tahtiin koko loppukesän. Olemmekin saaneet nauttia enemmän ja vähemmän hassun muotoisista luonnonantimista nyt jo useamman viikon ajan. Välillä kurkkuja on ollut liiaksikin. Silloin olemme tehneet kurkkulättyjä!

Kurkkulätyt ovat ihania herkkuja ja maistuvat vähän makeilta, vaikkei niihin sokeria lisätäkään. Lätyistä voi tehdä pieniä ja silloin ne käyvät hyvin vaikkapa osaksi mezepöytää.  Kurkkulätyt ovat parhaimmillaan vastapaistettuina.

Tähän reseptiin käyvät mainiosti nahistuneet ja muuten vähän huonokuntoisemmat kurkut, joita ei tule enää sellaisenaan syödyksi.

Kesäiset kurkkulätyt

5 dl maitoa
n. 350 g valutettua kurkkua eli noin 600-700 g kurkkua
n. 3 dl vehnäjauhoja (tai muita jauhoja)
2-3 munaa
suolaa

1. Pese ja raasta kurkku karkeaksi raasteeksi.
2. Ripottele kurkkuraasteen päälle suolaa, jotta neste irtoaa. Anna seistä 15 minuuttia ja puristele vielä käsin irtoava neste raasteesta. Helpointa on, jos valutat kurkut siivilässä kulhon päällä.
3. Sekoita maito, munat, suola ja valutettu kurkkuraaste keskenään.
4. Lisää iso osa jauhoista.
5. Tarkista koostumus ja lisää jauhoja tarpeen mukaan. Anna turvota puolisen tuntia.
6. Paista pannulla öljyssä tai voissa ja herkuttele.

Älä turhaan heitä kurkkujen mehua pois. Voit käyttä sen vaikkapa leipätaikinaan nesteen tilalla tai osana. Kurkkumehua voi käyttää myös lättyjen tai pannukakkujen nesteenä.


web analytics


Italialainen fenkolipaistos

Viime viikolla saimme jälleen mahtavia fenkoleita ja päätin tehdä jotain ihanaa niistä. Toki ne ovat hyviä ihan sellaisenaan tai vaikkapa salaatissa, mutta fenkolipaistosta oli mukava tehdä pitkästä aikaa.

Italialainen fenkolipaistos

Fenkolipaistoksen resepti on italialaista alkuperää ja makumaailma onkin todella erilainen kuin kreikkalaisessa ruuassa. Hyvää se on kuitenkin – siis jos tykkää fenkolista, sillä montaa muuta ainesta ei tähän sitten tarvitakaan. Paistoksen päälle tulevat, uunissa rapeiksi paahtuvat leivänmurut kruunaavat annoksen.

Muista, ettet heitä fenkolin lehtiä ja varsiakaan kompostiin vaan käytä ne vaikkapa salaatissa tai napostele sellaisenaan. Meillä etenkin nuo fenkolin varret ovat erityisen suurta herkkua.

Fenkolipaistos maistuu hyvin ihan sellaisenaan, tuoreen leivän kera tai jopa osana mezepöytää. Tosin Italiassa mezejä kutsutaan nimellä antipasto (monikossa antipasti).

6 suurehkoa fenkolia
n. 150 g voita
n. 150 g vaaleita leivän muruja
mustapippuria
suolaa
raastettua muskottia

1. Puhdista ja poista lehdet sekä varret fenkoleista.

2. Kypsennä fenkoleita suolatussa, kiehuvassa vedessä n. 25 minuuttia. Fenkolin pitää olla sen verran pehmennyt, että terävällä veitsen kärjellä pistettäessä, uppoaa veitsi helposti fenkoliin.

3. Valuta fenkolit siivilässä ja anna jäähtyä.

4. Siivuta fenkolit puolensentin tai sentin siivuiksi ja lado ne vuokaan niin, että seuraava rivi peittää aina osan edellisestä. Jatka näin kunnes kaikki fenkolit on käytetty. Ja jos latominen edellä kuvatulla tavalla ei innosta niin eipä niitä siivuja kukaan estä heittämästä vuokaan sikin sokin, mikäli se tuntuu paremmalta vaihtoehdolta. 🙂

5. Mausta suolalla, pippurilla ja muskotilla

6. Levitä tuoreet leivänmurut pinnalle ja siivuta voi niiden päälle.

7. Paista 200 asteessa n. 20 minuuttia tai kunnes pinta on saanut kauniisti väriä

Italialainen fenkolipaistos


shopify analytics tool


Hummus

Hummusreseptejä lienee yhtä monta erilaista kuin on tekijöitäkin. Isoimmat erot lienevät siinä, kuinka paljon joukkoon laitetaan tahinia. Määrät nimittäin vaihtelevat parista ruokalusikallisesta todella siihen, että kikherneitä ja tahinia on sama määrä. Mikään niistä ei taida olla se ainoa oikea ja itselleen parhaan version saa selville vain kokeilemalla.

Itse teen hummuksen yleensä alla olevan ohjeen mukaan, mutta joskus teen sellaistakin versiota, jossa on paljon vähemmän tahinia – tosin lähinnä siksi, että tahini alkaa olla loppu. 😀  Tahinin reseptin voit katsoa täältä tai käyttää kaupan valmista tahinia.

Hummus

 

Hummus taipuu moneen. Käytämme sitä paljon leivän päällä, Kasper syö sitä suoraan lusikalla kupista, mutta mahtavaa on myös dipata porkkanoita, kukkakaaleja ja parsakaaleja tähän välimerelliseen herkkuun! Usein hummus on ollut katettuna perjantaiseen mezepöytäämmekin ja aika ajoin tarjoan sitä lapsille välipalana kasvisten ja tuoreen leivän kera.

400 g keitettyjä kikherneitä (suoraan purkista tai itse keittäen)
150-200g tahinia
4-6 valkosipulinkynttä
0,5 dl oliiviöljyä
0.5 dl vettä
n. 1 dl sitruunamehua
1 tl paprikajauhetta
suolaa (suolaa ei yleensä tarvitse lisätä, jos käyttää säilykeherneitä)
mustapippuria

1. Liota kikherneitä yön yli. Kaada liotusvesi pois. Keitä vähintään kaksi tuntia. Säilykeherneitä käyttäessäsi avaa purkki ja valuta herneet.
2. Kaada kikherneet, valkosipulinkynnet ja tahini monitoimikoneeseen ja surauta tahnaksi.
3. Lisää joukkoon mausteet ja sitruunamehu.
4. Lisää joukkoon öljy.
5. Lisää joukkoon kiehautettu vesi, jos massaa tavitsee ohentaa.

Koristele oliiviöljyllä, persiljasilpulla sekä paprikajauheella.

Paprikajauheen tilalla voi käyttää juustokuminaa.

R_hummus02


web statistics


Tahini

Viime aikoina pikkuisemme on syönyt hiukan huonosti. On ollut niin paljon katseltavaa ja ihmeteltävää, että ruokalautasen ääressä nyt ei vain jaksa viihtyä kovinkaan kauan. Kasvua seurataan kuitenkin yhä, joten ruoka-aikaan olisi syytä olla kotona ja lautasen tyhjennyttävä aika tehokkaasti tai ollaan pian takaisin tiuhemmissa seurannoissa. Tahini onkin yksi osa herkkua, jonka avulla Kasper söisi varmasti vaikkapa pieniä kiviä! 🙂 Niinpä oli taas korkea aika pyöräyttää tahinin teko kunnolla käyntiin.

Meillä tahinia kuluu enimmäkseen  yhteen Kasperin herkkuista eli hummukseen. Käytän tahinia kyllä aika ajoin halvaankin ja valmistuupa keittiössä  myös baba ghanoush. Enimmäkseen taitaa tahinit kuitenkin tuohon hummukseen kulua.

Tahini

Meillä tapasi ennen olla kotitekoista tahinia aina jääkaapissa, mutta eipä ole sitä hetkeen aikaan nyt näkynyt – ennen kuin vähän aikaa sitten aloin sitä taas tehdä. Muistilokeroita piti hetken kaivaa, että reseptin osasten määrät tulivat taas mieleen, vaikka se ei todellakaan ole vaikea resepti  ja loppujen lopuksi kaadan öljyä seesaminsiementen joukkoon ihan silmämääräisesti, mutta pitkän tauon jälkeen lusikoin vanhan reseptini määrän ihan kiltisti siementen joukkoon. Hetken surruuteltuani seosta sauvasekoittimella tulin kuitenkin siihen tulokseen, että se vaatii joukkoon hiukan lisää öljyä, sillä en pidä liian paksusta tahinista. Tahini säilyy jääkaapissa ainakin kuukaudenpäivät – paitsi ei meillä, sillä  se kuluu yleensä samantien. Teen kyllä monesti tämän annoksen ainakin kaksinkertaisena, ettei tarvitse olla yhtenään tekemässä uutta. Tosin kaksinkertainen reseptikään ei pitkälle riitä.

Tässä perusreseptini tahinille.

n. 160 grammaa seesaminsiemeniä (itse pidän enemmän kuorituista, mutta voit hyvin käyttä kuorimattomia niin halutessasi)
n.4-6 rkl oliiviöljyä
(suolaa)

1. Paahda seesaminsiemenet kevyesti pannulla tai uunissa, mutta varo polttamasta. Halutessasi voit jättää paahtamattakin.

2. Surauta (paahdetut) seesaminsiemenet ja öljy tahnaksi monitoimikoneessa tai sauvasekoittimella. Lisää tarvittaessa oliiviöljyä.


shopify analytics tool


Bataatti-omenasosekeitto

Bataatti-omenasosekeittoMuistan joskus nähneeni jossain bataattia yhdistetyn omenoihin ja ainakin silloin maistajat kehuivat kovasti yhdistelmän sopivuutta. Minkäänlaista muistikuvaa ei ollut enää tarkoista aineista tai siitä minkä verran mitäkin sosekeittoon tuli, mutta parin kerran jälkeen oma reseptini muotoutui tällaiseksi. Mukavaa oli sekin, että vihkoon saatiin taas uusi resepti bataattia varten. Bataattireseptejä kun ei voi koskaan olla liikaa!

Tämä reseptin hyväpuoli oli sekin, että kaapin perälle epähuomiossa jääneet Granny Smith-lajikkeen  omenat pääsivät hyötykäyttöön. En edelleenkään ymmärrä, miten omenat pääsivät sillä tavalla unohtumaan, koska kysessä sattuu olemaan lempilajikeeni, jota voisin syödä varmastikin kilo tolkulla. Ihanan vihreät Granny Smithit ovat nimittäin suloisen happamia eli parhaita omenia ikinä! Onneksi meillä muut pitävät makeammista omenoista. 😀

n. 1100 g bataattia
n. 150-200 g sipulia
300-400 g omenoita
n. 0,5 dl  vettä
mustapippuria
suolaa
n. 1 dl kermaa

1. Paloittele omenat ja bataatit. Keitä bataatit ja omenat kevyesti suolatussa vedessä pehmeiksi.

2. Kuullota sipulit kevyesti.

3. Surauta bataatit, omenat ja sipulit sekaisin ja soseeksi sauvasekoittimella. Lisää joukooon vesi, kerma ja mausteet ja sekoita hyvin sauvasekoittimella.

Tästä ohjeesta tulee aika paksua sosetta ja se ihan laskostuu lautasella. Joskus lisään seokseen enemmän nestettä (vettä ja/tai kermaa/maitoa) jos kaipaan juoksevampaa versiota. Nestettä lisäämällä sose muuntuu helposti vaikkapa keitoksi. Muista tarkistaa nesteen lisäämisen jälkeen mausteiden määrä.



free hit counters