Aihearkisto: Kirppis

Kirppisaakkosia

Eilen aamusella isompien poikien lähdettyä kouluun pakkasimme äitini kanssa Kasperin autoon ja lähdimme kurkkimaan, mitä kirppiksiltä löytyy.

Kirppisaakkosia

Suuntasimme ensin  Keravalle ja sieltä Järvenpäähän. Kahdella kirppiksellä ehdimme käydä ennen kuin Kasper alkoi olla sen verran väsynyt, ettei enää jaksanut innostua vaan halusi nukkumaan.

Onneksi sen verran kuitenkin ehdittiin kiertää ja selvittää, ettei tällä kertaa valikoimista löytyisi lapsille sopivaa vaatetta. Oli siellä toki lastenvaatetta, mutta juuri nyt ei esimerkiksi ulkotakkeja ollut montakaan kappaletta tyrkyllä. No, toisella kertaa sitten.

Kirppikset ovat juuri siitä mukavia, että koskaan ei tiedä, mitä löytää ja joskus ei löydä millään sitä, mitä etsii. Parasta onkin käydä kirppiksellä siten, että pitää aina silmänsä auki ja miettii, mitä tulevaisuudessa tarvittaisiin.  Niinpä meilläkin on nyt hakusessa siisti takki syksyyn, mutta isompaa kokoa kuin nykyinen. Jollain kerralla sellainen tulee ihan varmasti vastaan. 🙂

Tällä kerralla ei ehkä tullut sitä, mitä on jo jonkin aikaa etsitty, mutta jotain löysimme kuitenkin.

Aakkoset kirppikseltä

Suloinen, kehystetty aakkosjuliste näkötti hyllyllä, kuin meitä odottamassa. Hintaakin oli vain 3 euroa 50 senttiä kehyksineen päivineen!Tuoreessa muistissa vielä on, kuinka hyödyllinen aakkostaulu somistettuna Herra Hakkaraisilla oli, joten tämä olisi varmasti varsin toimiva nyt englantia lukemaan aloittaneiden lasten kanssa. Aakkoset toki jo sujuvat, mutta tässäpä oppii samalla sanoja sekä ripauksen kielioppia.  Lapset olivatkin iloisia löydöstämme. Enää tarvitseekin vain katsoa sopiva paikka uudelle taululle.

Kasper näki kirppiksellä jotain, jonka ehdottomasti halusi. Se oli pieni sininen pupu, joka sitten päätyi matkaamme, kun hintaakaan ei ollut kuin pari kymmentä senttiä. Kasper pitää pupuista todella paljon ja yksi hänen lempinimistäänkin on pupu, joten pakkohan taloon oli vielä yksi pupu tuoda. 🙂 Ajattelimme laittaa sen ja muutaman muun särkyvän esineen olohuoneen ikkunanväliin niin Kasper voi niitä sitten turvallisesti ihastella.


shopify stats


Reseptejä Vihervaaran Annan tapaan

Yksi lempisarjojani on Anne of Green Gables, jonka näin ensimmäisen kerran niin monta vuotta sitten, että en edes enää viitsi muistella. Sitä se teettää, kun neljänkymmenen vuoden maaginen raja lähestyy. Muutaman vuoden päästä sitä varmaan kyllä ihmettelee, että ei se neljäkymmentä nyt niin kummoinen luku ollutkaan.

Reseptejä Vihervaaran Annan tapaan

VHS-nauhan kulahdettua lukemattomista katsomiskerroista ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin ostaa DVD ja vuosia sitten löytyi vain versio, jossa ei suomitekstejä näkynyt. No, eipä se haitannut. Lukioaikana tuli harjoiteltua Disney-elokuvilla niin englannin kuin ruotsinkin kokeisiin ja sitten vielä kirjoituksiin ja kuuntelu koekin, joka oli aina se koetinkivi, meni läpi niin kirkkaasti, ettei paremmin voinut enää mennä! Niin se korva vain harjaantui!

kuva_greengables01

Myöhemmin löytyi sitten Anna-sarja DVD, jossa oli mukana nuo tekstitkin ja toivonpa, että joskus saan katsoa tuon sarjan vielä lastenkin kanssa. Nyt pitää vain malttaa odottaa, että lukunopeus on molemmilla sellainen, että jaksavat lukea nuo aika nopeaan vaihtuvat tekstitykset.

Sitä odotellessa voinkin sukeltaa edwardiaanisen ajan kokkailuihin, sillä sain käsiini kauan etsimäni kirjan Cooking with Anne of Green Gables: Recipes from Edwardian Kitchens. Oli muuten mahtava löytö. Kirppikseltä! Ja ihan priimakuntoinen! Kovin usein ei tällaista ihmettä pääse tapahtumaan!

kuva_greengables02

Kirja on kuvitettu elokuvasta tutuilla ruuduilla (ja onhan siellä muutama Tie Avonleaan-sarjastakin) ja reseptejä lukiessaan pääseekin samalla katselemaan lempikohtauksiaan. Kirjassa on myös sananen vuosisadan vaihteen etiketistä, vinkkejä kuinka luoda autenttinen Anne of Green Gables-ateria sekä kirsikkana kakun päällä: muutama salonki kelpoinen viktoriaanisen ajan seuraleikki. Melkein sataan sivuun mahtuu juttu jos toinenkin.

Miinuksena mainittakoon, että reseptien annoksista ei ole kuvia ja keittokirjassa se on aika iso miinus. Toisaalta aihe on niin mieleinen, että en jaksaa nipottaa siitä tämän enempää. 😀

Olen niin mahtavan onnellinen siitä, että vihdoin sain opuksen käsiini. Olin jo melkein luopunut toivosta, mutta siinä se nyt on! Ja maksoikin niin vähän, että sillä saa hätäseen litran maitoa kaupasta! Taas saatiin huomata, että jonkun roska on toisen aarre!

Ainakin tiedän, mitä tulen lukemaan iltasella ennen nukkumaan menoa! Nähtäväksi jää maltanko edes nukahtaa! Ainakin hetken aikaa unettomuus on nyt mieluisaa. 😀


shopify traffic stats


Parempaa oloa ja löytöjä

Tänään on vihdoin ollut enemmän hyvä kuin paha olo ja se tuntuu aika ihmeelliseltä. Oksentelu on vähentynyt ja olo sen myötä parantunut. Tosin edelleen pahoinvointi vaivaa. Se kuitenkin kuuluu asiaan ja sen kanssa on jaksettava olla.

Tänään jaksoin lähteä hiukan kiertämään kirppistä ja mukaan tarttui juuri se mitä tullaan tarvitsemaankin. Meillä on vauvakamppeita aika hyvin tallessa Mikaelin ja Rasmuksen ajalta, mutta ihan kaikkea ei kuitenkaan enää ole. Syöttötuoli on yksi niistä ja jos sen aikoo kirppikseltä löytää, on se ostettava silloin, kun sellainen eteen sattuu – vaikka sitten olisikin vielä hiukan aikaista. Kotiin siis saatiin sellainen perinteinen, kotimaisen valmistajan syöttötuoli, jonka saa tarvittaessa taitettua pöydäksikin. Minulle olisi tosin kelvannut kaikkein mieluiten sellainen malli, jossa tuota pöytää ei olisi ollut, koska ruokasotkujen pyyhkiminen sellaisesta on helpompaa. Tuossa taitettavarunkoisessa mallissa on hurja määrä pieniä koloja, joihin ruoan murut mielellään piiloutuvat. Mutta aina ei saa sitä, mitä eniten haluaa ja onhan tässä toki hyvät puolet. 🙂

Koulun alku on jo hyvin lähellä. Rasmuksen huonetta pitäisi jaksaa laitaa lisää kuntoon ja Mikaelinkin huoneeseen on tiedossa muutos. Noihin ei ole kuitenkaan vielä riittänyt energiaa, mutta ehkä parin päivän päästä, jos olo tästä jatkaa kohentumista.

KirppisaarteitaHistorialliset vaatteet/asusteet/ompelu, Kirppis

Kuva_kirppistakki1

Kuvan takki löytyi talvella Fidasta. Olimme etsimässä ihan jotain muuta, kun takki löytyi. Hetken aikaa mietin raaskisinko sitä ostaa vai en, mutta lopulta tulin siihen tulokseen, että katuisin lopun ikääni, jos takin sinne jättäisin. Se oli rakkautta ensi silmäyksellä! 😀

Kuva on hiukan epätarkka, mutta se on Mikaelin ottama ja siksi nyt komeilee täällä.

Rasmus sanoi ensimmäisen kerran minut takki päällä nähtyään, että ”äiti, sinä näytät ihan keijulta!”  Lausetta saatteli leveääkin leveämpi aurinkoinen hymy. Tuo on varmasti kaunein kohteliaisuus, jonka olen ikinä kuullut. ♥ 

Takki muuten ei ollut edes hinnalla pilattu. 15 euroa tuosta maksoin ja hetkeäkään en ole katunut. Talvi kului kuitenkin tuskastuttavan hitaasti, sillä olisin halunnut päästä takkia heti käytämään, mutta se ei ollut talvitakki. Nyt kevään tultua, takki on siirtynyt naulakon perältä käyttöön.

Löytö vuosien takaa

Kuva_kirppispuku1Oli melkein vahinko, että satuin tämän löytämään eräältä kirppikseltä joskus viisi vuotta sitten. Toisaalta kirppislöydöt ovat melkein aina vahinkoja…. Silloin etsiskelin lähinnä lasten vaatteita ja joskus mukaan sattui tarttumaan jotain muutakin, mutta yleensä vain lasten vaatteita.

Juhlavan ”oloasun” kangas on kaunista, vain hiukan kiiltävää ja ihanan tumman sinistä. Kullanvärinen, 7 senttiä leveä kirjonta kiertää kaula-aukon ympäri . Vyötärön paikkeilla on toinen isompi rypäs koristelua ja asun hihansuut ja itse asiassa kaikki reunat on koristeltu samaisella kullanvärisellä nauhalla. Puvun sisäpuolella on kangasvyö joka sidotaan vyötäisille. Asu on pitkä eli yltää nilkkoihin saakka. Tämä on varmasti yksi ihanimpia löytyöjä ikinä!

Kirppislöytöjä

Kuva_kirppispaita1Viime viikolla pääsin todella pitkän ajan jälkeen kiertelemään kirppiksillä. Aiemmin olen aina kohtuu säännöllisesti kiertänyt niitä, mutta viime vuonna aika eikä energia vain riittänyt enää koluamaan aarreaittoja säännöllisesti. Ja aarreaittoja kirppikset monesti ovat. Niin se vain on, että toisen turha on toisen aarre.

Vaatekaappini sisältö on kokenut viime aikoina kovan muutoksen. Keskiaikaiset vaatteet ovat saaneet alkaa hiukan väistyä hiukan käytännöllisemmän vaatteen tieltä. Osa tunikoiden kanssa käytettävistä hameista toimii kohtuu hyvin vielä 1890-1900 luvun vaatteena. Ainakin mielikuva on oikea, vaikka ulkonäkö niillä ei ihan oikea olekaan. Kirppislöydöt eli kasa koristeellisia valkoisia puseroita, joista osa toimii ihan sellaisenaan ja osasta saa materiaalia muokata toisia paitoja, sopivat näiden hameiden kanssa hyvin ja autotallista löytyneet kankaat olisi tarkoitus jalostaa aikakauden mukaisiksi hameiksi. Paljon olisi siis puuha edessä. Se on ehkä mukavinta tässä nykyisessä systeemissä, että pystyn hyödyntämään kirppisten tarjontaa ihan toisella tavalla kuin keskiaikaisten asujen kanssa. Ja onhan sekin mukavaa, kun voi yhdistää useamman rakkaan asian samaan pakettiin!