• Kuolema koskettaa

    Eilen aamulla avatessani Facebookin rävähti silmilleni suru-uutinen. Texasilainen ystäväni, joka oli jo hyvän aikaa kärsinyt aivokasvaimesta oli kuollut. Viimeinen päivitys oli hänen tyttärensä tekemä. Siinä kerrottiin, että hänen isänsä oli kuollut edellisenä yönä. Itkin. Kaikesta huolimatta oli ystäväni kuolema tullut kaikille yllätyksenä, sillä viimeisinä viikkoinaan hän oli voinut jo hiukan paremmin ja…

  • Unettoman huolia

    Facebook muistutti tänä aamuna sopivasti, että on tasan kolme vuotta siitä, kun pakastimemme päätti hajota ja sulattaa niin luomupossut kuin kalat ja marjatkin. Tuo kyseinen episodi aloitti silloisen kodinkonekuolemien ketjun, jonka seurauksena käytännössä kaikki isot kodinkoneemme menivät uusiksi. Onneksi siitä(kin) sai revittyä irti huumoria ja kuinka ollakkaan, oli mieheni tuolloinkin…

  • Tuikahduksia Pollyannasta

    Niin siinä vain kävi, että Pollyannan metsästämiseen meni hyvä tovi, sillä huonojen uutisten myötä tuli todettua sekin, että koska jalkojen kunto ei tule parantumaan niin  edessä oli vaateongelman ratkominen. Ja ehkä vähän kenkäongelmankin…. Kipeät jalat, pitkät hulmuavat helmat ja taaperon kantaminen olivat aika mahdoton yhtälö, kun jo pelkästään helmat aiheuttivat…

  • Pollyannaa etsimässä

    Äitini on aina sanonut, että olen kuin Pollyanna – löydän positiivisuuden aiheita sieltäkin, mistä muut eivät. Niin se on aina ollut. Luulenpa, että elämän synkimpinä hetkinä juuri tuo ominaisuus on se,  josta olen voinut ammentaa voimaa jatkaa. Viime viikkoina tuota ominaisuutta on kuitenkin ollut ihan tosissaan vaikea löytää ja olen joutunut…

  • Ajatusten virtaa

    Viikonlopun tapahtumat pyörivät vielä jonkin verran mielessäni ja näkee, että myös lapsilla on saman suuntaiset ajatukset. Tuntuu hurjalta, kun arki menee silmän räpäyksessä palasiksi eikä voi olla varma tuleeko se enää ehjäksi. Turvallisuuden tunnettamme on koeteltu useaan otteeseen viimeisen kolmen vuoden aikana, joten tällaiset episodit elämässä vaikuttavat meihin kaikkiin aina aika…

  • Kun pieni sydän särkyy eli sana ja toinenkin koulukiusaamisesta

    Yhtä lapsistamme on kiusattu niin kauan kuin muistan. Välillä enemmän välillä vähemmän, mutta pinnan alla on aina kytenyt. Puhuessani kiusaamisesta tarkoitan nyt ihan oikeaa kiusaamista enkä suinkaan kiusoittelua, jota varmasti jokaisen tulee elämässään kestää, mutta kiusoittelu ei olekaan koskaan pahantahtoista vaan kevyttä, harmitonta hauskanpitoa ystävien kesken.  Kiusoittelu ei satuta. Eilen…