Aihearkisto: Vieraslajit

Lupiinit lakoon

Lupiinit lakoon
Lupiinilauma kotimme lähellä.

Pihaamme mystisesti saapuneen jättipalsamikasvuston alkuperä alkoi selvitä meille. Emme ihan heti muistaneet, että viime vuonna pihaan tilattiin isohko sorakuorma, joka tuotiin kuorma-autolla sivupihalle ja kärrättiin sieltä erissä takapihalle. Kun  aloimme ajatella, mihin joka paikkaan soraa laitettiin ja millä reiteillä sitä kärrättiin, alkoi jättipalsamien sijaintipaikoissakin olla tolkkua. Tuo tuiki tarpeellinen sorakuorma on siis todennäköinen syyllinen tämän kesän äkkiä ilmaantuneisiin harmillisiin jättipalsamipöheikköihimme.

Jättipalsamin leviämisestä suivaantuneina aloimme katsella pihaamme vuosi vuodelta lähemmäksi tulevaa lupiiniviidakkoakin hiukan toisella tavalla ja niin päätin rimpauttaa kuntaan ja kysyä olisiko sopivaa, jos alkaisimme raivata tuota pihaamme uhkaavasti lähestyvää pöheikköä. Muutaman tunnin odottelun jälkeen oli kunnasta käynyt jo joku kurkkimassa lupiinitilannetta tien varrella ja lupa lupiinien poistoon tuli ja tulevina vuosina meidät voikin nähdä tienpätkän lupiiniviidakkoa kaatamassa. Toivottavasti työ tuottaa tulosta ja saamme tulevaisuudessa nähdä enemmän kotoperäisiä kasveja tienpientareella.

lupiini03
Muutama yksittäinen lupiini, jotka olivat jo ihan parin metrin päässä pihastamme.

Mitä vikaa lupiineissa sitten on?

Luulenpa, että aika monen lapsuudenkodin puutarhassa kasvoi lupiini. Siniset, vaaleanpunaiset ja valkoiset upeat kukinnot olivat ainakin minusta hurjan kauniit ja kuvittelin aina, että sitten joskus nappaisin noita tummia, kypsiä siemenkotia mukaani ja kylväisin ylväitä kukkia omaankin pihapiiriini. No, vuodet toivat tietoa ja mieli muuttui. Enää en haaveile kukkivista lupiinimetsiköistä vaan yritän kaikin voimin pitää nuo kasvit poissa pihastamme ja sen lähistöltä.

Lupiini tuotiin Suomeen alun perin 1800-luvulla Pohjois-Amerikasta ja sen jälkeen se onkin tehokkaasti levinnyt ympäri Suomen. Yksi kasvi tuottaa satoja siemeniä, joten leviäminen on tehokasta ja nopeaa ja kasvutapa tukahduttava kotoperäisille kasvilajeillemme. Lupiini rehevöittää kasvipaikkaa ja syrjäyttää kotoperäiset niittykasvimme kuten kissankellon ja päivänkakkarat. Ongelmana on sekin, että lupiini ei kelpaa monille hyönteisille ravintokasviksi ja täten vaikeuttaa myös kotoperäisten hyönteistemme menestymistä.

Tuossapa monta hyvää syytä tarttua toimeen, vaikka tilanne näyttäisikin kurjalta. Pala palalta etenemällä isompikin asia saadaan selätetyksi.

lupiini01
Kesän lämmössä kypsyviä siemenkotia.

Entäpä jos jokainen meistä ottaisi vastuulleen pätkän tienreunaa?

Mitäpä jos edes osa meistä alkaisi todenteolla niittämään ja/tai kaivaman lupiinikasvustoja maasta? Tai edes vain estäisi siementämisen, jotta lupiinien voittoisa leviäminen saataisiin estetyksi?

Tiedän, että moni pitää taistelua lupiineja vastaan jo mahdottomana, mutta jos mukaan saataisiin paljon ihmisiä ei tilanne olisi lainkaan niin mahdoton, sillä kun jokainen tekisi asian eteen jotain olisi tilanne jo ihan toinen eikä kenelläkään olisi kohtuutonta kuormaa.

Muutos nykyiseen olisi merkittävä jo pelkästään siten, että uusien kasvustojen syntymistä alettaisiin estää. Ja itse tuumin, että jos joka vuosi niittäisi kasvin matalaksi ja pikku hiljaa poistaisi osan jo olemassa olevista, niin jonain vuonna lupiineja ei enää olisi.

lupiini02
Lupiinin juurakon poistoa.

Oma projektimme

Mieheni ja minä päätimme ottaa huoleksemme pätkän tiestä, jonka varrella asumme. Toivomme, että lopulta saamme nyt syntyneet lupiinikasvustot poistettua, mutta jos onnistumme edes estämään kasvuston leviämisen olemme onnellisia, sillä tienvarressa on vielä runsaasti kotoperäisiä niittykasveja.

Eilen aloitimme projektimme ja koska lupiinit olivat viikon aikana ennättäneet jo kasvatella aika komeita siemenkotia, emme tänä vuonna tehneet muuta kuin kaivoimme meidän puolellemme tietä ilmaantuneet lupiinit juurineen pois ja toiselta puolen tietä katkoimme kukkavarret siemenineen pois, jotta uusia kasveja ei niistä pääsisi syntymään.

Ensi vuonna aloittamme projektin ajoissa ja niitämme kasvin maan tasalle mahdollisimman pian. Tämän kesän kukkavarsisaldo oli 6 täyttä jätesäkillistä, mutta saimmepas kaikki talteen ja kasvit eivät pääseet leviämään lisää!

lupiini04
Poistimme varovasti kukkavarsia, joissa oli jo siemenkotia.

Auttaisitko sinäkin kotoperäisiä lajejamme menestymään?

Uskon, että meidän jokaisen lähistöllä on jokin alue – tienvarsi, niitty tai jokin muu alue –  jonka lupiinit ovat vallanneet tai valtaamassa. Mitäpä jos pidettäisiinkin yhdessä huolta kotoperäisistä lajeistamme ja kävisimme kaikki yhdessä tuumin taisteluun lupiinia vastaan. Tuskin saamme sitä enää koskaan kokonaan pois, mutta jo leviämisen hillitseminen ja se, että lupiini ei leviäisi uusille tien varsille ja niityille olisi iso asia.

Soitto omaan kuntaan/kaupunkiin tai maanomistajalle (riippuen kenen mailla lupiinit kasvavat) ja homma saadaan nopeasti alkuun, sillä moni kunta katsoo hyvinkin suopeasti tällaista toimintaa ja jotkin kunnat jopa tarjoavat välineet vieraskasvien poistoon ja osa jopa kuljettaa säkitetyt kasvijätteet maksutta pois. Moni maanomistajakaan ei pistä pahakseen, jos talkoovoimin saadaan alueita vapaiksi lupiineilta.

Tänäkin kesänä on järjestetty ja järjestetään yhä monilla alueilla mm. paikallisten järjestöjen kautta tienvarsien ja niittyjen raivaamista vieraslajeista. Kannattaa tutustua oman alueen toimintaan ja mennä mukaan! Ja aina voi alkaa laittaa omaakin projektia pystyyn, jos alueella ei sellaista vielä ole!

————————-

Vieraslajeista kannattaa lukea lisää vaikkapa Vieraslajit-sivustolta ja opetella yleisimpien vieraslajien tuntomerkit. Mm. jättipalsami ja jättiputki kuuluvat ei-toivottujen kasvien listaan ja jättiputken torjunnassa on syytä olla hyvin varustautunut, sillä kasvi sisältämä kasvineste reagoi yhdessä auringonvalon kanssa ja iholle joutuessaan neste voi aiheuttaa hyvin vakavia palovamman kaltaisia oireita.

lupiini05
Siemenkodat päätyivät suoraan säkkiin.

————————————————

Seuraatko jo Luomulaaksoa Facebookissa? Tai Instagramissa? Jos et, niin tule ihmeessä mukaan! Facebookissa jaan myös linkkejä kiinnostaviin uutisiin ja Instagrammissa väläyksiä arjen touhuista, joista kaikki eivät milloinkaan päädy blogiin saakka. Molempien kautta voit tietenkin seurata blogipäivityksiä.


site stats

Jättipalsami tuli kylään

lupiini
Lupiinilauma kotimme lähellä. Kaunis, mutta vieraslaji sekin.

Olen ollut aina hyvin tarkka sen suhteen, millaisia kasveja pihaamme ilmestyy. Esimerkiksi lupiinia en halua suurin surminkaan päästä pesiytymään pihaamme, vaikka se tuntuu vuosi vuodelta saartavan tonttiamme aina vain tehokkaammin. Olemmepa parina viime vuonna käyneet kaivelemassa liian lähelle ilmaantuneita taimia poiskin ja ylläpitäneet tällä tavalla jonkinlaista turvaväliä.

Jättipalsami tuli kylään

En ollut millään uskoa silmiäni muutama päivä sitten kävellessäni pihamme pyöräpaikan ohitse. Tuntui, että ihan hetkessä oli pyörätelineen viereen noussut pöheikkö. Se oli ilmaantunut kuin tyhjästä ja vallannut aukean tilan tiheällä kasvustollaan. Mieleeni nousi heti yksi nimi. Jättipalsami.

Jättipalsami tuli kylään

Jättipalsami (Impatiens glandulifera) on yksi Suomeenkin pesiytyneistä vieraslajeista ja se on peräisin Himalajan alueelta Intiasta. Kukka on toki ihan kaunis, mutta jättipalsami leviää äärimmäisen herkästi, sillä yksi kasvi voi tuottaa jopa 4000 siementä ja kasvi sinkoaa siemenet useiden metrien päähän emokasvista.

Nimensä mukaisesti jättipalsami kasvaa suureksi. Yleisin koko lienee 1,5 metriä, mutta kasvi voi venyä kolmimetriseksikin, kun kasvupaikka on suotuisa.

Vieraslajit.fi kertoo, että  ”Euroopan komission rahoittaman DAISIE-tietokannan mukaan jättipalsami kuuluu Euroopan 100 pahimman vieraslajin joukkoon.

Noilla tiedoilla päätimme ryhtyä välittömästi toimiin epätoivotun vieraan saamiseksi pois pihaltamme. Voi olla, että tämä viikko meneekin metsästäessä pihalta ne pienimmätkin jättipalsamin taimet. Niitä uskomattoman pieniäkin tuntuu olevan melkein joka puolella.

jättipalsami02

Jättipalsamin kitkeminen

Jättipalsamin juuret eivät onneksi ole kovinkaan tehokkaasti kiinni maassa ja koska kasvikaan ei ole ihmiselle vaarallinen (vaan itse asiassa kuulema syötävä  – olisiko tässä kenties seuraava raaka-aine Puuroperjantaihin? 😛  ) on sen poistaminen kohtalaisen helppoa, vaikkakin työlästä, sillä kasvustot ovat yleensä aika tiheitä. Kasvien poistaminen on syytä tehdä hyvissä ajoin eli mieluiten jo silloin, kun kasvi on vielä pieni eikä kukkiakaan ole muodostunut. Jo muodostuneet siemenkodat poksahtavat helposti auki ja uusi sukupolvi jättipalsamia pääsee nopeasti valloilleen. Kasvi  leviää onneksi vain siemenistä, joten huolellinen työ kantaa hedelmää jokusen vuoden päästä.  Tarkempia tietoja jättipalsamin hävittämisestä voit katsoa täältä.

Silmät kannattaa pitää auki, sillä ainakin meille on edelleen hämärän peitossa, mistä jättipalsamilaumat omalle takapihallemme täksi vuodeksi ilmestyivät. Niitä ei nimittäin ole aiemmin näkynyt ja etenkin osa nyt havaituista kasvupaikoista on enemmän kuin outoja – jättipalsami nimittäin puukkaa innokkaana ylös myös takapihalle rakennetun puisen kulkureitin lautojen alta. Tämä viikko kuljetaankin jätesäkkien kera ympäri pihaa ja poimitaan pois jokainen silmiin osunut jättipalsaminalku. Varmuuden vuoksi taidamme tarkistaa ihan jokaisen kolkan.

jättiputki

Onnellisia olemme siitä, että pihaamme nyt pesiytynyt jättipalsami on kuitenkin vaaraton toisin kuin vaikkapa jättiputki, jota emme toivo edes lyhyelle visiitille. Jättiputken torjunta ohjeet on hyvä lukea tarkkaan ennen kuin ryhtyy toimenpiteisiin, sillä kyseinen kasvi ei todellakaan ole sieltä harmittomasta päästä.

Kaikensorttisista vieraslajeista voi lukea lisää vieraslajit-sivustolta. Sieltä löytyy myös ohjeet, kuinka toimia minkäkin kasvin tai öttiäisen kohdalla. Lisäksi sivuston kautta voi ilmoittaa omista vieraslajihavainnoistaan.


free hit counter