Aihearkisto: Ruokakorin Reseptit

Makeaa valkosipuliohrapuuroa kahdella tapaa

Makeaa valkosipuliohrapuuroa kahdella tapaa

Viime viikon valkosipuli-kurkkupuurosta sekä Instagrammissa käydystä keskustelusta inspiroituneena tämän viikon raakan-aineeksi päätyi kaksi suosikkiani. Valkosipuli sekä iki-ihanat Riihipuodin ohrahiutaleet, jotka jo vuosia sitten muuttivat pysyväksi osaksi ruokakaappiamme. Samaiset hiutaleet myös karkottivat aikanaan saadut huonot ohrahiutalemuistot, joiden vuoksi olin kartellut kaikenlaisia ohrahiutaleita.

Sitten eräänä kauniina kevätpäivänä sain maistaa Riihipuodin juuri keitettyä ohrapuuroa, ”joka kypsyy keittämättä eikä pala pohjaan” ja loppu onkin historiaa. Rakkaus Riihipuodin ohrahiutaleita kohtaan on vuosien saatossa vain kasvanut ja ne ovatkin kaurahiutaleiden lisäksi ehkäpä ne eniten käytetyt puurohiutaleet, jotka sopivat toki myös leipätaikinoihin, lihapullataikinoihin ja moneen muuhunkin.

Sanomattakin lienee selvää, että mennyt viikko on sujunut varsin rattoisasti (=keittiössä ei kärynnyt mikään ja välineet pysyivät ehjinä) ja olemme saaneet rutkasti lisäharjoitusta Luomupuuron ME-päivää varten.

valkosipulipuuroriihipuoti
Tämän puuroperjantain molempiin resepteihin tarvitaan uunissa paahdettuja hunajaisia valkosipulinkynsiä. Paahdetut valkosipulit ovat pehmeämmän ja makeamman makuisia ja täydentävät oivallisesti puuroelämystä. Kannattaakin siis aloittaa pienellä valkosipuliprojektilla ja täyttää talo huumaavan hunajaisella tuoksulla.

Uunissa paahdetut valkosipulit:

muutama luomuvalkosipuli
runsaus loraus luomuhunajaa
vähän vähemmän runsas loraus luomuoliiviöljyä

1. Leikkaa  ”kansipala” pois parin isohkon valkosipulin päästä ja laita valkosipulit folion päälle. Lorauta jokaisen päälle hiukan oliiviöljyä sekä hunajaa ja sulje folio huolella.
2. Paahda valkosipuleita uunissa 200 asteessa tunnista puoleen toista tuntiin.
3. Ota uunista ja anna jäähtyä sen verran, että voit käsitellä valkosipuleita.

Itse teen näitä yleensä aina yli tarpeen, sillä ei taida olla maailmassa montaakaan herkullisempaa kuin uunissa hunajapaahdetut valkosipulit. Osa uunissa paahdetuista ihanuuksista siis puuron ja osan suoraan suuhun!

valkosipulipuuroriihipuoti03

Kanelinen valkosipuliohrapuuro

(neljälle)

n. 2,5 dl luomuohrahiutaleita (itse käytin Riihipuodin hiutaleita)
1 l luomutäysmaitoa
1 tl luomukanelia
nokare voita
n. 10 tl sokeria
1 tl suolaa
n. 15- 22 paahdettua luomuvalkosipulinkynttä tai maun mukaan

1. Laita  kattilaan pieni nokare voita ja kaneli.  Sulata ja sekoittele muutama kerta ja lisää sitten maito ja suola. Ala lisäillä jo tässä vaiheessa huolella muussattua valkosipulimassaa ja maistele maitoseosta. Lisäilin tässä tapauksessa aina yksi tai kaksi muussattua kynttä kerralla ja maistelin. Tällä kertaa käyttämäni valkosipulit olivat hiukan miedompaa lajiketta, joten vahvemmanmakuista lajiketta tarvittaneen hiukan vähemmän.
2. Lisää  joukkoon ohrahiutaleet. Kiehauta.
3. Hauduttele ja tarkista maku. Lisää valkosipulia tarpeen mukaan.
4. Tarjoile herkullisen hunajan kera, joka täydentää makuelämyksen.

valkosipulipuuroriihipuoti05
Kaneli-valkosipuliohrapuuro, johon pienimmäisemme ihastui aivan suunnattomasti.

Valkosipulinen kahvi-suklaapuuro

(neljälle)

Kahvi ja suklaahan tunnetusti sopivat yhteen, mutta valkosipulin lisääminen yhtälöön onkin sitten hiukan eri juttu. Tässä tapauksessa makuelämys onkin kiinni enemmän ainesten määristä kuin koskaan ennen. Makujen on syytä olla hyvin tarkkaan tasapainossa tai lopputulos ei ole lainkaan toivotun kaltainen vaan oikeasti aivan kammottava. Liika valkosipuli nimittäin maistuu kahvin kanssa ärsyttävän kitkerältä ja hyvin hyökkäävältä, mutta kun tähän yhtälöön lisätään suklaista makua sopivassa suhteessa, onkin maku jotain ihan muuta. Reseptiin lisätty sokeri ja hunaja tuovat yhtälöön kaivattua makeutta.

Kannattaa lähteä varovasti liikkeelle ja kokeilla, mikä on se paras valkosipulin määrä omille makunystyröille. Tässäkin reseptissä käyttämäni valkosipulilajike oli miedomman puoleinen.

n. 2, 5 dl luomuohrahiutaleita (itse käytin Riihipuodin hiutaleita)
5 dl keitettyä luomukahvia
5 dl vettä
n. 4 paahdettua luomuvalkosipulinkynttä tai maun mukaan
2 rkl luomukaakaojauhetta
0,5 dl – 1 dl luomusokeria

1 tl suolaa
luomuhunajaa puuron päälle

valkosipulipuuroriihipuoti02
Kahvi-valkosipuli-suklaapuuro.


1.
 Keitä kahvi (6 dl vettä ja 4 kahvimitallista kahvia, niin tarvittavan määrän valmista kahvia puuroon. Valmis kahvi on kohtalaisen laimeaa. )
2. Laita kattilaan keitetty kahvi, kaakaojauhe ja vesi sekä suola.
3. Ala lisäillä huolella muussattua valkosipulia pikku hiljaa ja maistele seosta joka välissä. Lisää myös sokeria. Kun ole tyytyväinen makuihin lisää hiutaleet. Muista ottaa huomioon, että hiutaleet laimentavat seosta hiukan.
4. Kiehauta ja anna hautua n. 20 minuuttia. Tarkista makua ja säädä tarvittaessa lisäämällä makeutta tai valkosipulia.
5. Tarjoile  hunajan kera, joka kruunaa makuelämyksen.

Ensi perjantaina taas jotain ihan muuta. Ihan varma en ole vielä itsekään, millaisia puuroja keittiössämme tullaan tulevalla viikolla keittelemään. 😀

Aiempien viikkojen Luomulaakson Puuroperjantai-postauksiin voit tutustua täällä, puuroperjantain omalla sivulla, jonka kautta löydät helposti ja kätevästi etsimäsi (klik, klik 🙂 ) .

Tähän mennessä on puuroissa maisteltu mm. basilikaa ja kurkkua sekä pohdittu, mitä ihmettä on kaappipuuro.



web analytics





web analytics


Hapankaalia hapatusruukussa sekä resepti

Pitkästä aikaa päätin kaivaa hapatusruukun esiin ja niinpä parisen viikkoa sitten, vielä viimeistelemättömässä keittiössämme raastettiin kymmenisen kiloa luomukaalta. Onneksi apuna oli kone, sillä veikkaanpa, että muuten raastamiseen olisi mennyt paljon kauemman aikaa.

Kaalit sain hankituksia Nurmijärven REKOn tuottajalta. Pappilanpuiston luomukaalit olivatkin varsin mainioita ja mehukkaita, vaikka pitkällä talvessa jo oltiinkin. Hyvää hapankaaliainesta saatiin taas hankituksi.

Hapankaalia hapatusruukussa sekä resepti

Olen joskus aikanaan hapattanut myös lasipurkissa kuten moni muukin, mutta hapatusruukku vie homman ihan eri asteelle ja lopputuloskin on varmempi ja sanoisin, että myös parempi. Ruukun yläosaa nimittäin kiertää vesikouru, jonka sisään kansi lasketaan ja täytetään vedellä ja näin ilma pysyy poissa ruukusta ja hapankaali valmistuu paremmissa olosuhteissa kuin lasipurkkiviritelmissä, jossa ilmaa pääsee kaalin kanssa jatkuvasti tekemisiin. Vesikourun ansiosta myös ruukkuun kertyvä kaasu pääse pois ja aina välillä kuuluukin mielenkiintoinen plurp, kun kaasu kuplat purkautuvat veteen. Etenkin lapsista hapatusruukun äänet olivat ehkäpä se homman hauskin osuus.

hapatusastia04

Hapatusruukku on ollut kyllä todella kätevä. Omani on 10 litran ruukku ja sinne mahtuu 6-10 kg hapatettavaa massaa. Hapatukseen kun kuluu useampi viikko, niin on kätevää tehdä isompi satsi kerralla ja jos epäilee, ettei kaikkea ehdi kerralla syödä, niin onneksi hapankaaliakin voi pakastaa.

Vesikourun lisäksi ruukkuun kuuluu  kätevät kivipainot, jotka asetetaan hapatettavan massan päälle eikä joudu pelaamaan erilaisten purkki, kivi tai vesipussi viritysten kanssa, niin kuin yleensä, kun olen jos jonkinmoisissa purkeissa hapatellut. Massan päälle, kun tarvitsee laittaa paino, jotta massa pysyy varmasti nestepinnan alla.

hapatusastia07

Hetken aikaa vierähti, että kymmenisen kiloa kaalta ja reilusti pienempi määrä porkkanaa ja sipulia oli käsitelty ja laitettu kerroksittain suolan kera hapatusastiaan. Pikkuapulainen oli innokkaasti koko homman ajan mukana ja aika tarkkana sai olla, että pikkuiset sormet eivät näpertäneet asioita, joihin ei sopinut koskea, sillä hapattamisessa puhtaus on vähintäänkin puoli ruokaa.

hapatusastia09

Iso apu tuo pieni kuitenkin jo oli, kun nuijittiin kaalta kulhossa, jotta saatiin neste hyvin irtoamaan. Kulho kun ei ollut puuhaan mitenkään paras mahdollinen vaan onnettomasti pyöreä pohjainen  ja tuppasi keikkumaan kovin helpolla, joten ylimääräinen käsipari oli enemmän kuin tarpeen, jotta homma saatiin sujumaan joutuisasti eivätkä kaalitkaan päätyneet lattialle.

Kaalit nuijittuani ladoin kaikki ainekset hapatusastiaan suolaa unohtamatta ja sitten olikin aika heittää ehjät kaalinlehdet kaalimassan päälle ja asettaa painot paikalleen. Kansi kiinni ja vesikouru täyteen vettä. Kolme neljä päivää annoin ruukun seistä huoneenlämmössä ja sitten nostin sen kylmiöön, jossa se saakin viettää muutaman viikon ennen kuin on valmis avattavaksi.

hapatusastia05
Itse teen hapankaalia usein seuraavanlaisella reseptillä:

Laitan kaalia yleensä hiukan alle 10 kiloa, jotta tilaa jää vielä sipulille ja porkkanallekin. Massan kokonaismäärä ei siis saa ylittää 10 kiloa, jotta se ruukkuun hyvin mahtuu.

n. 6-10 kg kaalta 
n. 300 g porkkanaa
n. 100-300 g sipulia
noin 50 g suolaa

(Keitetty suola vesi: 15 g suolaa per 1 litra vettä)

1. Pese ja raasta kaali, porkkanat sekä sipuli ja nuiji ne huolella, jotta nestettä alkaa irrota.
2. Lado ainekset  tiiviisti suolan kera kerroksiksi hapatusruukkuun.
3. Laita viimeisen kerroksen päälle muutama kokonainen kaalinlehti ja niiden päälle kivet painoksi.
4. Lisää keitettyä suolavettä, jos nestettä ei ole irronnut riittävästi. Nesterajan pitäisi olla noin 2-3 cm kivien yläpuolella.
5. Sulje hapatusruukun kansi ja täytä vesikouru vedellä. Pidä huoli, ettei vesi pääse koskaan kokonaan haihtumaan, jotta hapatusruukkuun ei mene ilmaa.
6. Anna seistä 3-4 päivää lämpimässä n. 20 asteessa ja siirrä sitten jatkamaan fermentoitumisprosessia n. 15 asteeseen auringonvalolta suojattuun paikkaan noin 5 viikoksi. Muista tarkkailla vesikourun vesimäärää.
7. Fermentoitua hapankaalta tulee säilyttää jääkaapissa. Sen voi halutessaan myös pakastaa.

hapatusastia06


free web stats


Hurjan viljaista luomupuuroa

Treeniviikko kohti Luomupuuron maailman ennätystä sujui varsin rattoisasti, vaikka mutkiakin koettiin, kun keittiö täyttyi yhtenä aamuna savusta paistinpannun jäätyä liedelle hiukan liian pitkäksi aikaa. Onneksi riitti ihan omatoiminen savusukellus ja parin vuorokauden tuuletus ratkomaan nämä mutkat. Tuleviin treeniviikkoihin saattaa kuitenkin tuoda lisää ääntä keittiöön muuttanut palovaroitin.

Loppujen lopuksi täytyy kuitenkin todeta, että takana on taas vallan mainio puurontäyteinenviikko, josta saatiin nauttia auringonpaisteisessa kevätsäässä.

Hurjan viljaista luomupuuroa

Hurjan viljaista luomupuuroa

Viikon aikana meillä päätettiin kokeilla jotain, jota emme olleet ennen kokeilleet. Idea syntyi kesken sämpylöiden teon ja saattoi siinä niinkin käydä, että sämpylöiden leipominen hiukan lykkääntyi, koska ajatukset ”sämpyläpuurosta” eivät jättäneet rauhaan. Postauksen reseptit kulkevat meillä kotoisasti nimillä kanelisämpyläpuuro, porkkanasämpyläpuuro sekä kurkkusämpyläpuuro, koska pienimmäisemme ne niin nimesi.

Tällä kertaa pöydällä nököttänyt Myllärin  luomuinen hurjan viljainen sämpyläjauho ei siis päätynytkään tavanomaiseen tapaan taikinakulhoon vaan uiskentelemaan puurokattilaan erilaisten lisukkeiden kera.

Turhaan muuten lukee hurjan viljaisen pussin kyljessä sämpyläjauho. Ne nimittäin käyvät vallan mainiosti myös puurojauhoiksi ja maku on hyvinkin erilainen kuin se, mihin olen jauhopuuroissa yleensä tottunut.  Lisäksi mukavaa tuntumaa tuovat jauhoihin lisätyt luomuiset siemenet – pellava, auringonkukka ja hirssi. Makeutta taas tuovat luomusokeri sekä ohramallas. Taisi käydä nyt niin, että tästä eteenpäin näistä jauhoista tehdään useamminkin puuroa! Toimii systeemillä lisää vain vesi tai maito ja suola ja vähän erilainen  puuro on valmis. Muutamilla lisäyksillä reseptiä on helppo muokata ihan toisenlaiseksi.

Hurjan viljainen puuro kanelilla

Hurjan viljaisiin sämpyläaineksiin tehty puuro maistuu varsin makoisalta ilmankin kaneliakin, mutta kanelin kera se saa ihanan makuvivahteen, joka helposti  houkuttelee syömään vielä yhden lusikallisen lisää.

n. 3 dl hurjan viljaisia sämpyläjauhoja
1 l luomumaitoa
50 g luomuvoita tai luomumargariinia
suolaa
0,5-1 tl kanelia

1. Laita kattilaan voi ja sulata se.
2. Lisää kattilaan maito ja vispaa jauhot joukkoon huolella, jottei pääse syntymään paakkuja.
3. Lisää kaneli ja suola
4. Hauduttele tunnin verran, jotta jauhot kypsyvät ja siemenet pehmenevät mukavasti.

Hurjan viljainen porkkana-inkivääri puuro

Porkkana-inkivääri puuro on mukavan lämmittävä ja se sopiikin hyvin vaikkapa ulkoilun päätteeksi, mutta toki sekä aamuun ja iltaankin. Sen verran ruokaisan makuinen tämä puuro on, että se toimii vallan mainiosti myös ruokana. Meillä jopa pienimmäinen, joka ei porkkanan makuun tai tuntumaan ole vieläkään muun perheen tapaan ihastunut, sanoi tämän olevan hyvää ja se lienee riittävä suositus mille tahansa. 😀

Voit käyttää puuroon itse puristettua porkkanamehua tai kaupanmehua. Itse tapaan heittää porkkanamehua tarvitessani muutaman porkkanan mehulinkoon ja saan samalla sekä mehua, että ainekset leipätaikinaan tai juurespihveihin. En halua heittää kompostiin porkkanamassaa, joka mehulingosta oheistuotteena syntyy, joten miellelläni käytän sen taikinoihin tai pihveihin.

sampylajauho02

n. 3 dl Myllärin luomuisia hurjan viljaisia sämpyläjauhoja
n. 2,5 dl luomuporkkanamehua
n. 7,5 dl vettä
raastettua luomuinkivääriä 4-8 cm
(50 g luomuvoita tai luomumargariinia)
suolaa

1. Purista  mehulingossa porkkanoista mehu ja käytä jäljellä jäävä porkkana massa vaikka sämpylätaikinaan tai kasvispihveihin.
2. Laita porkkanamehu ja vesi kattilaan ja lisää joukkoon jauhot hyvin sekoittaen.
3. Lisää joukkoon raastettu inkivääri ja suola.
4. Anna hautua hiljaisella lämmöllä noin 45 minuuttia.
5. Tarjoile luomuhunajan kera. Myös erilaiset siemenet sopivat hyvin joukkoon.

Valkosipulinen kurkkupuuro sämpyläjauhoista

Vihaan ruokahävikkiä ja noista tunnelmista tämä puuro lähtikin liikkeelle, sillä tzatzikia meillä syödään paljon ja joka kerta tuota herkkua tehdessä tulee ylijäämänä kurkkumehua. Joskus enemmän, joskus vähemmän. Monesti teemme mehusta inkiväärisiä kurkkumehusämpylöitä, mutta ihan aina ei sämpylöitä ehdi tai halua tehdä. Siksipä onkin mukavaa, jos on vaihtoehtoja.

sampylajauho

Toki samaisen puuron voi tehdä niinkin, että puristaa kurkuista mehun ja käyttää jäljelle jääneen kurkkumassan leipätaikinassa. Puuro on testattu jo molemmin tavoin ja kumpikin toimii. Tzatzikiversiossa pitää vain muistaa puuroa suolatessa, että kurkkumehussa on jo suolaa, joten maistelu on tärkeä osa puuron keittämistä, jotta suolaa ei pääse holahtamaan liikaa.

Puuroa kannattaa kokeilla maustaa myös erilaisilla yrteillä, kuten vaikkapa basilikalla tai tillillä. Myös minttu sekä persilja ovat kokeilemisen arvoisia.

n. 3 dl Myllärin luomusämpyläjauhoja
n. 6-6,5 dl luomu kurkkumehua
n. 3,5-4 dl vettä (nesteen yhteismäärä 1 l) 
n. 50 g luomuvoita tai luomumargariinia
1-2 luomu valkosipulin kynsi 

n. 2-5 tl luomu sitruunamehua
n. 4-6 tl luomusokeria
suolaa
hiukan mustapippuria

1. Laita kattilaan voi ja sulata se.
2.
Lisää kattilaan maito ja vispaa jauhot joukkoon huolella, jottei pääse syntymään paakkuja. (Lisää myös suola.)
3. Lisää sitruunanmehu, murskattu valkosipuli, sokeri sekä pippuri. Tarkista maku ja lisäile mausteita, suolaa ja sokeria sen mukaan.
4. Tarjoile sellaisenaan tai siemenien kera.

sampylajauho01.png

Ensi perjantaina taas jotain muuta. Saa nähdä, mitä silloin on vuorossa. 🙂

Aiempien viikkojen Luomulaakson Puuroperjantai-postauksiin voit tutustua täällä. Tähän mennessä on jo maisteltu Kasperin kaappipuuroa sekä puuroa basilikalla ja kahvilla sekä montaa muuta versiota.

Olethan jo mukana luomupuuron ME-tapahtumassa Facebookissa?


web statistics




free hit counter


Kaappipuuroa kolmella tapaa

Aistiyliherkän nuorimmaiseni lempiruokaa on ehdottomasti kaappipuuro. Se menee alas yleensä huononakin ruokapäivänä ja maistuu silloinkin, kun on kipeänä.

Tässä vaiheessa lienee aiheellista selventää, mikä se kaappipuuro oikein on. Yleensä ihmiset tapaavat kutsua samaista sekoitusta tuorepuuroksi, mutta meillä kyseinen herkku tunnetaan nimenomaan kaappipuurona, koska Kasper sen aikanaan niin nimesi. Sanavarasto oli aiemmin nykyistä pienempi ja kaappipuuroksi hän tätä alkoi kutsua. Sama nimitys on käytössä myös maustamatomalla jogurttilla.

Ei pienimmäisemme sanavarasto edelleenkään huima ole ja monia omia sanoja on yhä käytössä. Kaappipuuro on niistä yksi ja  tänä päivänä on koko perhe adoptoinut tämän suloisen sanan.

Kuluneen viikon Luomupuuron ME harjoitukset (Liity sinäkin iloiseen joukkoomme täällä) kuluivatkin kaappipuuroreseptien parissa.

Lapsuuteni tuorepuurokokemukset

Omassa lapsuudessani ei puhuttu tuorepuuroista sen paremmin kuin kaappipuurostakaan. Meille tuorepuuroa muistuttavat sekoitukset olivat yksinkertaisesti mysliä eikä niitä seisotettu yön yli jääkaapissa vaan syötiin muutamaan minuutin kuluttua sekoittamisesta.

Kuppiin laitettiin kaurahiutaleita, maitoa ja sokeria sekä usein miten myös rusinoita.  Tuorepuuron pelkistetty perusresepti oikeastaan. Hyvää se silti oli, etenkin extra sokerilla. 😀  Kyseessä olikin ehkä enemmän herkku kuin varsinainen aamu- tai iltapala.

Muistan, kuinka sekoitin myslini valkoiseen korkeaan ja kapeaan kahvikuppiin, jonka kyljessä oli muutama kesäinen kukkanen. Tuo kuppi taisi tehdä sekoituksesta vielä herkullisemman, sillä lapsen silmissä tuo kukallinen siro kuppi oli ehkä kauneinta maailmassa.

Kasperin kaappipuuro

(yhdelle)

Kasperin kaappipuuro valmistuu nopeasti. Mukavaa siinä on sekin, että puuron valmistumista ei joudu odottelemaan edes yön yli, mutta tokihan puuroa voi seisottaa jääkaapissa yön yli niin halutessaan.

Kaappipuuroon laitetaan yleensä mansikoita ja mustaherukoita, mutta ajoittain myös mustikoita sekä vadelmiakin. Vähän aina riippuu siitä, mitä kotimaisia marjoja pakastimessa sattuu olemaan.

Kasperin mielestä puuron päälle on aina laitettava mansikoita ja marjoja. Marjat tarkoittavat aina mustaherukoita, mutta koska tuota sanaa ei sanavarastosta löydy niin puuroon laitetaan ”nansikkaa ja maajoja”

Kasper on ollut isona osana puuroprojektiamme, joka on tarjonnut loputtomia uusien makujen maistelumahdollisuuksia ja tällä kertaa Kasper saikin koota kuvattavan kaappipuuronsa alusta loppuun saakka. Jopa marjat kuvattavan annoksen päällä ovat Kasperin käsialaa ja ulkona kuvatessamme annosta lasten risumajan päällä, oli Kasper tiivisti mukana hyviä neuvoja antaen sekä huolissaan siitä, pysyykö lautanen todella oksien päällä vai ei. Onneksi pysyi. 🙂

Kaappipuuroa kolmella tapaa
Kasperin kokoama kaappipuuroannos

1 dl luomukaurahiutaleita
2 dl maustamatonta luomujoghurttia
hiukan luomuhunajaa
luomumansikoita ja luomumustaviinimarjoja maun mukaan

1. Sekoita hiutaleet ja maustamaton jogurtti keskenään.
2. Lisää joukkoon hiukan hunajaa sekä marjoja.
3. Lisää annoksen päälle vielä hiukan hunajaa sekä marjoja  Anna tekeytyä hetki tai syö saman tien.

Perustuorepuuro

(neljälle)

Tämä resepti on kätevä, sillä se luo pohjan monenlaisille makuelämyksille. Toki tämän voi syödä ihan tällaisenaankin, mutta raikkaammaksi ja herkullisemmaksi se muuttuu, kun päälle laitetaan vaikkapa marjoja ja/tai hedelmiä sekä pähkinöitä mukavaa purutuntumaa tuomaan. Jos kaipaan erityisen makeaa herkkua, saatan lisätä annokseeni vielä lusikallisen luomuhunajaa.

kaappipuuro04
Lisää annokseen haluamasi lisukkeet.

4 dl kaurahiutaleita
8 dl luomumaitoa
n. 0.5 tl luomukanelia
ripaus suolaa

1. Sekoita kaikki ainekset keskenään isossa purkissa tai annoksiksi niin halutessasi. Anna seistä yön yli jääkaapissa ja lisää haluamasi lisukkeet päälle.

Suklainen maapähkinävoituorepuuro

(kahdelle)

Tämä tuorepuuro on yksi isompien lastemme lempituorepuuroja ja tuntuukin, että annos ei ole  koskaan noille kahdelle riittävän suuri.

kaappipuuro03

2 dl luomukaurahiutaleita
2 dl luomumaitoa (tai muuta nestettä)
4 rkl maapähkinävoita
1-2  rkl pellavansiemeniä (tai muita siemeniä)
n. 2-3 tl tummaa kaakaojauhetta
n. 2 rkl agavesiirappia tai hunajaa

1. Sekoita hiutaleet ja neste. Lisää joukkoon maapähkinävoi, pellavansiemenet, kaakaojauhe sekä agavesiirappi.
2. Sekoita hyvin, jotta ainekset sekoittuvat tasaisesti, paitsi jos pidät siitä, että tuorepuuroon jää maapähkinävoisattumia.
3. Anna seistä jääkaapissa yön yli ja nauti aamulla banaaninsiivujen, mansikoiden sekä raastetun tumman suklaan kera.

———–

Ensi perjantaina taas erilaiset puurot. Saa nähdä, mitä silloin on vuorossa. 🙂

Aiempien viikojen Luomulaakson Puuroperjantai-postauksiin voit tutustua täällä. Tähän mennessä on puuroissa maisteltu mm. basilikaa ja kahvia.



web analytics




free web stats


Suolattomia puuromuistoja

Tänään on aivan erityinen päivä. On nimittäin tasan puolivuotta Luomupuuron ME-päivään! Luomulaaksossa se on iso asia, sillä lähdimme koko perhe muutama viikko sitten mukaan kyseiseen tapahtumaan ja samalla tulin aloittaneeksi Luomulaakson Puuroperjantain, jonka antia on ollut uusien reseptien osalta testaamassa koko perhe.

luomupuuronme

Jo nyt on  syntynyt makuelämyksiä, jollaisia emme ennen olleet edes kuvitelleet puurokattilassa syntyvän.  Useamman kuukauden kestävä retkemme alkoi tuttuakin tutummilla lämpöisillä ja rakkailla puuromuistoilla Mummilan keittiöstä.

Mummini ei valitettavasti ole enää reiluun kymmeneen vuoteen ollut keittelemässä meille puurojaan, vaikka olikin 95-vuotias siirtyessään paremmille puuromaille. Oma äitini onneksi yhä keittelee lapsuudestani tuttuja puuroja meille joka päivä ja on ollut innokkaasti mukana maistelemassa keittiössä hauduteltuja uusia puuroluomuksia.  Varmaa on, että tulevina viikkoina ja kuukausina saamme kokea yhden jos toisenkin hyvin erilaisen makuelämyksen ja tulemme samalla luoneeksi uusia, yhteisiä puuromuistoja.

Suolattomia puuromuistoja lapsuudesta

Puuroperjantain myötä olemme muistelleet lapsuuttani ja nauraneet mm. sille kerralle, kun äitini terveystietoisena ja suolan haitoista lukeneena päätti kokeilla, onnistuisiko puurosta suolan pois jättäminen asteittain. Silloinen lehtiartikkeli ainakin näin kovasti vakuutteli.

Ensimmäisenä aamuna veljeni ja minä urhoollisesti söimme aamupuurolautasemme tyhjiksi, koska ajattelimme, että äitimme oli unohtanut puurosta suolan. Sama juttu toisena ja kolmantenakin päivänä. Pian oli kääntynyt jo toinen viikko kolmanneksi ja silloin päätimme kysyä äidiltämme, miksi se puuro nyt jatkuvasti maistui niin valjulta.

Saimme kuulla kokeilusta ja siitä, kuinka äitimme oli jo ehtinyt kuvitella lehtiartikkelin väittämän oikeaksi, koska emme olleet mitään sanoneet. Paljon enemmän väärässä ei enää olisi voinut olla!

Meillä ei  sen koommin ole suolaa puurosta vähennetty ja satunnaisten suolaunohdusten kohdalla olemme veljeni kanssa olleet hyvin äkkiä kyselemässä, ettei vain uutta suolanvähennyskokeilua ole saatettu aluille.

Makeita nauruja on tuo tapaus vuosien varrella ehtinyt poikia jo useita.

rusinat
Herkkurusinoita puuron päälle laitettavaksi.

Tule mukaan tekemään Luomupuuron maailmanennätystä!

Luomupuuron ME huipentuu 6.9. ja Luomulaakso on siinä täydellä sydämellä mukana. Liity sinäkin mukaan Luomupuuron ME tapahtumaan Facebookissa ja lusikoidaan yhdessä lautasellinen jos toinenkin makoisaa luomupuuroa ja tehdään samalla ennätys, jollaista ei ole ennen nähty!

Koko harjoituskauden ajan jokainen perjantai on Luomulaaksossa Puuroperjantai ja uusia reseptejä tupsahtaa blogiin aina silloin. Niillä selvitään taas yksi harjoitusviikko eteenpäin kohti varsinaista maailmanennätyspäivää.

Tule mukaan! Syödään yhdessä Suomi luomupuurokartalle!


website statistics




real time web analytics


Basilikapuuroa neljällä tapaa

Luomupuuron maailmanennätys häämöttää taas hiukan lähempänä kuin viikko sitten.

Into on meillä korkealla ja puurosta pitävät lapset niin mielissään kaikista kokkaus ja kuvaustuokiosta, että joka päivä koulusta tullessa pitäisi olla tarjolla jotain uutta ja ihmeellistä.

Normaalistikin keittiössämme syntyy välillä hyvinkin outoja sekoituksia, mutta Puuroperjantait päästivät mielikuvituksen tyystin valloilleen ja lopputulokset ovat välillä sen mukaisia ja ilmaan heitellyt puuroehdotukset ovat sitä luokkaa, että ihan kaikki eivät voi herkullisia olla – tai edes syötäviä. 😀

Saa nähdä, mitä keittelemme varsinaisena ME-päivänä 6.9.2017. Luulen, että nautimme silloin sitä parasta mahdollista puuroa – mitä se sitten ikinä lieneekään. Voi nimittäin olla, että suosikki ehtii vielä moneen kertaan tulevien viikkojen aikana vaihtua!

Basilikapuuroa neljällä tapaa

Kevään kaipuuta

Talven vielä pitäessä kevättä tiukasti poissa, päätin tuoda keittiöön tuulahduksen kaivattua kesää basilikan muodossa.

Yrtit ovat lempiaineksiani ruuanlaitossa, basilika eritoten. Maltan tuskin odottaa kevättä ja sitä päivää, kun ensimmäiset mintun, oreganon ja salvian alut  puikkaavat nenänsä ylös mullasta. Toukokuun alussa saan taas kasvihuoneen täyteen tuoksuvia basilikantaimia ja ne ehtivät tuottaa kesässä monta kertaa satoa.

Enää ei onneksi mene kauaakaan, kun keittiössä voi taas useamman kuukauden ajan käyttää sydämensä kyllyydestä yrttejä, jotka rehottavat keittiöpuutarhassa ja kasvihuoneessa.

Onneksi talven aikana saa nykyisin kaupastakin luomuyrttejä, joihin meillä turvaudutaan, kun  pakastimesta on viimeisetkin yrtit käytetty ja keittiön kaapissa on jäljellä vain kuivattuja. Kuivatutkin käyvät moneen paikkaan, mutta tuoreen yrtin tuoksua ei voita oikein mikään.

Idea basilikapuuroista syntyi, kuten moni muukin idea, unettoman yön hiljaisina tunteina. Hiutaleista valikoitui mukaan kaura miedon makunsa ja helpon muunneltavuutensa ansiosta. Resepteissä on jälleen käytetty Mummini suosikkia, Elovenaa – tietenkin luomuna.

Tällä viikolla puuroresepteiksi päätyivät seuraavanlaiset keitokset:
Basilika-persikkakaurapuuro
Kookos-basilikakaurapuuro
Lakritsi-basilika-kookoskaurapuuro
Kanelinen basilika-omenakaurapuuro

puurobasilikaomena03

Basilika-persikkakaurapuuro

(Neljälle hengelle)

Persikka ja basilika ovat ihmeellisen ihanat yhdessä ja kaurapuurossa niiden liitto on aikasen täydellinen. Säätele basilikan määrää makumieltymystesi mukaan. Voit aloittaa pienemmällä määrällä, jos basilika puurossa epäilyttää, mutta luulen, että aika pian tulet määrää lisänneeksi. Sen verran herkullinen tämä nimittäin on!

puurobasilikapersikka02

3 dl luomukaurahiutaleita
1 litra luomu täysmaitoa
2-3 luomupersikkaa (tölkistä tai tuoreita)
12-15 luomubasilikan lehteä (tai maun mukaan)
n. 2 tl luomusitruunanmehua
1 tl suolaa

1. Paloittele/hienonna persikat pieniksi. Jätä muutama siivu puuron päälle koristeeksi, jos haluat.
2. Sekoita maidon joukkoon hiutaleet ja keitä puuroksi. Muista sekoitella välillä. Lisää joukkoon pilputut persikat ja sekoita.
3. Hauduta noin 15 minuuttia.
4. Lisää joukkoon silputut basilikan lehdet sekä sitruunanmehu.
Sekoita ja anna hautua vielä pari minuuttia.

Kookos-basilikakaurapuuro

(Neljälle hengelle)

Kookos-basilikapuuro syntyi melkein vahingossa. Alun perin piti tulla jotain muuta, mutta raaka-aineita tuoksutellessa uusi idea syrjäytti alkuperäisen ja lopputuloksena oli kookos-basilikapuuro, johon luomuinen vaniljauute tuo pehmeyttä ja luomusitruunanmehu hiukan särmää. Yhdistelmä on aika herkullinen.

puurobasilikakookos01

3 dl luomukaurahiutaleita
8 dl luomukookosmaitoa
2 dl vettä
1-2 tl luomu vaniljauutetta
n. 2 tl luomusitruunamehua
13-20 luomubasilikan lehteä (tai maun mukaan)
1 tl suolaa

1. Sekoita kookosmaidon ja veden joukkoon vaniljauute sekä hiutaleet ja keitä puuroksi. Muista sekoitella välillä. Hauduta vähintään 15 minuuttia.
2. Lisää joukkoon silputut basilikanlehdet sekä sitruunamehu.
3. Hauduttele pari minuuttia ja herkuttele.

Lakritsi-basilika-kookoskaurapuuro

(Neljälle hengelle)

Lakritsi-basilika-kookospuuro taitaa olla tämän viikkoisista puuroista oma suosikkini ja niin se taitaa olla lastenkin.

Valinta tosin on vaikea, sillä jokainen puuro on omalla tavallaan aivan ihanan makuinen. Tämän suuntaan taidan kuitenkin kallistua, sillä lakritsi nyt vain sattuu olemaan yksi lempimauistani.

puurobasilikalakritsi03

3 dl luomukaurahiutaleita
8 dl  luomukookosmaitoa
2 dl vettä
n. 2 tl luomusitruunamehua
n. 2 tl luomulakritsijauhetta
(2 tl vaniljauutetta)
1 tl suolaa

1. Sekoita kookosmaidon ja veden joukkoon hiutaleet (sekä luomuvaniljauute) ja keitä puuroksi. Muista sekoitella välillä.
2. Lisää joukkoon sitruunamehu ja lakritsijauhe. Hauduttele noin 15 minuuttia.
3. Lisää joukkoon silputut basilikan lehdet. Hauduttele vielä minuutti pari ja herkuttele puuroannos muutaman tuoreen basilikanlehden kera.

puurobasilikalakritsi02

Kanelinen basilika-omenakaurapuuro

(Neljälle hengelle)

Kanelinen basilika-omenakaurapuuro maistui suloiselta sekoitukselta kaikkia aineksia. Kaneli ja omena toivat mieleeni isoäidinaikaisen keittiön auringon lämmittämänä kesäpäivänä, tuulen henkäyksen tuodessa basilikan tuoksun puutarhasta keittiöön.

Säätämällä basilikan määrää pystyy helposti vaikuttamaan siihen, maistuuko puuro enemmän omenalta ripauksella basilikaa vai tuleeko basilikan maku vahvemmin esiin. Meiltä löytyi kannattajat kumpaisellekin makuelämykselle.

puurobasilikaomena02

3 dl luomukaurahiutaleita
1 litra luomumaitoa
2 luomuomenaa
4 reiluhkoa hyppysellistä kanelia (tai maun mukaan)
n. 15-20 luomubasilikan lehteä (tai maun mukaan)
1 tl suolaa

1. Pese omena ja paloittele se pieniksi kuutioiksi.
2. Kaada kattilaan maito, omenanpalat, kaneli ja suola.  Hauduttele hiukan kovemmalla lämmöllä noin 5 minuutin ajan, jotta omenanpalat hiukan pehmenevät, mutta niissä on yhä mukavaa purutuntumaa.
3. Lisää joukkoon kaurahiutaleet, kiehauta ja sekoita välillä. Anna hautua n. 15 minuuttia.
4. Tarjoile vaikkapa omenaraasteen ja pienten basilikanlehtien kera. Jos omena on kovin hapan ja kaipaat lisää makeutta lisää hiukan sokeria tai hunajaa.

——————–

Ensi perjantaina sitten jotain ihan muuta. Itseänikin jännittää, mitä mahtaa keittiössä viikon aikana hautua resepteiksi saakka. 🙂

Aiemmat Luomulaakson Puuroperjantain postaukset voit lukea täältä.

website statistics




web
analytics