Aihearkisto: Eko

Älä osta mitään päivä vs. Black Friday

Minulla on ongelma.

Black Friday on elokuvaharrastajan unelmapäivä ja tänä vuonna se on myös pennejä venyttävän perheenäidin ehkäpä odotetuin päivä. Meidän hellamme sanoi sopimuksen irti viime viikolla ja uusi pitäisi saada. Ongelma on tietenkin se, että Black Friday on myös Älä osta mitään-päivä.

Sanomattakin lienee selvä, että tänä vuonna meidän taloudessamme kulutetaan rahaa tuona päivänä enemmän kuin ehkäpä minään muuna päivänä koko vuonna – ainakin, jos ei lasketa toukokuista kattoremonttia mukaan.

Aloin pohtia asiaa hiukan enemmän ja vaikka minussa asuukin pieni ekoihminen ja olen ehdottomasti Älä osta mitään-päivän kannalla, niin samalla pohdin, kuinka järjetöntä perheemme kannalta olisi jättää suunnitellut ja toivotut hankinnat tuona päivänä tekemättä.

Älä osta mitään päivä vs. Black Friday

Ostamatta jättäminen olisi toki kannanotto kulutusyhteiskuntaa vastaan. Osoitus siitä, että kaikkea ei pidä eikä tarvitse ostaa. Mutta entäpä ne harkitut ostokset?

Jäin miettimään vaihtoehtoja ja seuraamuksia, jos pitäisin älä osta mitään-ajatuksesta kiinni. Vaihtoehtoja oli käytännössä kaksi:

  1. Voisin ottaa kantaa ja pitää kukkaronnyörit tiukasti kiinni perjantaina ja ostaisin ne täsmälleen samat asiat sitten jonain toisena päivänä kalliimmalla hinnalla.
  2. Toinen vaihtoehto olisi ostaa ne samat tavarat tuona päivänä edullisemmin tietäen, ettei niitä olisi mahdollista ostaa eettisempinä versioina, joten se puoli pysyisi samana, tein ostokset sitten minä päivänä tahansa.

Erona olisi se paljonko rahaa kuluisi (ja toki se paljonko kauppa niistä saisi) ja mihin sitä voisi saada säästymään ostamalla samat tuotteet nyt edullisemmin. Senttiä venyttävä perheenäiti nosti päätään katsellessani remonttien kuluttamaa pankkitiliämme ja pohdin arvojamme. Olisiko meillä varaa kannanottoon?

Pyörittelin asiaa. Tuumin sitäkin, kuinka paljon elokuvat vievät tilaa kotona ja sitä, että saisihan niitä nykyisin sähköisestikin. Saisi, mutta näkyvyys meidän nettiliittymällämme olisi usein takkuileva ja miellyttävä elokuvahetki olisi hetkessä hermojaraastava, kun vuorosanat menisivät pahimmillaan parin sanan vauhtia eteenpäin ja joka välissä olisi pieni tuumaustauko. Ei kiitos. Se ei olisi enää hermolepoa  ja rentoutumista vaan kidutusta.

Mietin sitäkin, että oikeasti kukaan ei tarvitse  elokuvia. Siis todella tarvitse. Ei niin kuin ruokaa tai lämpimiä vaatteita. Mutta siihen ei tarvitse kategoriaan putoaisi sitten myös elokuvien lisäksi rakastamani kirjat ja oikeastaan melkein kaikki asiat.  Ajatus oli sietämätön ja tulin siihen tulokseen, että minä todellakin tarvitsen ainakin niitä kirjoja ja elokuvia. Ehkäpä pieni ekoihminen minussa oli nyt hiukan surullinen huomatessaan, että ihan kaikkeen ei omakaan innostus ekoilun puolesta riitä. Toki ilman elokuvia ja kirjoja tulee toimeen, mutta koen kuitenkin, että oma elämäni on rikkaampaa niiden ansiosta.

Luku- ja elokuvahetket ovat lisäksi perheemme yhteinen juttu ja ne ovat myös asioita, joista mieheni kanssa nautimme suuresti. Elokuvat olivat muuten ihan niitä ensimmäisiä asioita, jotka meidät toivat yhteen.

Sain huomata, että vaakakupissa painoi hyvin moni asia eikä ratkaisu ollut lainkaan yksinkertainen. Ei ollut olemassa yhtä hyvää tai välttämättä edes yhtä oikeaa vastausta.

Niinpä tulin siihen tulokseen, että kannanotot saisivat minun puolestani ainakin tänä vuonna jäädä tekemättä, mutta järkeään ei tarvitse Black Fridaynäkään menettää. Itselläni on jo tarkkaan suunniteltu lista elokuvista, joiden hintoja aion tuona päivän seurata ja sen mukaan vuotuiset elokuvahankintamme tehdä. Niistä sitten nautimme vuoden mittaan ihan koko perheen voimin.

Ja se hella – se on vähän vaikeampi pala. Taustatöitä on kuitenkin tehty ja päätetty, että hellan tilalle tulee  keittotaso sekä erillisuuni. Niistä kun toisesta sitten aika joskus jättää, niin eipä tarvitse (toivottavasti) molempia uusia kerralla.  Budjetti on jo selvä ja vähimmäisvaatimukset molemmille aparaateille tarkkaan harkittu. Nyt vain toivotaan, että kohdalle osuu sopivanlaiset laitteet, jotta päästään taas kunnolla kokkailemaan. Onneksi oli talossa viime vuoden keittiöremonttiin hankittu yksittäinen keittolevy, jonka avulla saa perheen ruokituksi, kunnes jossain vaiheessa saamme taas keittiön kuntoon.

Vuoden mittaan on sitten hyvä jatkaa mietintää Älä osta mitään-päivän hengessä ja tarkastella omia kulutustottumuksiaan ja mielitekojaan.  Turhaa ja tarpeetonta kun ei tarvitse ostaa koskaan.


Seuraatko jo Luomulaaksoa Facebookissa? Tai Instagramissa? Jos et, niin tule ihmeessä mukaan! Facebookissa jaan myös linkkejä kiinnostaviin uutisiin ja Instagramissa väläyksiä arjen touhuista, joista kaikki eivät milloinkaan päädy blogiin saakka. Molempien kautta voit tietenkin seurata blogipäivityksiä.

Kuvat: Luomulaakson Maria 

.



Joulun kotimaiset herkkulahjat REKO-lähiruokarenkaasta

Joulu ei ole joulu ilman ruokaherkkuja. Ainakin minun mielestäni joulu on ihanan yhdessäolon lisäksi tuoksuja ja makuja – jotkut perinteisiä ja toiset ihan uusia ja odottamattomia.

Mikäpä sopisikaan paremmin tuohon pakettiin kuin REKO-lähiruokarenkaan herkulliset lähellä tuotetut ruokalahjat. Ja kun on jo koko vuoden hankkinut ison osan arkisenkin ruokapöydän tarjoomuksista REKOsta, niin eipä sitä joulunakaan tule muualle suunnanneeksi. Miksipä sitä hyvästä luopuisi.

Joulun kotimaiset herkkulahjat REKO-lähiruokarenkaasta
Wildemans Gårdin herkullisia juomia.

Joulun herkkulahjat REKO-lähiruokarenkaasta

Oma paikallinen REKOmme Nurmijärvellä on pullollaan ihania vaihtoehtoja ruokalahjoiksi. Löytyy niin kahvia kuin makeisiakin, jos toivoo perinteistä lahjaa. Ruokaharrastaja taas saattaa hyvinkin ilahtua ja olla ikionnellinen saadessaan herkkukorin pullollaan laadukkaita, kotimaisia ruoka-aineita: kasviksia, lihaa, juustoa…

REKOn valtti onkin laadukas valikoima lähituotettuja herkkuja. Moni näistä on vielä lisäksi sertifioitua luomua, jota itse mielelläni valitsen niin omaan ruokapöytääni kuin lahjaksikin. Maltan tuskin odottaa JouluREKOamme, mutta vielä on jaksettava 35 yötä kärvistellä ennen kuin pääsee nauttimaan ihanasta jouluisesta tunnelmasta hämyisellä parkkipaikalla Keudan kupeessa, Lopentien varrella.

Viime vuonna meiltä lähti monelle ihmisille lahjaksi Six Potin luomupavuista paahdettuja tuoksuvia ja laadukkaita kahveja ja tänä vuonna ajattelimme ilahduttaa lahjansaajia Kal’s Specialty Foodsin hyytelöillä sekä Suomen Karamellitehtaan suussa sulavalla fudgella. Hauskaa on, kun valikoimaa on sen verran, että pitää hiukan miettiä, mitä tänä vuonna lahjakääröön sujauttaisi.

rekotuusula03
REKOssa riittää tunnelmaa niin kesällä kuin talvellakin ja samalla tulee käyneeksi monta mielenkiintoista juttutuokiota mukavien ihmisten kanssa..

Jouluruuat REKOsta

Joululahjojen lisäksi REKOsta saa näppärästi hankittua myös ne juhlapäivän herkut eli niin kinkut, laatikot kuin rosolliaineksetkin ja monessa REKOssa on tarjolla myös juustoja ja erilaisia vegaanivaihtoehtoja joulua sulostuttamaan. Myös etniset ruuat ovat useilla alueilla hyvin edustettuna. Valikoima riippuu aina hiukan siitä, mitä tuottajia missäkin REKOssa on mukana.

Meilläkin on jo parin joulun verran nautittu REKOn antimista joulupöydässä ja vesikielellä odottelemme tulevaa JouluREKOa. Joulun alla viimeinen REKO-jako on nimittäin monissa REKOissa nimetty JouluREKOksi ja tunnelma on sen mukainen.  Monissa JouluREKOissa on ruokatuottajien lisäksi myös REKOn henkeen sopivia käsityöläisiä.

JouluREKO on ehdottomasti kokemus.

Vielä ehtii tämän vuoden JouluREKOon mukaan!

Jos et vielä kuuluu oman paikkakuntasi REKOon, niin liity ihmeessä. Annat samalla joululahjan itsellesi, sillä kun REKOn makuun pääsee ei enää halua palata vanhaan. REKO onkin mitä parhain tapa täyttää  ruokakaappi myös arkena.

Löydät listan Facebookissa toimivista REKO-renkaista joko täältä Luomulaaksosta, Facebook-ryhmästä REKO-lähiruokarenkaat tai  Aitojamakuja-sivuston kartalta.

Ostamalla REKOsta tuet kotimaista tuottajaa ja tuotantoa.

rekojelly


Kirjoitus on osa Luomulaakson sarjaa ”Mitä lahjaksi?
Postaussarjassa esitellään hyväksi havaittuja lahjavinkkejä Luomulaakson tapaan. 


Seuraatko jo Luomulaaksoa Facebookissa? Tai Instagramissa? Jos et, niin tule ihmeessä mukaan! Facebookissa jaan myös linkkejä kiinnostaviin uutisiin ja Instagramissa väläyksiä arjen touhuista, joista kaikki eivät milloinkaan päädy blogiin saakka. Molempien kautta voit tietenkin seurata blogipäivityksiä.

Kuvat: Luomulaakson Maria 

 

Matka Huippuvuorille ja kuinka antaa joululahja maapalolle

Kirjamessuilla sain poikani kanssa kokea jotain, jota emme Kirjamessuilta lainkaan osanneet odottaa.

Greenpeacen pisteellä pääsimme ensimmäisen kerran ikinä kokeilemaan VR-laseja ja niiden avulla saimme matkata lumisiin maisemiin Huippuvuorille. Näky oli kertakaikkisen henkeäsalpaava ja toivoisinpa, että jokaiselle tarjoituisi mahdollisuus samaiseen kokemukseen.

Matka Huippuvuorille

Laivamme lipui hiljalleen läpi jäisen meren ja ympärillämme kohosivat korkeat lumen peittämät vuoret. Näimme jääkarhuja ja hylkeitä jäälauttojen kolistessa laivan kylkiin.

Olisin melkein voinut vannoa, että tunsin pienen viileän tuulen vireen käyvän kasvoillani  juuri ennen kuin pujahdimme sulamisvesien kaivertamaan tunneliin jäävuoreen sisään.

Vielä lopuksi pääsimme tutustumaan jääkarhuihin, kun emo poikasensa kanssa käveli eteemme ja pienellä käden ojennuksella olisin voinut silittää sen väräjävää kuonoa.

Matka Huippuvuorille olikin yksi messujen kohokohdista ja mieleeni nousi elävästi monen vuoden takainen työskentelyrupeama Suomen WWF:llä, jota olen näin vuosienkin päästä muistellut aivan erityisellä lämmöllä.

Matka Huippuvuorille ja kuinka antaa joululahja maapalolle
Videolla oli kauniiden maisemien lisäksi toki sanomakin. Pidin erityisesti siitä, että video viesti kauniilla ja rakentavalla tavalla Huippuvuoria uhkaavasta öljynporauksesta ja videon herätteli ihmisiä siihen, mitä Greenpeacen ja Norjan välillä tapahtuu. Greenpeace ja norjalainen Natur og Ungdom-järjestö ovatkin  yrittämässä oikeusteitse hankkia suojan ilmastolle ja meidän kaikkien tulevaisuudelle.

Matka Huippuvuorille oli tehokas muistutus maailman ongelmista. Vaikka alue on meistäkin kaukana, niin sen merkitys maapallolle on suuri.  Järjestöt kertovatkin, että alueella on ainutlaatuinen linnusto, mutta toinen syy on ehkä tätäkin vakavampi, sillä heidän mukaansa ilmastomme ei enää kestä uusia öljynporauksia. Greenpeace kerääkin oikeusjutun tueksi nimiä todisteeksi, että öljynporausta vastustetaan ympäri maailman. Pääset helposti vaikuttamaan ja antamaan tukesi jo pelkällä  allekirjoituksellasi.

jääkarhu02pix

Ilmastonmuutos on todellisuutta

Viime vuosina ja etenkin viimeisen parin vuoden aikana olemme saaneet huomata, että ilmastonmuutos ei ole leikinasia ja se koskettaa meitä kaikkia asuinpaikasta riippumatta. Tulevaisuudessa se tulee vaikuttamaan vieläkin enemmän.

Ilmastonmuutos synnyttää äärimmäisiä sääilmiöitä ja jo nyt maailma on nähnyt voimakkaita hirmumyrskyjä, jotka eivät tule ainakaan helpottamaan, mikäli me emme ala paremmin huolehtia yhteisestä ympäristöstämme.

Meillä on vain yksi maapallo, jonka lapsillemme jätämme ja aika on käymässä vähiin.

jääkarhu03pix

Antaisitko tänä vuonna joululahjan maapalolle?

Tänä vuonna olisi enemmän kuin paikallaan antaa joululahja maapallolle.

Kokosin alle muutamia linkkejä eri luonnonsuojelujärjestöjen sivuille, joista jokainen voi löytää itselleen sopivimman. Monilla on useita erilaisia vaihtoehtoja tukea tärkeää työtä ja onkin hyvä muistaa, että kuukausilahjoitusten lisäksi myös kertalahjoitusmahdollisuus on olemassa ja siten voi ohjata vaikkapa joulukorttirahat hyvään tarkoitukseen.

Ja moni järjestö tarvitsee myös vapaaehtoisia riveihinsä eli auttaa voi myös antamalla aikaansa. Osa järjestöistä toimii paikallisemmalla tasolla, vaikkapa kotoisen saimaannorppamme hyväksi.

Tutustu alla oleviin linkkeihin ja löydä oma tapasi auttaa.

BirdLife Suomi
Greenpeace Suomi
Luonnonperintösäätiö

Luonto-Liitto
Nestorisäätiö
Suomen Luonnonsuojeluliitto
Suomen Luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistykset

Vuokon luonnonsuojelusäätiö
WWF Suomi

jääkarhu04pix


Kirjoitus on osa Luomulaakson sarjaa ”Mitä lahjaksi?
Postaus-sarjassa esitellään hyväksi havaittuja lahjavinkkejä Luomulaakson tapaan. 


Seuraatko jo Luomulaaksoa Facebookissa? Tai Instagramissa? Jos et, niin tule ihmeessä mukaan! Facebookissa jaan myös linkkejä kiinnostaviin uutisiin ja Instagramissa väläyksiä arjen touhuista, joista kaikki eivät milloinkaan päädy blogiin saakka. Molempien kautta voit tietenkin seurata blogipäivityksiä.

Kuvat: Pixabay.com



Web Analytics Made Easy - StatCounter


Hävikkiviikon herkut Luomulaakson tapaan

Tällä viikolla on vietetty hävikkiviikkoa.

Itselleni ruokahävikin minimoiminen on aina ollut hyvin tärkeää ja jo lapsuuden kodissani pidettiin tärkeänä, että ruokahävikkiä ei pääsisi syntymään. Niinpä puuron loput, jos sellaisia sattui jäämään, käytettiin sämpylätaikinoissa ja ruokia jatkettiin toisilla aineksilla, jota saatiin taas maittava annos, josta riitti kaikille.

Hävikkiviikon herkut Luomulaakson tapaan

Näin hävikkiviikon ja toki kaikkien tulevienkin ihan arkisten viikkojen lisäksi ajattelin, että olisi ihan paikallaan kertailla, millaisia hävikkiherkkuja Luomulaakson reseptipostaukset oikein pitävät sisällään. Ja kuten aina Luomulaakson resepteissä, kaikki reseptien ainekset voi löytää  luomuna.

Banaaninkuoret

Itselleni rakkaimpia muistoja on syntynyt banaaninkuorikakusta. Se ja muut banaaninkuoriherkut ovat olleet suuressa suosiossa perheessämme, mutta taitaa olla niin että suurimmat tunteet herättivät niin banaaninkuorikakku kuin hunajaiset banaaninkuorisämpylät, vaikka kannoilla kirivät kyllä kovaa banaaninkuorimuffinit sekä banaaninkuorikakkarat.

banaaninkuorikakku
Banaaninkuorikakku

R_banaaninkuorisämplyä01
Hunajaiset Banaaninkuorisämpylät

R_banaanimuffini03
Kaakaoiset Banaaninkuorimuffinit

Perunankuoret

Banaaninkuorien ohella toinen suosikkini on niinkin arkinen asia kuin perunankuoret.

Tiedän, että osan mielestä perunankuoret eivät ole hävikkiä lainkaan, sillä he eivät perunoita kuori vaan syövät ne kuorineen.

Ymmärrän hyvin näkökannan ja saan tästä aika ajoin palautettakin. Tosiasia kuitenkin on, että osa ihmisistä kuorii perunat, koska heidän mielestään kuoripäälliset perunat eivät yksinkertaisesti maistu hyviltä ja sitten on olemassa erityisominaisuuksia, kuten vaikkapa aistiyliherkkyydet, jotka pistävät omat kapulansa rattaisiin, jos ruokapöydässä edes kuvittelee tarjoavansa kuoripäällisiä perunoita. Meidän taloudestammekin löytyy kaikkia kolmea eri suuntausta kannattavia.

Niinpä kuorettomien perunoiden käyttäjänä minunkin piti keksiä käyttöä edes osalle niistä perunankuorivuorista, joita meidänkin keittiössämme syntyy. Onneksi loput menevät biojätteeksi ja lopulta parantavat kasvimaatamme. Ei ihan paha käyttäkohde sekään.

ruissämpylä
Välimerelliset Ruissämpylät

perunankuorisipsit
Rapsakat perunankuorisipsit

Nahistuneet kurkut ja kurkkumehu

Eräänä vuonna kasvihuone tuuppasi kurkkuja sen verran kiitettävästi, että niiden kohdalla piti alkaa pohtia, mihin kaikkeen niitä oikein voisi käyttää. Ja samaan aikaan minua vaivasi se, että tzatzikin teosta jäi aina kurkkumehua jäljelle, koska kurkut piti valuttaa. Niinpä syntyi hävikkiherkkureseptejä ratkaisemaan molempia syntyneitä ongelmia.

R_kesakurpitsalatty01
Kurkkulätyt

R_kurkkumehu01
Kurkkumehusämpylät

Appelsiininkuori ja punajuuret

En todellakaan pidä ruokahävikistä ja yritän aina pohtia, mihin sellaisetkin syötäväksi kelpaavat voisi käyttää, jotka monesti menevät suoraan kompostiin. Usein vihannesten varret ja lehdet ovat tällaisia. Punajuurenvarsia meillä ei ole enää pitkään aikaan viskottu kompostiin ja appelsiininkuoretkin otetaan aika pitkälti talteen yleensä raasteen muodossa.

Muut syötävät vihannesten varret, kuten vaikkapa porkkanan naatit tapaan kuivata viherjauheeksi, jota voin käyttää sitten leipätaikinoissa, piirakoissa ja sen sellaisissa.

punajuurenvarsitäyte
Punajuurenvarsi täyte

kuva_appelsiininkuori
Kuivatut appelsiininkuoret

Leipä

Leipää taitaa helposti jäädä kuivumaan melkein jokaiselle. Meillä leivän loppuja kuivataan välillä ihan tarkoituksella koiralle nakerreltavaksi, koska se niistä tuntuu niin kovasti pitävän, mutta onpa vanhan leivän hyödyntämiselle toki monia muitakin konsteja. Ala olevan linkin takaa löydät kymmenen vinkkiä.

kuva_leipa01
10 tapaa käyttää vanhaa leipää

—————————–

Seuraatko jo Luomulaaksoa Facebookissa? Tai Instagramissa? Jos et, niin tule ihmeessä mukaan! Facebookissa jaan myös linkkejä kiinnostaviin uutisiin ja Instagramissa väläyksiä arjen touhuista, joista kaikki eivät milloinkaan päädy blogiin saakka. Molempien kautta voit tietenkin seurata blogipäivityksiä.

Kuvat: © Luomulaakson Maria, jollei toisin mainita



Lupiinit lakoon

Lupiinit lakoon
Lupiinilauma kotimme lähellä.

Pihaamme mystisesti saapuneen jättipalsamikasvuston alkuperä alkoi selvitä meille. Emme ihan heti muistaneet, että viime vuonna pihaan tilattiin isohko sorakuorma, joka tuotiin kuorma-autolla sivupihalle ja kärrättiin sieltä erissä takapihalle. Kun  aloimme ajatella, mihin joka paikkaan soraa laitettiin ja millä reiteillä sitä kärrättiin, alkoi jättipalsamien sijaintipaikoissakin olla tolkkua. Tuo tuiki tarpeellinen sorakuorma on siis todennäköinen syyllinen tämän kesän äkkiä ilmaantuneisiin harmillisiin jättipalsamipöheikköihimme.

Jättipalsamin leviämisestä suivaantuneina aloimme katsella pihaamme vuosi vuodelta lähemmäksi tulevaa lupiiniviidakkoakin hiukan toisella tavalla ja niin päätin rimpauttaa kuntaan ja kysyä olisiko sopivaa, jos alkaisimme raivata tuota pihaamme uhkaavasti lähestyvää pöheikköä. Muutaman tunnin odottelun jälkeen oli kunnasta käynyt jo joku kurkkimassa lupiinitilannetta tien varrella ja lupa lupiinien poistoon tuli ja tulevina vuosina meidät voikin nähdä tienpätkän lupiiniviidakkoa kaatamassa. Toivottavasti työ tuottaa tulosta ja saamme tulevaisuudessa nähdä enemmän kotoperäisiä kasveja tienpientareella.

lupiini03
Muutama yksittäinen lupiini, jotka olivat jo ihan parin metrin päässä pihastamme.

Mitä vikaa lupiineissa sitten on?

Luulenpa, että aika monen lapsuudenkodin puutarhassa kasvoi lupiini. Siniset, vaaleanpunaiset ja valkoiset upeat kukinnot olivat ainakin minusta hurjan kauniit ja kuvittelin aina, että sitten joskus nappaisin noita tummia, kypsiä siemenkotia mukaani ja kylväisin ylväitä kukkia omaankin pihapiiriini. No, vuodet toivat tietoa ja mieli muuttui. Enää en haaveile kukkivista lupiinimetsiköistä vaan yritän kaikin voimin pitää nuo kasvit poissa pihastamme ja sen lähistöltä.

Lupiini tuotiin Suomeen alun perin 1800-luvulla Pohjois-Amerikasta ja sen jälkeen se onkin tehokkaasti levinnyt ympäri Suomen. Yksi kasvi tuottaa satoja siemeniä, joten leviäminen on tehokasta ja nopeaa ja kasvutapa tukahduttava kotoperäisille kasvilajeillemme. Lupiini rehevöittää kasvipaikkaa ja syrjäyttää kotoperäiset niittykasvimme kuten kissankellon ja päivänkakkarat. Ongelmana on sekin, että lupiini ei kelpaa monille hyönteisille ravintokasviksi ja täten vaikeuttaa myös kotoperäisten hyönteistemme menestymistä.

Tuossapa monta hyvää syytä tarttua toimeen, vaikka tilanne näyttäisikin kurjalta. Pala palalta etenemällä isompikin asia saadaan selätetyksi.

lupiini01
Kesän lämmössä kypsyviä siemenkotia.

Entäpä jos jokainen meistä ottaisi vastuulleen pätkän tienreunaa?

Mitäpä jos edes osa meistä alkaisi todenteolla niittämään ja/tai kaivaman lupiinikasvustoja maasta? Tai edes vain estäisi siementämisen, jotta lupiinien voittoisa leviäminen saataisiin estetyksi?

Tiedän, että moni pitää taistelua lupiineja vastaan jo mahdottomana, mutta jos mukaan saataisiin paljon ihmisiä ei tilanne olisi lainkaan niin mahdoton, sillä kun jokainen tekisi asian eteen jotain olisi tilanne jo ihan toinen eikä kenelläkään olisi kohtuutonta kuormaa.

Muutos nykyiseen olisi merkittävä jo pelkästään siten, että uusien kasvustojen syntymistä alettaisiin estää. Ja itse tuumin, että jos joka vuosi niittäisi kasvin matalaksi ja pikku hiljaa poistaisi osan jo olemassa olevista, niin jonain vuonna lupiineja ei enää olisi.

lupiini02
Lupiinin juurakon poistoa.

Oma projektimme

Mieheni ja minä päätimme ottaa huoleksemme pätkän tiestä, jonka varrella asumme. Toivomme, että lopulta saamme nyt syntyneet lupiinikasvustot poistettua, mutta jos onnistumme edes estämään kasvuston leviämisen olemme onnellisia, sillä tienvarressa on vielä runsaasti kotoperäisiä niittykasveja.

Eilen aloitimme projektimme ja koska lupiinit olivat viikon aikana ennättäneet jo kasvatella aika komeita siemenkotia, emme tänä vuonna tehneet muuta kuin kaivoimme meidän puolellemme tietä ilmaantuneet lupiinit juurineen pois ja toiselta puolen tietä katkoimme kukkavarret siemenineen pois, jotta uusia kasveja ei niistä pääsisi syntymään.

Ensi vuonna aloittamme projektin ajoissa ja niitämme kasvin maan tasalle mahdollisimman pian. Tämän kesän kukkavarsisaldo oli 6 täyttä jätesäkillistä, mutta saimmepas kaikki talteen ja kasvit eivät pääseet leviämään lisää!

lupiini04
Poistimme varovasti kukkavarsia, joissa oli jo siemenkotia.

Auttaisitko sinäkin kotoperäisiä lajejamme menestymään?

Uskon, että meidän jokaisen lähistöllä on jokin alue – tienvarsi, niitty tai jokin muu alue –  jonka lupiinit ovat vallanneet tai valtaamassa. Mitäpä jos pidettäisiinkin yhdessä huolta kotoperäisistä lajeistamme ja kävisimme kaikki yhdessä tuumin taisteluun lupiinia vastaan. Tuskin saamme sitä enää koskaan kokonaan pois, mutta jo leviämisen hillitseminen ja se, että lupiini ei leviäisi uusille tien varsille ja niityille olisi iso asia.

Soitto omaan kuntaan/kaupunkiin tai maanomistajalle (riippuen kenen mailla lupiinit kasvavat) ja homma saadaan nopeasti alkuun, sillä moni kunta katsoo hyvinkin suopeasti tällaista toimintaa ja jotkin kunnat jopa tarjoavat välineet vieraskasvien poistoon ja osa jopa kuljettaa säkitetyt kasvijätteet maksutta pois. Moni maanomistajakaan ei pistä pahakseen, jos talkoovoimin saadaan alueita vapaiksi lupiineilta.

Tänäkin kesänä on järjestetty ja järjestetään yhä monilla alueilla mm. paikallisten järjestöjen kautta tienvarsien ja niittyjen raivaamista vieraslajeista. Kannattaa tutustua oman alueen toimintaan ja mennä mukaan! Ja aina voi alkaa laittaa omaakin projektia pystyyn, jos alueella ei sellaista vielä ole!

————————-

Vieraslajeista kannattaa lukea lisää vaikkapa Vieraslajit-sivustolta ja opetella yleisimpien vieraslajien tuntomerkit. Mm. jättipalsami ja jättiputki kuuluvat ei-toivottujen kasvien listaan ja jättiputken torjunnassa on syytä olla hyvin varustautunut, sillä kasvi sisältämä kasvineste reagoi yhdessä auringonvalon kanssa ja iholle joutuessaan neste voi aiheuttaa hyvin vakavia palovamman kaltaisia oireita.

lupiini05
Siemenkodat päätyivät suoraan säkkiin.

————————————————

Seuraatko jo Luomulaaksoa Facebookissa? Tai Instagramissa? Jos et, niin tule ihmeessä mukaan! Facebookissa jaan myös linkkejä kiinnostaviin uutisiin ja Instagrammissa väläyksiä arjen touhuista, joista kaikki eivät milloinkaan päädy blogiin saakka. Molempien kautta voit tietenkin seurata blogipäivityksiä.


site stats

Uudenmaan REKO-ylläpitäjien palaverissa

Uudenmaan REKO-ylläpitäjien palaverissa

Lauantai-iltapäivä kului rattoisasti Uudenmaan REKO-ylläpitäjien palaverissa, jossa puitiin REKO-renkaissa ilmenneitä asioita ja rakennettiin REKO-renkaista tuttua yhteisöllisyyttä myös meidän ylläpitäjien kesken. Tapaamisen kutsui koolle Lähiruokaa Uudeltamaalta – hanke eikä tapaaminen ollut suinkaan ensimmäinen laatuaan.

Tuntui taas mukavalta tavata kasvotusten toisia uusimaalaisia ylläpitäjiä ja käydä läpi niin renkaissa ilmenneitä haasteita, kuin myös niitä iloisia tarinoita. Nauruakaan ei tapaamisessa unohdettu.

rekopalaveri01

Tällä kertaa kokoonnuimme Laurea-ammattikorkeakoululla Tikkurilassa. Tuntui hyvältä huomata, että REKO-jaoissa koettua hyvää tunnelmaa löytyi myös meidän ylläpitäjien kesken, vaikka olimmekin osaksi aivan ventovieraita toisillemme.

Tapaamisen aikana meitä hemmoteltiin niin kahvitarjoilulla kuin mielenkiintoisella luennollakin,  sillä Turun yliopistosta oli tullut Leena Erälinna kertomaan meille aiheesta ”Mikä lähiruoassa koukuttaa?” Saimme jälleen mielenkiintoista lisätietoa lähiruoasta ja kaikkeen siihen liittyvästä. Opimme myös, että tällä hetkellä jäseniä REKOissa on yhteensä jo yli 250 000! Ei ihan pieni määrä siis!

rekopalaveri04

Tapaamisestamme jäi tälläkin kertaa hyvä tunnelma eikä ihme – hyvässä hengessä oli hyvä pallotella ajatuksia ja saada erilaisia näkökulmia omassakin renkaassa ilmenneisiin haasteisiin. Noilla eväillä on taas hyvä jatkaa eteenpäin ja odottaa seuraavaa ylläpitäjien tapaamista.

Mikä on REKO?

Aitojamakuja.fi kertoo REKOsta näin:

Lähiruoan myynti- ja jakelumalli REKO:ssa (Rejäl konsumtion – Reilua kuluttamista) kuluttajat tilaavat lähiruokatuottajilta ruokaa suoraan ilman välikäsiä. REKO-renkaat toimivat Facebookin kautta suljettuina ryhminään, joissa tilaukset ja toimitukset sovitaan. Ryhmät toimivat vapaaehtoisvoimin ja sen ylläpitäjät eivät saa työstään palkkiota.

Voit lukea REKOsta lisää Aitojamakuja-sivustolta ja
Nurmijärven REKO-ryhmän löydät tämän linkin takaa.

Kaikki REKOt löydät joko täältä Luomulaaksosta, Aitojamakuja sivulta tai FB-ryhmästä REKO Lähiruokarengas.

rekopalaveri03

Kuvat: Maria/Luomulaakso