Aihearkisto: Luomutila

Haluaisitko mainostaa ilmaiseksi luomutilaasi tai ekoyritystäsi?

Viime aikojen ikävät uutiset lopettavista luomutiloista sekä luomu/ekokaupoista saivat minut mietteliääksi. Tilallisen tai yrittäjän arki ei ole helppoa. Noiden ajatusten keskellä  mieleeni nousi idea.

kuva_maisema01

Haluaisitko mainostaa ilmaiseksi luomutilaasi tai ekoyritystäsi Luomulaakso-blogissa?

Luomulaakso-blogissa on mainoksia. Olisi mukava, jos noista blogimainoksista  olisi monelle iloa.  Näistä ajatuksista sekä halusta auttaa tämä idea sitten lähti.

Haluaisin tarjota ilmaista mainostilaa  niin luomutiloille kuin erilaisille kotimaisille pienille eko/luomuyrityksille, kuten esimerkiksi kaupoille ja  ravintoloille.

Mikäli haluat mainostaa ilmaiseksi yllä olevaan kuvaukseen istuvaa elinkeinoasi, laita minulle viestiä ja kerro tilastasi/yrityksestäsi.

Mainosta varten tarvitsen mielellään 300×250 kokoisen bannerin. Tarvittaessa voin myös auttaa sellaisen tekemisessä.  Jokainen bannerimainos olisi vaikkapa kuukauden kerrallaan tuossa blogin sivupalkissa kävijöiden ihasteltavana ja lisäksi jakaisin mainoksesi enemmän kuin mielelläni myös somessa: mm. Instagrammissa ja Facebookissa.

Bannerisi voi olla perinteinen mainos tai se voi sisältää vaikkapa alekoodin lukijoille. Mikä vain parhaiten sinulle sopii. Toteutustapoja on monia.

Mikäli innostuit ajatuksesta, niin laita minulle sähköpostia (maria(at)luomulaakso.fi) tulemaan, niin saadaan mainos mahdollisimman pian pyörimään. Mainospaikkoja on tarjolla 2 per kuukausi.

P.S. Oletko huomannut, että voit halutessasi saada luomutilasi/luomukauppasi listatuksi Luomulaaksossa kohdassa luomu- ja ekolinkit.

Haluaisitko mainostaa ilmaiseksi luomutilaasi tai ekoyritystäsi?


shopify site analytics



shopify analytics ecommerce tracking


Traktorin kyydissä luomupossutilalla

Traktorin kyydissä luomupossutilalla

Tänä kesänä ehdimme onneksi tehdä vähän muutakin kuin vain remonttia. Yksi näistä kesän kohokohdista oli vierailu Kiven Säästöpossussa, jossa kävimme melkein koko perheen voimin.

kivenpossu2016_15
Kiven Säästöpossu

Lapset olivat yhtä mieltä siitä, että possuja täytyi käydä katsomassa. Niinpä hiukan pilvisenä päivänä pakkasimme lapset autoon ja aloitimme vajaan tunnin ajomatkan kohti possutilaa. Matka sujui iloisesti ja kulki pitkin metsien ja myöhemmin peltojen reunustamaa tietä. Takapenkkiläiset katselivat maisemia ja juttelivat iloisesti näkemistään asioista.

Karkkilan keskustan läpi ajaessamme lapset muistivat jo, että enää ei ollut pitkä matka tilalle. Kokemus vahvistui, kun avarat pellot aukenivat tien molemmin puolin ja pääsimme ajamaan lempeissä maalaismaisemissa auringon välillä pilkistellessä pilvien lomasta.

kivenpossu2016_13

Possutilalle päästyämme jännitys etenkin taaperon kohdalla oli melkein käsin kosketeltava. Meillä aikuisilla oli yhä tuoreessa muistissa viime vuonna sanavarastoon tullut sana ”possu”, joka sai alkunsa juuri samaisella tilalla. Mukava kokemus vahvisti sanan muistamista ja samalla kertaa opittua possu-viittomaa käytettiin tiuhaan seuraavien viikkojen ajan. Mietimme, mikä tällä kertaa olisi se järisyttävin kokemus taaperolle.

kivenpossu2016_10

Lapset kirmasivat kurkkimaan possuja samalla kun isäntäväki . Reetta Kivi ja Timo Koli – apulaisineen tervehti iloisesti  uusia tulijoita herkullisen grillimakkaran tuoksun täyttäessä ilman. Vastaanotto Kiven Säästöpossussa onkin aina yhtä iloinen vuodesta toiseen.

kivenpossu2016_09

Possuja katseltiin hyvä tovi. Ihmeteltiin niiden kärsää ja saparoa. Juteltiin toisten possuja ihastelemaan tulleiden kanssa ja räpsittiin valokuvia välillä pienessä tihkusateessa, välillä muutama auringonsäde seuranamme.

kivenpossu2016_01

Possulan isot ovet oli avattu ja pääsimme lasten kanssa kurkkimaan, miltä sisäpuolella näytti. Possut vaikuttivat uteliailta meidän suhteemme ja moni kärsä puikahtelikin aidan rakosista haistelemaan uusia tuoksuja. Ja ehkä suloisin possukuva ikinä saatiin myös napatuksi.

kivenpossu2016_04

Possuja aikamme ihasteltuamme suuntasimme kohti traktoreita, joiden kyytiin oli taaperon aivan pakko päästä. Niinpä Rasmus lupautui kiipeämään kuskinpukille yhdessä Kasperin kanssa ja isoveljen huomassa oli hyvä tutustua maailmaan vähän korkeammalta. Hymy oli taaperolla herkässä, kun isoveli lupautui vielä toiseenkin traktoriin kaveriksi. Eikä mennyt aikaakaan kun uusi sana ja viittoma tarttuivat mieleen. Traktori oli elämys.

kivenpossu2016_07

kivenpossu2016_08

Aikaa oli kulunut hyvä tovi ja taapero alkoi olla jo väsynyt. Loppuajan hän matkusti isoveljen reppuselässä tilan ihmeitä ihastellen, kun kipaisimme vielä ostoksilla, sillä kesän grillimakkaravarannot piti vielä täyttää, koska edessä oli vielä mökkireissu, jossa tarvittiin makkaroita ja lihaa niin nuotiolle kuin keittiöönkin.

Vierailu Kiven Säästöpossuun oli jälleen ollut ilontäyteinen ja mukaan oli kerätty aimo annos elämyksiä aina pusuttelevista possuista suureen traktoriin sekä tilan lasten puumajaan, joka ihastutti vihreällä lehtikatollaan puun oksien kannatellessa kesäistä leikkipaikkaa. Retkestä puhuttiin vielä pitkään.

kivenpossu2016_11

Kiven Säästöpossu on mukana tänä lauantaina 10.09.2016 pidettävässä Osta tilalta- päivässä ja ovet ovat avoinna  klo 10-13. Tuona aikana voi tehdä ostoksia sekä käydä kurkkimassa luomupossuja. Tarkempia tietoja tilan FB-sivulta.

Kuvat: © Luomulaakson Maria

click tracking


Haastattelussa luomupensasmustikkatilan Hannele Mäntyjärvi

Lepomäen luomupensasmustikkatila sijaitsee Jyväskylän kyljessä, Kuohulla. Tilalla on viljelty maata jo 1600-luvulta lähtien ja Lepomäen tila onkin entinen Valtion Kruunun torppa, jonka nykyisen emännän, Hannele Mäntyjärven isovanhemmat lunastivat itsenäiseksi tilaksi 1920-luvun alkupuolella.  Tilaa viljeltiin aktiivisesti aina 1980-luvulle saakka ja sen mailla ovat laiduntaneet niin maito- kuin lihakarjakin.

Haastattelussa luomupensasmustikkatilan Hannele Mäntyjärvi

Pensasmustikan viljely saa alkunsa Lepomäellä

1998 metsittyneitä ja pusikoituneita peltoja alettiin raivata Hannelen ja hänen miehensä Hannun toimesta ja työn tuloksena saatiin istutettua  ensimmäinen hehtaari pensasmustikkaa.  Tuolloin tila oli vielä tavanomaisessa viljelyksessä, mutta pari vuotta sitten tila siirtyi luomuun, sillä vaakakupissa painoivat niin  halu tuottaa puhdasta kotimaista ruokaa kuin parempi kilpailukyky kiristyvillä markkinoilla, sillä pensasmustikkaa tuodaan paljon ulkomailta Suomeen. Luomu vastasi näihin ja moniin muihinkin toiveisiin.

Pensasmustikka oli luonteva vaihtoehto tilan kivisille pelloille. Lisäetuna esimerkiksi mansikkaan nähden oli, ettei pensasmustikan kasvustoja tarvinnut uusia muutaman vuoden välein. Suomessa pensasmustikka oli tuolloin vielä melko tuntematon eikä sitä edelleenkään paljon viljellä – tähän lienevät syynä suuret perustamiskustannukset ja se, että satoa joudutaan odottelemaan neljästä viiteen vuotta.

Pikku hiljaa hehtaarin kokoinen viljelysala on kasvanut ja käsittää nyt lähes neljän hehtaarin alan.

lepomaenmustikkatila03

Luomutilan arkea asiakkaineen

Arki luomutilalla kolmen lapsen kanssa sisältää paljon työtä. Luomumustikan viljely on sesonkiriippuvainen ala, mutta pitkin kevättä ja kesää riittää tekemistä pelloilla ennen kuin sato on kypsynyt ja  valmis korjattavaksi.

Lepomäen pensasmustikat kuuluvat monen S-marketin sekä Prisman pakastemarjavalikoimaan ja Keski-Suomen kaupoista sitä saa myös tuoremarjana. Mainittava on sekin, että jos mielii saada tuoretta pensasmustikkaa ja tilalle on liian pitkä matka eikä satu asumaan lähelläkään Keski-Suomea niin toimittaapa Lepomäen tila mustikkaa matkahuollonkin kautta asiakkailleen. Hyvä lisäpalvelu pensasmustikanystäville!

Hannele kertoo, kuinka mukavaa on, kun vuosien varrella tutuksi käyneet asiakkaat tulevat jälleen noutamaan jokavuotisen marjasatsinsa suoraan viljelijältä ja samalla rupatellaan mukavia. Pitkät asiakassuhteet ovatkin arjen rikkautta. Joskus  käy niin, että vuosia tilalla käynyt asiakas ei jonain kesänä ilmaannukaan ja Hannelelle nousee huoli, onko jotain vakavaa mahdollisesti sattunut. Asiakkaisiin kiintyy.

lepomaenmustikkatila06

Luomupensasmustikan haasteet

Lepomäellä, ihan niin kuin kaikilla tiloilla, ollaan huolissaan, jos kasvustoihin iskee tauteja, joita ei luomuviljelyssä voisi torjunta-aineilla torjua. Ainakin toistaiseksi asiat ovat kuitenkin sujuneet mallikkaasti ja kasvustot ovat terveitä ja hyvin voivia ja jaksavat tuottaa makoisaa sinistä marjaa niin isäntäväen kuin asiakkaidenkin iloksi.  Huoli sadosta on kuitenkin aina olemassa.

Hannele toivoisi kovasti, että luomulannoitteitakin tehtäisiin monipuolisemmin myös liuoksina , jolloin niiden käyttö ja levittäminen olisi nopeampaa ja helpompaa tihkukastelujärjestelmän avulla. Se säästäisi työaikaa ja helpottaisi maatilan vaativaa arkea.

Mäntyjärven perheestä kaikki pitävät kovasti pensasmustikan mausta ja se oli yksi lisävaltti viljeltävää kasvia valittaessa. Iänikuista keskustelua pensasmustikan ja metsämustikan eroista Hannele ei välitä käydä. Nehän ovat aivan eri marjatkin! Silti Hannele harmittelee, että joskus törmää ihmisiin, joilla on valmiiksi ennakkoasenne pensasmustikkaa kohtaan ja tämä vaikeuttaa osaltaan myös markkinointia ja asettaa sille omanlaisiaan haasteita.

Hannele innostuu kertomaan pensasmustikan ominaisuuksista. Kotimaisten lajikkeiden jalostuksessa on käytetty metsämustikkaa, juolukkaa, variksenmarjaa ja pensasmustikkaa ja hän kertoo, että pensasmustikalla on kyky tuottaa hedelmäsokeria jäätyessään. Lisäksi napakka kuori laajentaa marjan käyttömahdollisuuksia sulaneenakin. Pensasmustikka kelpaa koristeluun vielä pakastamisen jälkeen, toisin kuin metsämustikka. Lisäksi pensasmustikalla on monen lapsiperheen korkealle arvostama ominaisuus: se ei sotke oikeastaan ollenkaan ja niinpä lapsetkin voivat huoletta napsia näitä makoisia herkkupaloja. Pensasmustikka onkin varsin helppokäyttöinen ja käytännöllinen marja.

lepomaenmustikkatila02

Ruoantuotanto tulevaisuudessa

Hannele, ihan niin kuin moni muukin kotimainen viljelijä, on huolissaan kotimaisen ruuan tuotannosta. Hän pohtii niin ihmiskunnan ruuan saantia kuin sitäkin, että ruoka ei kaupungeissa kasva.

Maaseudun pitäisi pysyä elävänä ja tuottavana ja tämä pitäisi mahdollistaa mm. ylläpitämällä maaseudun palveluja. Ruoka kauppoihin ei tule tyhjästä, jonkun se täytyy kasvattaa.  Maaseutu työllistää paljon ihmisiä ja siksi onkin tärkeää, että  kauppojen hyllyiltä päätyisi ihmisten ostoskoreihin mahdollisimman paljon kotimaista tuotantoa.

Hannele itsekin suosii luonnollisesti kotimaista luomutuotantoa ja toimii ostoksissaan monesti maku edellä. Hänen, kuten monen muunkin mielestä luomu maistuu paremmalta. Lisäksi se on ravinteikkaampaa.

lepomaenmustikkatila04

Hannelen puheesta huomaa, että maaseutu on hänelle rakas ja tärkeä eikä hän halua nähdä sitä asumattomana ja ränsistyneenä käyttökelvottomaksi. Hän toivoo tulevaisuudessa enemmän arvostusta ruuantuottajille ja että ihmiset huomaisivat maaseudun hyvät puolet.  Hän toivoisikin, että enemmän ihmisiä muuttaisi maaseudulle ja että nykyihmiset ymmärtäisivät paremmin omavaraistalouden merkityksen.

Nyt, kiireisimmän satokauden keskellä, on vielä kesäisiä päiviä jäljellä. Hannele kertoo, että tila osallistuu ensi viikonloppuna (lauantaina 27.8.2016) pidettävään Suomen luonnon päivään, jolloin tila pitää ovensa auki ja ihmiset pääsevät tutustumaan tilaan ja tekemään ostoksia. Hän toivottaakin vierailijat lämpimästi tervetulleiksi.

lepomaenmustikkatila05

Pian satokauden jälkeen alkavat syystyöt ja lepomäkiset pääsevät ihastelemaan värienloistoa, kun mustikkapensaat pukevat yllensä syksyasunsa kuin tanssiakseen viimeisen kerran auringon kelmeissä säteissä ennen vaipumistaan talviunille.

Kuvat: Lepomäen Tila /Hannele Mäntyjärvi


web analytics


Luomupuutarha keskellä kaupunkia

Luomupuutarha keskellä kaupunkia

Jo pidemmän aikaa minua on kiinnostanut käydä tutustumassa Helsingin ainoaan luomupuutarhaan, Stadin puutarhuriin ja mikäpä olisi ollut parempi ajan kohta kuin vähän aikaa sitten ollut Avoimet puutarhat-päivä, johon Stadin puutarhurikin osallistui.

Ihan Herttoniemen metroaseman tuntumassa sijaitseva puutarha ihastutti niin vihreydellään, historiallisella ympäristöllään (josta kuvia muutaman postauksen päästä) sekä tunnelmallaan. Tänne tulisi mielellään toistekin. Ehkäpä voisi osallistua vaikkapa jollekin Stadin puutarhurin järjestämälle kurssille Herttoniemen kartanolla. Tai sitten voisi kipaista poimimassa auringonkukkia  nyt torstaina (25.8.2016), jolloin Stadin puutarhuri järjestää Kerää oma auringonkukkasi-tapahtuman.

stadinpuutarhuri02

stadinpuutarhuri03

stadinpuutarhuri04

Emme ole pahemmin ajelleet Helsingissä ja mieheni huokaisikin hellpotuksesta, kun kännykästä löytyi nykyisin GPS, jonka avulla pääsimme vaivattomasti perille. Tuntui muuten hassulta, kun betoniviidakon jälkeen edessä avautui vehreä ”muuri”, joka kätki sisäänsä kauniin maalaismaiseman peltoineen ja kanoineen. Oli vaikea uskoa todella olevansa kaupungissa, sillä ympärillä leijui ihana rauha eikä liikenteestä ollut tietoakaan.

Parkkipaikalta eteemme avautui peltoja ja kaunis puiden reunustama tie, joka vei kohti Herttoniemen kartanoa ja sen piha rakennuksia, joita niitäkin kävimme osaa vilkaisemassa ja kävelemässä vehreässä pihapiirissä.stadinpuutarhuri26

 

stadinpuutarhuri20

stadinpuutarhuri06

stadinpuutarhuri16

Kasvit Stadin puutarhurilla olivat komeita ja tuuheita. Täytyy sanoa, että tämä kesä ei omalla vaatimattomalla kasvimaallani näyttänyt lainkaan yhtä hyvältä etenkään kaalikasvien osalta ja olikin ilo katsella reheviä istutuksia ja haistella muhevan mullan tuoksua sekä ihastella pölyttäjien suurta määrää.

stadinpuutarhuri19

stadinpuutarhuri17

stadinpuutarhuri15

Ja koska luomutilalla oltiin, niin piti toki kipaista ostoksillakin – tosin ostokset eivät ihme kyllä tällä kertaa olleet ruokaa vaan puutarhatyökaluja, sillä aiemmin viikolla oli ruokakappi tullut täytettyä Nurmijärven REKOssa.

Omaksi ja lasten iloksi ostin kätevät apuvälineet rikkaruohojen poistamiseen ja täytyy sanoa, että hyvin ovat toimineet. Ruotsalainen Lucko osasi asiansa.  Työkalua (ja muitakin puutarhatöitä helpottavia juttuja) on muuten myynnissä Stadin puutarhurin putiikissa.

stadinpuutarhuri22

stadinpuutarhuri09

stadinpuutarhuri10

Kasvihuoneisiin tutustuin mielelläni, sillä vaikka olen muutaman vuoden tomaatteja ja kurkkuja sekä yrttejä omassa kasvihuoneessani viljellytkin niin oppi ei ollut koskaan pahasta. Oli mukava nähdä sekin, millaisiin astioihin tomaatit oli istutettu, miten nypitty lehtiä ja niin edelleen. Vierailut puutarhoihin ja tiloille ovatkin parhaimmillaan varsinaisia opintomatkoja!

stadinpuutarhuri08

stadinpuutarhuri07

Stadin puutarhurin kanakoppiinkin kävimme tutustumassa. Jaksoimme ihastella kovasti sitä seikkaa, että koppiin oli laitettu penkkejä, joihin vieraat pääsivät sääntöjen puitteissa istumaan ja halutessaan myös ruokkimaan kanoja. Yksikin suloinen pikku tyttö heitteli etanoita kanojen iloksi. Hän oli kerännyt niitä pois puutarhan alueelta ja syötti niitä nyt kanoille, jotka nokkivat ahnaasti jokaisen niille tarjotun herkkupalan.

stadinpuutarhuri14

stadinpuutarhuri13

stadinpuutarhuri12

Ihmiset tuntuivat nauttivan leppoisasta tunnelmasta poissa kaupungin hälystä ja hiukan pilvisen aamun jälkeen alkoi aurinkokin paistella ja ilostuttaa puutarhaan tutustumaan tulleita ihmisiä. Monella olikin hymy herkässä ja mukavia juttutuokiota tuli viettettyä yhden jos toisenkin kanssa.

Rauhallinen ympäristö ja kiireetön ilmapiiri olivat omiaan rentoutumiseen ja pieneen irrottautumiseen arjesta yhdelle jos toisellekin.

stadinpuutarhuri23


hit counter


WWOOF yhdistää luomun, lähiruoan ja vapaaehtoiset

WWOOF yhdistää luomun, lähiruoan ja vapaaehtoiset

Parisen viikkoa sitten löysin mielenkiintoisen Facebook-sivuston: WWOOF Finland. Nimi ei vielä itsessään sanonut oikeastaan mitään ja sillä hetkellä en edes ehtinyt pahemmin asiaan tutustua, mutta muutamat lukemani rivit jäivät kummittelemaan mieleeni ja asiaan piti palata ihan ajan kanssa.

WWOOF tulee sanoista World Wide Opportunities on Organic Farms ja jo pelkästään tuo oli takuuvarma tapa herättää mielenkiintoni.

WWOOF yhdistää luomun, lähiruoan ja vapaaehtoiset

Maailmanlaajuinen vapaaehtoisjärjestö WWOOF sai alkunsa Englannissa vuonna 1971 Sue Coppardin toimesta. Tuohon aikaan vapaaehtoiset kävivät vain viikonlopun verran työskentelemässä ekologisesti ylläpidetyillä maatiloilla.  Suomeen WWOOF saapui 1990-luvun puolessa välissä, mutta vasta vähän aikaa sitten saimme oman paikallisjärjestön. Siksikin WWOOF Finland löytyykin yhä WWOOF Independents maiden listasta, joilla ei ole omaa paikallisjärjestöä. Suomessa WWOOFissa on mukana kuutisenkymmentä tilaa. Tänä päivänä WWOOF yhdistää luomun, lähiruuan sekä vapaaehtoiset  jo yli 100 maassa.

WWOOF yhdistää luomun, lähiruoan ja vapaaehtoiset
WWOOF Finland 0083 / Mustio
Miten WWOOF toimii?

WWOOF yhdistää maatilan ja vapaaehtoisen työntekijän. Järjestön ideana on, että mukaan liittyvä maatila noudattaa tiettyjä sääntöjä ja yksi niistä on se, että tila on luomu tai käyttää ekologisia menetelmiä. Luomusertifikaatti ei siis ole pääsyvaatimuksena.

WWOOFiin mukaan lähtevä tila lupautuu noudattamaan WWOOFin asettamia sääntöjä ja  tarjoaa työtä jollekin vapaaehtoiselle. Työn kuva vaihtelee ja se voi olla maatilan eläinten hoitamista, kylvötöitä, aidan korjausta tai jotain muuta maatilan elämään kuuluvaa. Tila  sitoutuu antamaan ylös pidon töihin tulleelle vapaaehtoiselle sovituksi ajaksi, joka usein miten on viikko, mutta myös muun mittaisista ajoista voidaan sopia ja pisimmillään WWOOFaukset ovat olleet jopa puolen vuoden mittaisia.

Aika mahtava tapa tutustua kotimaiseen luonnonmukaiseen ja kestävään maatalouteen tai vaikkapa jonkin muun maan, sillä myös ulkomailla sijaitseviin maatiloihin voi hakea vapaaehtoiseksi.

Mukana olevia maatiloja pääset selaamaan tästä.

WWOOF yhdistää luomun, lähiruoan ja vapaaehtoiset
WWOOF Finland 0001 / Kemiönsaari
Miksi sinä haluaisit WWOOFaamaan?

WWOOFaaminen eli se, että menee tilalle töihin voi olla varsin opettava ja ainutlaatuinen kokemus. Ajatelkaa, kuinka mahtavaa olisi oppia lypsämään lehmä tai vuohi. Tai oppia miten rakennetaan kestävä aita. Tai korjataan, jokin rikki mennyt tavara. Millaista olisi, jos oppisi elämään taas askeleen verran ekologisemmin?

WWOOFaus sopii niin nuorille, aikuisille kuin eläkeläisillekin. WWOOFaajan alaikäraja on kuitenkin 18 vuotta. Ennestään ei edes tarvitse osata maatilantöitä, vaikka ei aiemmasta kokemuksesta toki tässäkään asiassa  haittaa ole. Tehdessä kuitenkin oppii ja kunto kasvaa! Positiivinen asenne ja uteliaisuus uusia asioita kohtaan kantavat  pitkälle ja auttavat eteenpäin.

Mikäli innostuit, niin  täällä pääset tekemään oman profiilin ja pääset alkuun. Ehkäpä vietät tänä kesänä lomasi suomalaisella maatilalla ekologisesti eläen ja luoden ikimuistoisia kokemuksia sekä elämän mittaisia ystävyyssuhteita.

Minä ainakin lähtisin mielelläni WWOOFaamaan!

WWOOF yhdistää luomun, lähiruoan ja vapaaehtoiset

Lupa kuvien käyttöön: WWOOF Finland


shopify visitor statistics


Vavesaaren Tilan marmeladit sekä arvonta

Hetki on vierähtänyt edellisestä arvonnasta ja ajattelinpa, että olisi mukava arpoa jotain herkullista teidän kaikkien lukijoiden kesken.

Tällä kerta ajattelin ilahduttaa teitä Vavesaaren Tilan ihanilla käsintehdyillä marmeladimakeisilla. Arvottavaksi hankin kahta makua, jotka  molemmat lähtevät aikanaan postin mukana arvonnan voittajalle.

Vavesaaren Tilan marmeladit sekä arvonta

Arvottavaksi valitsin ehdottoman suosikkini Tyrnin sekä Vavesaaren ihanasti pakatun – kielen mukanaan vievän – mansikkamarmeladin, jonka päällä lukee osuvasti Tykkään Sinusta.

Meillä Vavesaaren valmistamat  marmeladit kuuluvat erityisesti jouluun, mutta kylläpä niitä tulee muinakin vuodenaikoina hankittua – herkullisia kun ovat. 🙂

Kotimaisia luomulaatuisia marmeladeja tai muita makeisia ei kovin montaa sorttia ole näkynyt. Toisaalta nämä ovat kyllä niin herkullisia, että eipä näiden lisäksi paljon muuta kaipaakaan. Maut ovat aitoja ja raikkaita. Rasian tuleekin napsineeksi tyhjäksi melkein huomaamattaan.

Vavesaarella on muuten verkkokauppakin, jos oma lähikauppa ei valikoimissaan näitä herkullisia luomutuotteita pidä. Verkkokaupasta löydät niin mehuja kuin muitakin Vavesaaren tilan luomutuotteita ja löytyy  sieltä myös muut marmeladimakeisten makuvaihtoehdot eli mustikka, puolukka sekä vadelma, joista  tulen aina ostaneeksi ainakin puolukkaa, joka on kolmen kärjessä suosikkilistallani. Tyrnin ja puolukan lisäksi siihen kuuluu myös mansikka, vaikka eipä tuossa vadelmassa ja mustikassakaan mitään vikaa ole – satun vain pitämään enemmän tyrnin, mansikan ja puolukan mausta missä tahansa.

Tässä  arvonnan säännöt: 

1. Yhden arvan saat jättämällä kommentin. Muista ilmoittaa monellako arvalla olet mukana.

2. Kaksi arpaa saat, jos seuraat Luomulaaksoa, jollain näistä tavoista:   Facebook, Twitter, Google+, BloglovinBlogit.fi, PinterestInstagram tai Blogipolku.

3. Viimeinen päivä osallistua arvontaan on 15.3 ja arvonta suoritetaan seuraavana päivänä.  Voittajaan otetaan yhteyttä sähköpostitse, joten olethan tarkka kirjoittaessasi osoitettasi, sille varattuun kenttään kommenttiosiossa. Mikäli voittajaa ei tavoiteta kahden viikon kuluessa, suoritetaan arvonta uudelleen.

kuva_vavesarrenmarmeladiarvonta01


shopify visitor statistics