Aihearkisto: Puutarha

Linnuille ruokaa

Viikonloppuna monen muun jutun ohessa sain viimein pystytetyksi linnunruokintatelineen takapihan kaaoksen keskelle. Kyllä huomaa, että talvi yllätti, kun siellä ympärilleen katselee, mutta koska vuorokaudessa on vain 24 tuntia niin eipä siinä auta muu kun priorisoida, jos täytyy valita  siistin takapihan  ja valmiin keittiön väliltä.

linnunruokinta03

Ajattelin kyllä, että olisi ehkä ollut järkevää irrottaa muutama minuutti aikaa ennen pakkasia ja iskeä teline maahan aikaisemmin, mutta sujuipa se riittävän hyvin vielä pienessä pakkasessakin. Helpommalla vain olisi päässyt, kun olisi tehnyt aikaisemmin.

Meillä ei nyt muutamaan vuoteen ole lintuja ruokittu. Vanha lintulauta tupsahti maahan enkä koskaan päässyt niin pitkälle, että olisin sen uudelleen puuhun ripustanut. No, kyseinen puukin on ollut poissa jo jokusen vuoden ja piti miettiä toisenlaisia vaihtoehtoja. Metallinen teline vaikutti sopivalta ja sellainen pihalle siis laitettiin.

Nyt teline lastattiin talipalloilla, pähkinöillä ja auringonkukansiemenillä, mutta tarkoitus olisi vielä laittaa ainakin kauraa ja pohdinpa sitäkin, josko omenakin olisi ihan mukava lisä sinne. Telineessä on vielä kolmisen paikkaa vapaana joten olisi ihan mukava lisätä tarjontaa ja katsoa millaisia lintuja ruokintapaikalle saisimme vieraaksi.

linnunruokinta02

Epäilin, että menisi hyvän aikaa ennen kuin lintuja ruokailemaan ilmaantuisi, mutta ihmeekseni näin kuin vain puolisen tuntia asennuksesta paikalle lehahti talitintti parvi, joka alkoi ahmia uuden ruokintapaikan antimia.  Pääsemme mukavasti seuraamaan ruokahuoneen ikkunasta siivekkäiden ystäviemme puuhia ja etenkin pienin tuntuu istuvan välillä varsin tiiviisti nenä melkein ikkunassa kiinni.

Lapsuuden kodissani ruokittiin joka talvi lintuja. Ehkäpä juuri siksi olen niin kovasti kaivannut omallekin pihalleni tätä talvista tapaa. Minä sain lapsena monesti käydä täyttämässä lintulaudan, joka tyhjeni aikamoista vauhtia, sillä siellä vieraili aikamoinen määrä siivekkäitä. No, ihan kaikki lintuihin liittyvät puuhat eivät toki olleet mieluisia. Yksi niistä oli ruokintapaikan siivoaminen kuorista ja jätöksistä, mutta sekin oli tehtävä, jotta taudit eivät leviäisi.

Nyt odotamme jännityksellä, millaisen yleisöryntäyksen saamme tänään nähdä. Näin aamusella on ollut vielä aika hiljaista, mutta eiköhän päivän mittaan liikenne lisäänny.

Lintujen talviruokinnasta ja muusta saa helposti tietoa vaikkapa BirdLifen sivuilta.

linnunruokinta01


free
hit counter


Kompostialueen kunnostusta ja keittiöremonttia

Viikonloppuna sekä keittiöremontti että pihahommat harppasivat aimo askeleen  eteenpäin. Onneksi. Talven voi jo melkein haistaa ilmassa,  sillä sen verran kirpakoita ovat lokakuiset aamut olleet.

Kompostoriurakka alkaa olla melkein valmis. Vielä pitää yksi kompostori vanhalta paikalta tyhjentää ja siirtää ja sitten se onkin siinä ja ainakin tuon urakan puolesta sopii lumen tulla. Parin muun projektin puolesta ei sitten ihan vielä.

Kompostialueen kunnostusta ja keittiöremonttia

Viikonloppuna mieheni uurasti isänsä kanssa keittiöremonttimme parissa ja nyt lattia ei ole enää ihan vain betonikuoppa vaan on saanut somisteeksi niin kattohuopaa kuin puutavaraakin ja ensi viikonloppuna olisi tarkoitus päästä puhaltamaan ekovillat paikoilleen ja jos kaikki menee ihan putkeen niin sitten seuraavalla viikolla saisimme jo lautalattian paikoilleen ja viikon lopulla saapuisikin se kauan kaivattu keittiökalustelasti ja pääsisimme laittamaan kaappeja paikoilleen ja lopulta sitten lastaamaan ne ympäri taloa olevat astiat, ruokatavarat ja muut pakoilleen. Maltan tuskin odottaa, että pääsen pakkaamaan tavaroita uusiin kaappeihin. Muutos vanhaan on niin suuri, että pitää kyllä hiukan pohtia, mikä kaappi onkaan se paras paikka millekin tavaralle. No, siihen hommaan saa kyllä kulumaan aikaa, mutta ihanaa puuhaa se silti on!

syksy

Itse vietin ison osan viikonlopusta takapihalla lasten kanssa. Saimme täytettyä vanhan hiekkalaatikon mullalla ja istutettua siihen viimeisen alppiruusun taimen, joka tarttui kaupasta mukaan, kun kauppasivat puoleen hintaan. Saimmepa vielä kompostorialueenkin aikamoisen hienoon kuntoon, kun pinosimme huussikuivikkeet yhteen nurkkaan ja toiseen taas talvikuivikkeet, jotka auttavat kompostoria pysymään toiminnassa talvipakkasillakin. Vielä kun saataisiin nakuteltua aluetta ympäröivä aitakin loppuun niin olisi varsin hyvä tilanne, mutta pelkään pahoin, että se homma jäänee ensi keväälle. Tässä kohtaa huomaa, kuinka paljon keittiön vesivahinko sotki aikataulujamme. Kaikenlainen aitatolppien hienosäätökin on kiireen keskellä jäänyt, mutta ehtii sitä ensi vuonnakin.

takapihakompostori02

Pienimmäisemme oli pihapuuhissa mukana ja halusi väkisin kantaa yhden 30 litraisen säkin paikoilleen saakka. Väillä piti kantamus laskea maahan ja sen verran iso urakka se hänelle oli, että seuraavat säkit kannettiin yhdessä äidin kanssa. Ihanaa oli huomata, kuinka pieninkin oli mukana pihatöissä ja laitoimme kaikkea kuntoon talvea varten yhdessä, perheenä.

Olen aina pitänyt hirveästi siitä, että teemme asioita yhdessä. Vaikka arki ei aina anna myöden kaikelle vapaa-ajan mukavalle tekemisille, niin ainakin rakennamme arjen asioita yhdessä meille kaikille.

takapihakompostori01
Kuvat: © Luomulaakson Maria

shopify analytics ecommerce


Puutarhavaja on avattu!

Tällä viikolla on huhkittu puutarhavajan kimpussa, joka ei ollut vielä ihan valmis. No, ei se ole vieläkään ihan valmis, mutta melkein.

Puutarhavaja on avattu!

Koko homma alkoi kuitenkin jo kesän kynnyksellä ja puutarhavaja oli vain osa takapihan projektia, josta suurin lienee kuitenkin aita, josta on onneksi jo suunnilleen puolet valmiina.

Koko projekti alkoi kuitenkin jo tätäkin aiemmin, kun siirsimme lasten kanssa multakuorman pois rakentamisen tieltä. Mukana oli myös taapero, joka iloisesti hiekkalapiollaan lappasi multaa kottikärryihin. No, jokainen lapiollinen oli poissa muiden lapioista. 😀

puutarhavaja03

Kesäinen työmaamme on tuntunut loputtomalta eikä se toki vieläkään ole miltään osin lopussa, mutta muutaman listan, naulan ja maalitipan jälkeen on ulkovarasto kokonaan valmis eikä siihen enää siten tarvitse koskea. Ja voiton puolella ollaan jo siinäkin mielessä, että pääsin sisustamaan vajaa jo mieleisekseni, kun lattia saatiin vihdoin paikoilleen viime viikonloppuna. Sitä ennen vaja oli toiminut sateensuojana vähän kaikelle, joka sinne vain sopi.

Puutarhavaja on avattu!

Alku viikosta sain seinät ja katon käsiteltyä vaaleiksi. Tehtävä oli hyvinkin haastava, sillä aurinko porotti taivaan täydeltä ja lämpötila takapihallamme huiteli helposti 40 asteessa. Ilma vajan sisällä oli kuumaakin kuumempi ja vaikka katto tarjosikin varjon, niin sisäkaton käsittely saunasuojalla oli enemmän kuin haastavaa, sillä kuuma ilma muutti jo ennestään juoksevaakin juoksevamman aineen entistäkin nestemäisemmäksi ja sen saaminen pensselistä kattoon asti vaati ainakin muutaman taikatempun. Hyvä ovi ja noin tuhat litra vettä myöhemmin tuli kuitenkin valmista ja pääsin odottelemaan pintojen kuivumista.

puutarhavaja05

Lattialle levitin vanhat eteisen mattomme, jotka eivät enää ihan priimakunnossa olleet, mutta puutarhavajaan kelpasivat vielä vallan mainiosti. Matot olivat mukavan pehmeät ja niillä onkin mukava kävellä – kengät nimittäin jätetään tässä puutarhavajassa ovelle. Tulevaisuudessa vajan eteen tehdään pieni terassi, jotta tämä on helpompi toteuttaa ja sadekaan ei piiskaa maasta multaa vajan seiniin.

puutarhavaja_toinenpuoli

Vielä ei varastoon ole ihan kaikki tavarat ehtineet.  Vanhaa, pellettisiilon yhteydessä olevaa varastoa olemme tyhjentäneet pienissä erissä, pesseet kaiken pellettipölyn tavaroista ja siirtäneet uuteen vajaan. Pellettisiilo nimittäin vuotaa aina täytön aikana sen verran, että varastossa olleet ruukut ja muut puutarhakamppeet ovat saaneet pehmoisen kellertävän kerroksen päälleen ja aloin jo ihan todenteolla kyllästyä tuohon pari kolme kertaa vuodessa tapahtuvaan ”tomuta puutarhatarvikkeet”-operaatioon.

puutarhavaja09

Puutarhavajaan hyllyt tulivat vanhasta ”ompelimostani”, joka purettiin pois ”leipomon” tieltä. Korkeus oli juuri sopiva ja hyllyt saatiin nopeasti pystyyn ja tuntuivat varsin toimivilta uudessa tehtävässään. Ne olivat olleet ovisyvennyksessä sateensuojassa tähän saakka ja ilmeisesti hyllytolppien reiät toimittivat samalla myös ötökkähotellin virkaa, sillä muutama reikä oli muurattu nätisti umpeen, kun taas toisista oli jo lähdetty maailmalle. No, olipa hyvä, että olivat monikäyttöisiä eivätkä vain rumentaneet maisemaa siinä väärässä paikassa ollessaan! Olisiko erakkomehiläinen asuttanut hyllytikkaamme. Saattaa olla. Joku tietävämpi osaisi ehkä kertoa. 🙂

puutarhavaja06

Puutarhavajaan muutti myös lapsuudenkodistani peräisin oleva puinen arkku sekä laatikko. Molemmat sopivat tilaan todella hyvin ja arkku imaisi sisäänsä suuren määrän puutarhakampetta ja pitää ne hyvin suojassa.

puutarhavaja07

Pienempi laatikko taas on tukeva ja painava ja sen sisään laitoin kuokkia ja sen sellaia pystyyn. Onpa siellä pappani vanha jäätuurakin odottamassa talven kaljamia. Laatikosta puuttuu vielä iso kasa työkaluja ja homma jatkuukin taas hyvin nukutun yön jälkeen.

puutarhavaja08

Puutarhavaja ei olisi kuitenkaan täydellinen, jos siellä ei olisi jotain missä lepuuttaa jalkojaan. Niinpä toiselle seinustalle, arkkua vastapäätä, laitoimme kaksi vanhaa tuolia. Ne samat, jotka löysimme muutama vuosi takaperin eräästä kierrätyskeskuksesta ja nappasimme mukaan. Tuoleja oli yhteensä neljä ja kaksi niistä saa nyt jatkaa elämäänsä puutarhavajassa. Toiset kaksi menevät varmaankin etuoven puolelle oven pieleen, jotta sielläkin pääsee lepuuttamaan jalkojaan.

Taperon kanssa olemme jo testailleet tuoleja ja niillä jalkoja lepuuttaessa onkin naurettu jo monet naurut.

puutarhavaja_tuolit

Kesän kuluessa puutarhavajan sisukset hakevat varmaan vielä muotoaan ja ehkäpä sinne vielä eksynee joitain hyödyllisiä somisteitakin tuiki tarpeellisten kapistusten lisäksi. Onneksi hyllyjä on yhä tyhjänä! Ei tosin kauaa, kun ruukkuarmeija muuttaa sisään!

Luulenpa, että minulla on jossain laatikoiden uumenissa juuri oikeanlaisia somistejuttuja tätä tilaa varten. Sellaisia, jotka tekevät tästä ihan omanlaisensa paikan.

puutarhavaja_nalle

Kuvat: © Luomulaakson Maria 

web analytics


Kuulumisia takapihalta

Kohta jo melkein kaksi viikkoa ovat työpäivät venyneet illan tunneille saakka, kun olemme sahanneet, ruuvanneet ja rakentaneet niin aitaa, puutarhavajaa kuin montaa muutakin rakennelmaa.

Kuulumisia takapihalta

Tuntuu, että työt eivät edes tekemällä lopu ja aina tulee jokin uusi kohta, jonka kimppuun pitä seuraavaksi käydä. Aika varmaa on jo nyt, että kun mieheni taas maanantaina palaa töihin, emme ole saaneet kaikkia projekteja saatettua loppuun, vaikka veljenikin on ollut auttamassa.

Aitaa pitää vielä rakentaa kymmenisen metriä, ehkä vähän päällekin, biojätesäiliöt pitää siirtää toiselta puolelta taloa takapihalle, puutarhavajasta puuttuu yhä lattia ja yksi pieni rakennus on vielä hyvin alkutekijöissään. Ei taida enää tämän viikon päivät ja tunnit yksin riittää.

Aidan väriksi valittiin naapurin toiveesta ruskea väri (Karhu) ja täytyy sanoa, että sopii se varsin hyvin ympäröivään luontoon ja vihreiden puiden sylissä on väri  sangen sopiva ympäristöönsä.

kuva_mansikkaa

Remontin ohessa olemme onneksi ehtineet kipaista Mattilan luomutilalla mansikkaostoksilla ja pakastimeen saatiin talveksi laatikko poikineen noita mehukkaita luomuherkkuja.  Osa tuli syötyä kyllä ihan heti! 🙂

Mutta se takapihan remontti – se on kyllä vienyt leijonanosan kaikesta ajasta ja energiasta.

kuva_takapihasora

Elämästä tulee kuitenkin monin kertaisesti yksinkertaisempaa uusien rakennelmien myötä. Aita pitää pihalla niin koiran kuin taaperonkin ja putarhavaja tuo kovasti  kaivattua tilaa lisää, mutta sillä on myös äärimmäisen tärkeä tehtävä aidan kannalta.

Asumme kalliolla ja kalliolle voi olla hiukan haastavaa rakentaa tukevaa aitaa ilman suurempia työvaiheita. Niinpä pieni puutarhavajamme on osana aitaa ja tekee siitä tukevan.

kuva_takapiha_vaja1

Vanhin poikamme, Mikaelkin on ollut mukana ja hän maalasikin toisen puolen jo rakennetusta aidasta ihan yksin. Se on varsin hyvin, sillä maalattavaa oli suunnilleen 10 metriä tai oikeastaan 20 metriä, koska aita piti käsitellä kahdesti.

Remonttien yhä syödessä kaiken ajan taitaa Luomulaakso jatkaa kohtalaisen hiljaista elämää vielä hetken aikaa täällä blogin puolella. Instagram-tili sen sijaan päivittyy varsin ahkerasti tämänkin keskellä ja moni teistä onkin seurannut sitä kautta takapihamme muutosta ja vähän muutakin elämää.

kuva_takapiha_vaja


free web stats


Pihan kukkijoita remontin keskellä

Pihan kukkijoita remontin keskellä

Huomaa, että muutama pihalta pois vietetty vuosi on tehnyt tehtävänsä ja kukkapenkistä on moni kasvi hävinnyt jonnekin nokkosten vallattua tilan. No, ainakin riittää tekmistä siinäkin, että saattaa taas kukkapenkin kuntoon.

Onneksi kukkijoitakin löytyy silti ihan mukavasti ja pihalla alkaakin taas enemmän ja enemmän pörräillä hyönteisiä ja perhosiakin. Pahemmin ei puutarhaa vain ole ehtiyt ihailla tai korjaillakaan, kun aika hujahtaa aika totaalisesti meneillään olevan remontin parissa. Samainen asia on pitänyt minut aika tehokkaasti poissa blogistakin. Instagramia olen ehtinyt välillä päivitellä parilla kuvalla.

kukka_vuorikaunokki02

Asetin itselleni takarajaksi kesäkuun 10. päivän, jolloin kaikki istutukset pitäisi olla kunnossa. Silloin ehtivät vielä varsin hyvin, vaikka en normaalissa aikataulussani olekaan. Onneksi puutarhanhoito ei ole ihan niin vakavaa kuitenkaan. 🙂

Remontin keskellä kipaisin ihastelemassa muutamaa kukkijaa ja napsasin vielä kuvat teidänkin iloksi!

kukka03

Kyllä näitä ainakin enemmin katselee kuin keskeneräistä ”leipomon” seinää, josta näkyy eristeet ja pala vanhaa ulkoseinääkin!

kukkakeltainen04

Huomasin muuten, että en enää muista mitä kukkasia olen tullut aikanaan istutaneeksi. Kovin harvan kukan nimen tunnun enää muistavan, mutta liekö sillä niin väliä. Enpä minä niitä nimien vuoksi istuttanutkaan. 🙂 Ja yhtä kauniita ne ovat nimillä tai ilman!

kukka_rodo05

 



free hit counters


Istutuspuuhia lasten kanssa

Kevään lämpöiset kelit ovat hellineet jo ihan kunnolla. En pahemmin pidä liian kuumasta ja helleraja on minusta ehdottomasti jo liian kuuma, mutta aurinkoinen sää mahdollisti pitkät päivät ulkona ja tuloksena oli paljon valmiita istutuksia ja multaakin on saatu siirrettyä isot kasat kasvimaalaatikoihin. Eilinen sade oli silti tervetullutta vaihtelua, sillä kaikki tuntuivat jo janoavan vettä. Mukavaa oli sekin, että ei tarvinnut kastella mitään, kun vesisade hoiti homman.

kuva_taaperosipuli02

Lapset – etenkin taapero – ovat nauttinut istutuspuuhista ja viime viikolla saimme viimeiset sipulit maahan. Pienin kasvimaalaatikkomme sai sisäänsä punasipulinalut ja nyt toivomme, että syksyllä meillä on mukava keko herkullisia punasipuleita salaatteihin ja muihin herkkuihin.

Taapero nautti istutuspuuhista ihan siinä määrin, että edes isoveljien yhteishali ei saanut häntä pysymään erossa sipuleista vaan käsi kurotti ottamaan uutta sipulia istutuskuoppaan. 😀

Istutuspuuhia lasten kanssa



shopify analytics tool